Lue keskustelun säännöt.
Onko työsuhteenne päätetty koeajalla?
Kommentit (42)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla vähän erilainen tarina ehkä vähän OT mutta kuuluu tähän kategoriaan.. ehkä
Mulla oli vuoden määräaikainen sopimus, mutta sairastuin pitkäaikaisesti sen aikana. Se työ oli ensimmäinen ja olin 18v, he saivat jonkun tukirahan kun ottivat töihin.
Olin siellä töissä varmaan alle puolivuotta, mutta kirjoittivat kaikkialle, että olin töissä sen sovitun vuoden.
Muuten hyvä, mutta en ollut. Siitä nousi kauhea haloo työpaikalla kun sairastuin ja en ole enää tervetullut sinne, vaikka olin kaverustunut tosi moneen ihmiseen siellä. Eli kun paranin eivät ottaneet minua tekemään työtä loppuun asti.
No nyt on vähän vammaista kirjoittaa cv:tä kun tuolla mukamas olin sen vuoden, mutta olinkin jo töissä ennen kuin se sopimus oli tuolla loppu.
Vierailija kirjoitti:
Mulla vähän erilainen tarina ehkä vähän OT mutta kuuluu tähän kategoriaan.. ehkä
Mulla oli vuoden määräaikainen sopimus, mutta sairastuin pitkäaikaisesti sen aikana. Se työ oli ensimmäinen ja olin 18v, he saivat jonkun tukirahan kun ottivat töihin.
Olin siellä töissä varmaan alle puolivuotta, mutta kirjoittivat kaikkialle, että olin töissä sen sovitun vuoden.
Muuten hyvä, mutta en ollut. Siitä nousi kauhea haloo työpaikalla kun sairastuin ja en ole enää tervetullut sinne, vaikka olin kaverustunut tosi moneen ihmiseen siellä. Eli kun paranin eivät ottaneet minua tekemään työtä loppuun asti.
No nyt on vähän vammaista kirjoittaa cv:tä kun tuolla mukamas olin sen vuoden, mutta olinkin jo töissä ennen kuin se sopimus oli tuolla loppu.
On mullakin ollut päällekkäisiä sopimuksia nuorena. Ei se haittaa mitään. Kukaan ei ole multa asiasta koskaan kysynyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On. Syytä ei minulle kerrottu, kuulemma henkilöstöpäällikkö oli kieltänyt. Mikä siis mielestäni kielii siitä, että syy oli jokseenkin kyseenalainen. Toisaalta työkkäri ei antanut karenssia, joten olivat tod.näk. sinne sanoneet syyksi "yleinen sopimattomuus työhön" tms. Jos koeaikapurun syynä olisi ollut se, että olin "menetellyt moitittavasti", olisi karenssia tullut.
Kukaan asioista perillä oleva työnantaja ei pääsääntöisesti kerro syytä koeaikapurkuun. Kyllähän ne syyt varmasti ovat kovin heppoisia, jos vertaa niihin syihin, joilla koeajan jälkeen työsuhteita päätetään. Koeaika nyt vaan on luonteeltaan sellainen jakso jolloin työnantajalla on käytännössä täysi vapaus toimia päähänpistojensa mukaan. Jokaisen koeajalla kenkäistyn kannattaa ymmärtää se. Varmasti vituttaa ja usein syystä, mutta kannattaa oman mielenterveyden vuoksi unohtaa ja siirtyä elämässä eteenpäin.
Koeaikapurulla pitää lain mukaan olla syy, joka ei saa olla syrjivä - mutta sen ei kuitenkaan tarvitse olla painava. Jos mitään syytä ei kerrota, niin miten voi todistaa ettei se ole syrjivä? Mutta periaatteessa koeaikapurun syy voi olla miten mitätön tahansa. Läheskään aina se ei kuitenkaan sitä ole, vaan koeaikapurkujen takana on paljon ihan asiallisiakin perusteluja (mikä ei tarkoita sitä, että työntekijä olisi toiminut jotenkin väärin tai hänessä olisi jotain vikaa, vaan työ ei kertakaikkiaan ole soveltuva).
Työntekijällä oikeus saada tietää syy kirjallisesti.
