Taloustieteilijöiden kuulee usein sanovan, että taloudellista kasvua pystyy jatkamaan ekologisesti, jos se painottuu teollisuuden ja alkutuotannon sijasta yhä enemmän ja enemmän palveluihin

Väitetään, että palvelut ovat ekologisempi tapa tuottaa kasvua kuin teollisuus tai maataloustuotanto.

Monet ns. Taloudellisen kehityksen kärkimaat ovatkin muuttaneet yhä enenevässä määrin teollisuudesta palveluihin.

Mutta herää kuitenkin kysymys, että johtaako kasvun palvelupainotteisuus kuitenkaan kokonaisuutena ajatellen yhtään sen vähempään luonnonvarojen riistoon tai ympäristön kuormitukseen?

Yhteiskuntien materiaaliset tarpeet pysyvät kuitenkin todennäköisesti vähintään entisellään tai kasvavat, joten kokonaisuutena ajatellen ekologisesti kuormittava teollisuus ja maataloustuotanto ei suinkaan vähene yhtään.

Vaikka kaikki maailman maat muuttuisivat palveluyhteiskunniksi, niin eihän se kuitenkaan tarkoita sitä, että teollisuuden ja maataloustuotannon absoluuttinen merkitys maailmassa vähenisi yhtään, päinvastoin. Ainoastaan suhteellinen osuus voi vähentyä.