Lue keskustelun säännöt.
Kenen äitienpäivää teillä juhlitaan?
hämmentynyt äiti
11.05.2019 |
Meillä on pieni lapsi mieheni kanssa. Emme ole naimisissa. Mies ilmoitti juuri, että hänelle äitienpäivä on kirjaimellisesti äitienpäivä, eli hänelle ensisijaista on juhlia sitä oman äitinsä kanssa. En ollut uskoa korviani, ja tietysti tästä tuli paha mieli, epäuskoinenkin. Ajattelevatko miehet yleensäkin näin? En odota mitään ihmeellistä palvontaa äitienpäivänä, mutta kyllä se mielestäni on lapsiperheessä ennenkaikkea perhejuhla, toki myös isoäitejä muistetaan siinä samassa. Ilmeisesti mies halusi tällä kertoa että mitään erityistä muistamista ei häneltä olisi tulossa huomenna. Mitä kokemuksia on muilla?
Kommentit (53)
Vierailija kirjoitti:
Oman äidin kanssa tietysti. En ole miehelleni äiti! Hyi olkoon! Olen hänen vaimonsa. Onko kivaa illalla, kun mies äidin viereen pötkähtää?
Olet hänen lastensa äiti kuitenkin?
Miten ihmeessä se, kenen vieressä yöllä sängyssä pötkötellään, liittyy äitienpäivään, omituinen ajatus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Isomummon. Hänestähän kaikki on alunperin lähtenyt. Isomummon luokse kokoonnutaan kaikki.
Ethän sinä ole miehesi äiti! Ei hänen tarvitse sitä sinun kanssasi juhlia, vaan tietysti oman äitinsä kanssa.
Sinä et itse olisi äiti ilman miestäsi. Miehesi taas on oman sukunsa lopputulos... sitä voi sitten juhlua koko sukukarttansa kanssa.
Kyllä meillä aina juhlitaan minua, mieheni ei edes onnittele omaa äitiään, mummuaan kylläkin. Sitten keskittyy minuun koko päivän, oma äitini on kuollut joten ei juhlisteta häntäkään.
Aamulla on aina juhlittu minua. Sitten menemme anoppilaan. Tämä on myös minulle ja kälyilleni juhlaa, sillä saamme siellä valmiit ruuat ja kakkukahvit. Illaksi menemme minun äitini luo kahvilla käymään.
Olen saattanut saada mieheltäni jonkin pienen lahjan, suklaata tms, ja lapsilta koulussa tai tarhassa tehdyt kortit ja lahjat. Omalle äidilleni kerään valkovuokkoja ja vien jotain pientä. Mieheni ostaa sisarustensa kanssa porukalla äidilleen lahjan, joka on yleensä melko kallis.
Vierailija kirjoitti:
Oman äidin kanssa tietysti. En ole miehelleni äiti! Hyi olkoon! Olen hänen vaimonsa. Onko kivaa illalla, kun mies äidin viereen pötkähtää?
Onko miehesi lastesi isä? Kenen kanssa hän viettää isänpäivänsä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehesi on valitettavasti ihan oikeassa. Hän juhlii äitiään, sinä juhlit äitiäsi ja jos lapsenne jo ymmärtää juhlinnasta jotain, hän juhlii sinua. Sinä et ole miehesi äiti, joten hänen ei kuulukaan järjestää sinulle äitienpäivää. Tosin iskä voi tietenkin avittaa lasta / lapsia äitienpäivän valmistelussa, mutta sinun turha odotella timanttisormuksia tai edes Aino-aamutossuja. Ole tyytväinen, jos edes pusun poskelle saat.
Meillä juhlitaan minun äitini luona, veljen vaimo tulee myös ja saa osansa juhlallisuuksista. Oletan että heillä tietysti fiirataan kotona ennen kuin tulevat kahveille mummolaan.
Exäni oli tuollainen: ei huomioinut äitienpäivää mitenkään muuten kuin omalle äidilleen soittamalla.
Jos miehessä ei mitään muuta huonoa piirrettä ole niin katselisin läpi sormien.
Valitettavasti epäilen että tuollainen piittaamattomuus ja normienvastaisuus etenkin silloin kun olisi asianmukaista jotenkin yrittää miellyttää puolisoa eivät ole kovin hyväenteisiä piirteitä suhteen jatkon kannalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyse ei ole muuten äidinpäivistä vaan ÄITIENpäivästä.
Meille naisille ei ole mikään ongelma toivotella hyvää äitienpäivää esimerkiksi äitikavereille, mutta sitten on näitä säkenöiviä jalokiviä mieheksi jotka noteeraavat ainoastaan sen oman synnyttäjänsä, jos ketään.