Vähän väsyttävää tämä tällainen hyväätarkoittava lässytys, mutta siinä on sellainen ikävä piirre että tällainen puhe saa nuoren ihmisen kuvittelemaan että tämä oikeus myös tarkoittaa jotakin. Juu, on oikeus kuulla ”syy” kirjallisesti. Minun neuvoni on että älkää edes kysykö, ette kuule mitään mistä teille on omassa elämässänne mitään hyötyä.
ja näinkö työelämä ja suhtautuminen ihmisiin kehittyy? Kukaan ei vaadi mitään eikä pidä huolta oikeuksistaan, niinkö asiat paranevat? Kyllä työnantajapuoli vaan vaatii jos jonkinlaista dokumenttia.
Niinkö se kehittyy että nuori tai muuten hyväuskoinen ihminen usutetaan ”pitämään kiinni oikeuksistaan” joita ei oikeasti ole. Koeaikapurkujen helppoudesta nyt vaan sattuu olemaan todella paljon dataa. Tuulimyllyjä vastaan taistelemisesta jää pahemmat arvet kuin tylyjenkin tosiasioiden tunnustamisesta ja elämän jatkamisesta. Näitä asioita kehitetään muualla, neuvottelupöytien ääressä.
Ei, toisaalta ei ole vielä kokaan ollu muuta kuin muutaman kuukauden työsopimuksia. Pisin oli 9kk.
43v ja työelämässä olemista joku 4v yhteensä kun nuo pätkähommat lasketaan yhteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On. Syytä ei minulle kerrottu, kuulemma henkilöstöpäällikkö oli kieltänyt. Mikä siis mielestäni kielii siitä, että syy oli jokseenkin kyseenalainen. Toisaalta työkkäri ei antanut karenssia, joten olivat tod.näk. sinne sanoneet syyksi "yleinen sopimattomuus työhön" tms. Jos koeaikapurun syynä olisi ollut se, että olin "menetellyt moitittavasti", olisi karenssia tullut.
Kukaan asioista perillä oleva työnantaja ei pääsääntöisesti kerro syytä koeaikapurkuun. Kyllähän ne syyt varmasti ovat kovin heppoisia, jos vertaa niihin syihin, joilla koeajan jälkeen työsuhteita päätetään. Koeaika nyt vaan on luonteeltaan sellainen jakso jolloin työnantajalla on käytännössä täysi vapaus toimia päähänpistojensa mukaan. Jokaisen koeajalla kenkäistyn kannattaa ymmärtää se. Varmasti vituttaa ja usein syystä, mutta kannattaa oman mielenterveyden vuoksi unohtaa ja siirtyä elämässä eteenpäin.
Koeaikapurulla pitää lain mukaan olla syy, joka ei saa olla syrjivä - mutta sen ei kuitenkaan tarvitse olla painava. Jos mitään syytä ei kerrota, niin miten voi todistaa ettei se ole syrjivä? Mutta periaatteessa koeaikapurun syy voi olla miten mitätön tahansa. Läheskään aina se ei kuitenkaan sitä ole, vaan koeaikapurkujen takana on paljon ihan asiallisiakin perusteluja (mikä ei tarkoita sitä, että työntekijä olisi toiminut jotenkin väärin tai hänessä olisi jotain vikaa, vaan työ ei kertakaikkiaan ole soveltuva).
Työntekijällä oikeus saada tietää syy kirjallisesti.
Vähän väsyttävää tämä tällainen hyväätarkoittava lässytys, mutta siinä on sellainen ikävä piirre että tällainen puhe saa nuoren ihmisen kuvittelemaan että tämä oikeus myös tarkoittaa jotakin. Juu, on oikeus kuulla ”syy” kirjallisesti. Minun neuvoni on että älkää edes kysykö, ette kuule mitään mistä teille on omassa elämässänne mitään hyötyä.
ja näinkö työelämä ja suhtautuminen ihmisiin kehittyy? Kukaan ei vaadi mitään eikä pidä huolta oikeuksistaan, niinkö asiat paranevat? Kyllä työnantajapuoli vaan vaatii jos jonkinlaista dokumenttia.
Niinkö se kehittyy että nuori tai muuten hyväuskoinen ihminen usutetaan ”pitämään kiinni oikeuksistaan” joita ei oikeasti ole. Koeaikapurkujen helppoudesta nyt vaan sattuu olemaan todella paljon dataa. Tuulimyllyjä vastaan taistelemisesta jää pahemmat arvet kuin tylyjenkin tosiasioiden tunnustamisesta ja elämän jatkamisesta. Näitä asioita kehitetään muualla, neuvottelupöytien ääressä.
Tiedän, että on hyvin helppoa ja yleisesti käytettyä. Ei silti ole kiellettyä kysyä kirjallisesti syytä ja asiallisesti muutenkin huolehtia, että asia hoidetaan oikein. Ei sekään ole fiksua, että kaikki vaan otetaan kuin lehmälauma vastaan. Ei kannata jne. Kyllä sekin hieman herättää työnantajia jos erotettu edes havahtuu asiaan eikä ota vain tyynenä ja hiljaa vastaan kaikkea sontaa. Eri juttu toki jos ihan rehellisesn lusmuilun takia työsuhden päättyy. Kyllä itse kannustan lapsiani hiukan kyseenalaistamaan asioita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On. Syytä ei minulle kerrottu, kuulemma henkilöstöpäällikkö oli kieltänyt. Mikä siis mielestäni kielii siitä, että syy oli jokseenkin kyseenalainen. Toisaalta työkkäri ei antanut karenssia, joten olivat tod.näk. sinne sanoneet syyksi "yleinen sopimattomuus työhön" tms. Jos koeaikapurun syynä olisi ollut se, että olin "menetellyt moitittavasti", olisi karenssia tullut.
Kukaan asioista perillä oleva työnantaja ei pääsääntöisesti kerro syytä koeaikapurkuun. Kyllähän ne syyt varmasti ovat kovin heppoisia, jos vertaa niihin syihin, joilla koeajan jälkeen työsuhteita päätetään. Koeaika nyt vaan on luonteeltaan sellainen jakso jolloin työnantajalla on käytännössä täysi vapaus toimia päähänpistojensa mukaan. Jokaisen koeajalla kenkäistyn kannattaa ymmärtää se. Varmasti vituttaa ja usein syystä, mutta kannattaa oman mielenterveyden vuoksi unohtaa ja siirtyä elämässä eteenpäin.
Haluan antaa asiaan toisen näkökulman. Olen esimies ja olen irtisanonut koeajalla olevan henkilön. Esimiehenä ole velvollinen toimimaan työnantajani etua ajaen. Palkkasin yhden naisen tiimiini. Hänellä oli erittäin hyvät paperit/työkokemus ja hänestä piti tulla minun "oikea käteni/ kakkoshenkilö". Jo parin ensimmäisen viikon aikana huomasin että hänellä on mustelmia kasvoissaan joita peitteli paksulla meikillä. Sitten alkoivat öiset itkuiset puhelinsoitot. Hän ei voi tulla töihin koska mies on hakannut hänet ja hän 7on joutunut lähtemään pakoon ( autolla, yöllä) toiseen kaupunkiin sukulaistensa luokse. Nämä episodit alkoivat olemaan jokaviikkoisia. Tarjosin hänelle apua (työterveydenhoito, sosiaalityöntekijä, turvakoti, poliisi) mutta hän ei suostunut ottamaan vastaan mitään apua. En voinut vakinaistaa niin epätasapainoisessa elämäntilanteessa olevaa ihmistä joka vielä työnantajan piikkiin piti sairauslomia/ poissaoloja omasta tahdostaan. TELiin ilmoitimme että emme tarvitsekaan "oikeata kättä" ja emme palkanneet sitten ketään. Jaoin vastuuta useammalle alaiselleni ja loppupeleissä meidän kannaltamme kaikki meni hyvin. Kyseessä pienempi ( alle 40hnk) yritys jossa jokaisen työpanos on tärkeä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On. Syytä ei minulle kerrottu, kuulemma henkilöstöpäällikkö oli kieltänyt. Mikä siis mielestäni kielii siitä, että syy oli jokseenkin kyseenalainen. Toisaalta työkkäri ei antanut karenssia, joten olivat tod.näk. sinne sanoneet syyksi "yleinen sopimattomuus työhön" tms. Jos koeaikapurun syynä olisi ollut se, että olin "menetellyt moitittavasti", olisi karenssia tullut.