Olisinpa vielä exän kanssa yhdessä: olisi hauska nähdä mitä se tuumisi jos jättäisin isänpäivän vieton samalle tasolle.
Äitienpäivä pitäisi lopettaa, vältyttäisiin niiiiiin monesta draamasta ja valtataistelusta. Sivukaupalla kuka on se kuningatarmehiläinen , jota juhlitaan. Hämmästelen aina välillä nuorempien ikäluokkien vanhakantaisuutta ei vain tässä vaan monessa muussakin.
Vastaus varsinaiseen kysymykseen: Ei kenenkään, ei ole koskaan juhlittu. Ei minua, ei äitiäni, ei anoppia.
Juhlikaa jos huvittaa, mutta ei siitä kannata tehdä kolmatta maailmansotaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun ex ei suostu tuoman lasta ennenkö huomen illalla takas vaikka sovittiin että tuo tänään kun on äitienpäivä. Vie sitä johonkin omalle äidilleen.
No onpa askelmerkit ensi isänpäivään selvillä. Laitan kalenteriin ylös.
Hyvä ja aiheellinen aloitus. Meilläkin on nyt äitejä kolmessa polvessa ja asutaan kaiken kukkuraksi satojen kilometrien päässä toisistamme. Hämmentävä tilanne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä meillä aina juhlitaan minua, mieheni ei edes onnittele omaa äitiään, mummuaan kylläkin. Sitten keskittyy minuun koko päivän, oma äitini on kuollut joten ei juhlisteta häntäkään.
Mies ei edes onnittele omaa äitiään, mutta keskittyy vaimoonsa koko äitienpäiväksi :D
Voit ihan kysyä mieheltäsi, mitä hän ajatelee isänpäivästä- että onko se hänlle oman isän päivä. (Jolloin juhlitaan vain omaa isää, ei puolisoa) Jos tällä keskustelulla saisit avattua hänen silmänsä näkemään laajemmin äitienpäivän/isienpäivän merkityksen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä meillä aina juhlitaan minua, mieheni ei edes onnittele omaa äitiään, mummuaan kylläkin. Sitten keskittyy minuun koko päivän, oma äitini on kuollut joten ei juhlisteta häntäkään.
Mies ei edes onnittele omaa äitiään, mutta keskittyy vaimoonsa koko äitienpäiväksi :D
Miksi huonoa äitiä pitäisi onnitella? Ohis
En ole mieheni äiti. Lapsi tietenkin juhlii äitinsä päivää, jos se on tapana.
Vierailija kirjoitti:
Oman äidin kanssa tietysti. En ole miehelleni äiti! Hyi olkoon! Olen hänen vaimonsa. Onko kivaa illalla, kun mies äidin viereen pötkähtää?
Kyllä kai mies voi/saa auttaa kolme- ja kuusivuotiaitaan (heidän) äitinsä juhlien järjestämisessä. Mitä väärää tässäkin nyt taas on?
Kun nyt mietin omasta perhetaustasta käsin niin meillä äitienpäivää on juhlittu sieltä pienten lasten näkökulmasta, eli lasten äitejä ja heidän mummujaan, aikuisten äitisuhteet ovat sitten tulleet juhlittua siinä sivussa. Ilmeisesti miehellä ei näin ole tehty. Ilmeisesti lapsiperheen äidin juhliminen on ollut sitten vanhoillinen tapa, kun näyttää että suurin osa juhlii aikuisenakin ensisijaisesti omia äitejään. Vielä pahempi mieli tuli tuossa yllä sen äidin puolesta, jonka ex-mies vie lapseltaan mahdollisuuden juhlia omaa äitiään :( Surettaa nimenomaan lasten puolesta. Jos ero tulee niin toivon että ei ihan tuohon mennä että äitienpäivää ei saisi viettää oman lapsen kanssa...
Aamulla olen saanut yleensä kukan ja kortteja eli minua on juhlittu. Loppu päivä on kierretty lahjomassa mummuja ja isomummuja. Samalla on onniteltu myös muita suvun äiti ihmisiä.
Tottakai ensisijaisesti juhlitaan oman perheen äiti-ihmistä, isovanhemmat tulee vasta toissijaisesti. Kyllä miehen pitää olla todella, todella kiitollinen vaimolleen siitä että vaimo on oman henkensä kaupalla tehnyt miehelle perillisen. Ja luultavasti vaimo on myös hoitanut lapset suurimmaksi osaksi jopa imettänyt.
Entä jos he olisivat elossa?