Kukaan asioista perillä oleva työnantaja ei pääsääntöisesti kerro syytä koeaikapurkuun. Kyllähän ne syyt varmasti ovat kovin heppoisia, jos vertaa niihin syihin, joilla koeajan jälkeen työsuhteita päätetään. Koeaika nyt vaan on luonteeltaan sellainen jakso jolloin työnantajalla on käytännössä täysi vapaus toimia päähänpistojensa mukaan. Jokaisen koeajalla kenkäistyn kannattaa ymmärtää se. Varmasti vituttaa ja usein syystä, mutta kannattaa oman mielenterveyden vuoksi unohtaa ja siirtyä elämässä eteenpäin.
Koeaikapurulla pitää lain mukaan olla syy, joka ei saa olla syrjivä - mutta sen ei kuitenkaan tarvitse olla painava. Jos mitään syytä ei kerrota, niin miten voi todistaa ettei se ole syrjivä? Mutta periaatteessa koeaikapurun syy voi olla miten mitätön tahansa. Läheskään aina se ei kuitenkaan sitä ole, vaan koeaikapurkujen takana on paljon ihan asiallisiakin perusteluja (mikä ei tarkoita sitä, että työntekijä olisi toiminut jotenkin väärin tai hänessä olisi jotain vikaa, vaan työ ei kertakaikkiaan ole soveltuva).
Työntekijällä oikeus saada tietää syy kirjallisesti.
Vähän väsyttävää tämä tällainen hyväätarkoittava lässytys, mutta siinä on sellainen ikävä piirre että tällainen puhe saa nuoren ihmisen kuvittelemaan että tämä oikeus myös tarkoittaa jotakin. Juu, on oikeus kuulla ”syy” kirjallisesti. Minun neuvoni on että älkää edes kysykö, ette kuule mitään mistä teille on omassa elämässänne mitään hyötyä.
ja näinkö työelämä ja suhtautuminen ihmisiin kehittyy? Kukaan ei vaadi mitään eikä pidä huolta oikeuksistaan, niinkö asiat paranevat? Kyllä työnantajapuoli vaan vaatii jos jonkinlaista dokumenttia.
Niinkö se kehittyy että nuori tai muuten hyväuskoinen ihminen usutetaan ”pitämään kiinni oikeuksistaan” joita ei oikeasti ole. Koeaikapurkujen helppoudesta nyt vaan sattuu olemaan todella paljon dataa. Tuulimyllyjä vastaan taistelemisesta jää pahemmat arvet kuin tylyjenkin tosiasioiden tunnustamisesta ja elämän jatkamisesta. Näitä asioita kehitetään muualla, neuvottelupöytien ääressä.
Tiedän, että on hyvin helppoa ja yleisesti käytettyä. Ei silti ole kiellettyä kysyä kirjallisesti syytä ja asiallisesti muutenkin huolehtia, että asia hoidetaan oikein. Ei sekään ole fiksua, että kaikki vaan otetaan kuin lehmälauma vastaan. Ei kannata jne. Kyllä sekin hieman herättää työnantajia jos erotettu edes havahtuu asiaan eikä ota vain tyynenä ja hiljaa vastaan kaikkea sontaa. Eri juttu toki jos ihan rehellisesn lusmuilun takia työsuhden päättyy. Kyllä itse kannustan lapsiani hiukan kyseenalaistamaan asioita.
Tosielämässä kyseenalaistamisella ei ole mitään herättävää vaikutusta. Työnantaja on entistä vakuuttuneempi siitä että purku oli välttämätön. Nämä on ihan rutiinihommia työnantajille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On. Syytä ei minulle kerrottu, kuulemma henkilöstöpäällikkö oli kieltänyt. Mikä siis mielestäni kielii siitä, että syy oli jokseenkin kyseenalainen. Toisaalta työkkäri ei antanut karenssia, joten olivat tod.näk. sinne sanoneet syyksi "yleinen sopimattomuus työhön" tms. Jos koeaikapurun syynä olisi ollut se, että olin "menetellyt moitittavasti", olisi karenssia tullut.
Kukaan asioista perillä oleva työnantaja ei pääsääntöisesti kerro syytä koeaikapurkuun. Kyllähän ne syyt varmasti ovat kovin heppoisia, jos vertaa niihin syihin, joilla koeajan jälkeen työsuhteita päätetään. Koeaika nyt vaan on luonteeltaan sellainen jakso jolloin työnantajalla on käytännössä täysi vapaus toimia päähänpistojensa mukaan. Jokaisen koeajalla kenkäistyn kannattaa ymmärtää se. Varmasti vituttaa ja usein syystä, mutta kannattaa oman mielenterveyden vuoksi unohtaa ja siirtyä elämässä eteenpäin.
Koeaikapurulla pitää lain mukaan olla syy, joka ei saa olla syrjivä - mutta sen ei kuitenkaan tarvitse olla painava. Jos mitään syytä ei kerrota, niin miten voi todistaa ettei se ole syrjivä? Mutta periaatteessa koeaikapurun syy voi olla miten mitätön tahansa. Läheskään aina se ei kuitenkaan sitä ole, vaan koeaikapurkujen takana on paljon ihan asiallisiakin perusteluja (mikä ei tarkoita sitä, että työntekijä olisi toiminut jotenkin väärin tai hänessä olisi jotain vikaa, vaan työ ei kertakaikkiaan ole soveltuva).
Työntekijällä oikeus saada tietää syy kirjallisesti.
Vähän väsyttävää tämä tällainen hyväätarkoittava lässytys, mutta siinä on sellainen ikävä piirre että tällainen puhe saa nuoren ihmisen kuvittelemaan että tämä oikeus myös tarkoittaa jotakin. Juu, on oikeus kuulla ”syy” kirjallisesti. Minun neuvoni on että älkää edes kysykö, ette kuule mitään mistä teille on omassa elämässänne mitään hyötyä.
ja näinkö työelämä ja suhtautuminen ihmisiin kehittyy? Kukaan ei vaadi mitään eikä pidä huolta oikeuksistaan, niinkö asiat paranevat? Kyllä työnantajapuoli vaan vaatii jos jonkinlaista dokumenttia.
Niinkö se kehittyy että nuori tai muuten hyväuskoinen ihminen usutetaan ”pitämään kiinni oikeuksistaan” joita ei oikeasti ole. Koeaikapurkujen helppoudesta nyt vaan sattuu olemaan todella paljon dataa. Tuulimyllyjä vastaan taistelemisesta jää pahemmat arvet kuin tylyjenkin tosiasioiden tunnustamisesta ja elämän jatkamisesta. Näitä asioita kehitetään muualla, neuvottelupöytien ääressä.
Tiedän, että on hyvin helppoa ja yleisesti käytettyä. Ei silti ole kiellettyä kysyä kirjallisesti syytä ja asiallisesti muutenkin huolehtia, että asia hoidetaan oikein. Ei sekään ole fiksua, että kaikki vaan otetaan kuin lehmälauma vastaan. Ei kannata jne. Kyllä sekin hieman herättää työnantajia jos erotettu edes havahtuu asiaan eikä ota vain tyynenä ja hiljaa vastaan kaikkea sontaa. Eri juttu toki jos ihan rehellisesn lusmuilun takia työsuhden päättyy. Kyllä itse kannustan lapsiani hiukan kyseenalaistamaan asioita.
Tosielämässä kyseenalaistamisella ei ole mitään herättävää vaikutusta. Työnantaja on entistä vakuuttuneempi siitä että purku oli välttämätön. Nämä on ihan rutiinihommia työnantajille.
Niin. Onhan tuo kyseenalaistaminen ja mielipteensä sanominen väärin. Ei sellainen työelämässä pärjääkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse taas mietin, että miten kehtaisin lähteä työstä koeaikaan vedoten. Teen siis sijaisuutta, eikä kyseessä ole mikään ns. duunarityö, johon olisi helppo löytää korvaaja.
En pidä työstä, enkä liioin pomosta. On muita työmahdollisuuksia alla, kunhan vaan kehtaisin lähteä tuolta. Muuten on jaksettava sijaisuus loppuun saakka, jos en nyt tsemppaa koeajalla lähtemään.
Kylläpä ahdistaa nämä kaikki koeaikapurut. Olen aina kuvitellut sitä muodollisuutena, mutta että ihmisiä joutuu oikeasti lähtemään koeaikana aika mitättömistäkin syistä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koeaikapurkuun ei saa sanoa muuta kuin että "et ole soveltuva työtehtävään", muuten voi joutua käräjille. Muuta syytä ei saa eikä tarvitse työnantajan sanoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On. Syytä ei minulle kerrottu, kuulemma henkilöstöpäällikkö oli kieltänyt. Mikä siis mielestäni kielii siitä, että syy oli jokseenkin kyseenalainen. Toisaalta työkkäri ei antanut karenssia, joten olivat tod.näk. sinne sanoneet syyksi "yleinen sopimattomuus työhön" tms. Jos koeaikapurun syynä olisi ollut se, että olin "menetellyt moitittavasti", olisi karenssia tullut.
Kukaan asioista perillä oleva työnantaja ei pääsääntöisesti kerro syytä koeaikapurkuun. Kyllähän ne syyt varmasti ovat kovin heppoisia, jos vertaa niihin syihin, joilla koeajan jälkeen työsuhteita päätetään. Koeaika nyt vaan on luonteeltaan sellainen jakso jolloin työnantajalla on käytännössä täysi vapaus toimia päähänpistojensa mukaan. Jokaisen koeajalla kenkäistyn kannattaa ymmärtää se. Varmasti vituttaa ja usein syystä, mutta kannattaa oman mielenterveyden vuoksi unohtaa ja siirtyä elämässä eteenpäin.
Koeaikapurulla pitää lain mukaan olla syy, joka ei saa olla syrjivä - mutta sen ei kuitenkaan tarvitse olla painava. Jos mitään syytä ei kerrota, niin miten voi todistaa ettei se ole syrjivä? Mutta periaatteessa koeaikapurun syy voi olla miten mitätön tahansa. Läheskään aina se ei kuitenkaan sitä ole, vaan koeaikapurkujen takana on paljon ihan asiallisiakin perusteluja (mikä ei tarkoita sitä, että työntekijä olisi toiminut jotenkin väärin tai hänessä olisi jotain vikaa, vaan työ ei kertakaikkiaan ole soveltuva).
Työntekijällä oikeus saada tietää syy kirjallisesti.
Vähän väsyttävää tämä tällainen hyväätarkoittava lässytys, mutta siinä on sellainen ikävä piirre että tällainen puhe saa nuoren ihmisen kuvittelemaan että tämä oikeus myös tarkoittaa jotakin. Juu, on oikeus kuulla ”syy” kirjallisesti. Minun neuvoni on että älkää edes kysykö, ette kuule mitään mistä teille on omassa elämässänne mitään hyötyä.
ja näinkö työelämä ja suhtautuminen ihmisiin kehittyy? Kukaan ei vaadi mitään eikä pidä huolta oikeuksistaan, niinkö asiat paranevat? Kyllä työnantajapuoli vaan vaatii jos jonkinlaista dokumenttia.
Niinkö se kehittyy että nuori tai muuten hyväuskoinen ihminen usutetaan ”pitämään kiinni oikeuksistaan” joita ei oikeasti ole. Koeaikapurkujen helppoudesta nyt vaan sattuu olemaan todella paljon dataa. Tuulimyllyjä vastaan taistelemisesta jää pahemmat arvet kuin tylyjenkin tosiasioiden tunnustamisesta ja elämän jatkamisesta. Näitä asioita kehitetään muualla, neuvottelupöytien ääressä.
Tiedän, että on hyvin helppoa ja yleisesti käytettyä. Ei silti ole kiellettyä kysyä kirjallisesti syytä ja asiallisesti muutenkin huolehtia, että asia hoidetaan oikein. Ei sekään ole fiksua, että kaikki vaan otetaan kuin lehmälauma vastaan. Ei kannata jne. Kyllä sekin hieman herättää työnantajia jos erotettu edes havahtuu asiaan eikä ota vain tyynenä ja hiljaa vastaan kaikkea sontaa. Eri juttu toki jos ihan rehellisesn lusmuilun takia työsuhden päättyy. Kyllä itse kannustan lapsiani hiukan kyseenalaistamaan asioita.
Tosielämässä kyseenalaistamisella ei ole mitään herättävää vaikutusta. Työnantaja on entistä vakuuttuneempi siitä että purku oli välttämätön. Nämä on ihan rutiinihommia työnantajille.
On sillä varmasti herättävä vaikutus niihin jolla on vähänkään järkeä. Fiksu työnantaja oppii aika nopeasti kirjoittamaan ne juridisesti pätevät syytä sille purulle kun on muutaman kerran vääntänyt liiton lakimiesten kanssa asiasta ja hukannut arvokasta työaikaansa siihen. Liike-elämässä kun olisi muutenkin hyvä oppia menemään pykälien mukaan edes näennäisesti. Itse olen ällistyttävän usein tärmännyt suurenkin luokan yrittäjiin joilla ei tunnu olevan minkäänlaista käsitystä lakipykälistä ja jotka ovat sen takia jatkuvasti jossain ongelmissa. Sitten manataan aina Suomen byrokratiaa vaikka ongelmat ovat täysin itseaiheutettuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kylläpä ahdistaa nämä kaikki koeaikapurut. Olen aina kuvitellut sitä muodollisuutena, mutta että ihmisiä joutuu oikeasti lähtemään koeaikana aika mitättömistäkin syistä?
Kyllä, epäilen, että jopa yhtäkkinen huomaaminen, ettei tarvitakaan niin paljon työvoimaa riittää. Esim kaupan alalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kylläpä ahdistaa nämä kaikki koeaikapurut. Olen aina kuvitellut sitä muodollisuutena, mutta että ihmisiä joutuu oikeasti lähtemään koeaikana aika mitättömistäkin syistä?
Kyllä, epäilen, että jopa yhtäkkinen huomaaminen, ettei tarvitakaan niin paljon työvoimaa riittää. Esim kaupan alalla.
Selvästi ei ole pulaa työvoimasta, kun työnantajilla on varaa olla ronkeli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kylläpä ahdistaa nämä kaikki koeaikapurut. Olen aina kuvitellut sitä muodollisuutena, mutta että ihmisiä joutuu oikeasti lähtemään koeaikana aika mitättömistäkin syistä?
Kyllä, epäilen, että jopa yhtäkkinen huomaaminen, ettei tarvitakaan niin paljon työvoimaa riittää. Esim kaupan alalla.
Selvästi ei ole pulaa työvoimasta, kun työnantajilla on varaa olla ronkeli.
Työvoimapula ei tarkoita sitä, että joka alalla on työvoimapulaa...
Itse olen alalla, jossa on alueellani pulaa hakijoista. Ja itse siis tilanteessa, jossa mietin miten kehtaisin irtisanoutua koeajalla, koska en pidä tästä työpaikasta.
Ei koskaan, pääsin kerran randomisti avoimella hakemuksella todella mieleiseen työpaikkaan. En ihan oikeasti ollut heti alalle pätevä, joten sopimus oli harjoittelijan sopimus, muistaakseni 1,5 vuotta.
Minut vakinaistettiin, vaikka samoihin aikoihin eräs vakinainen henkilö sai yllättäen potkut, ilmeisesti hän ei ollut tarpeeksi dynaaminen. Kävi ilmi että yrityksen johtamiskulttuuri oli vähän niin ja näin... Ja tästä syystä minäkin lopulta irtisanouduin.
Minua jopa kosiskeltiin takaisin ja lupailtiin palkankorotuksia. En mennyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On. Syytä ei minulle kerrottu, kuulemma henkilöstöpäällikkö oli kieltänyt. Mikä siis mielestäni kielii siitä, että syy oli jokseenkin kyseenalainen. Toisaalta työkkäri ei antanut karenssia, joten olivat tod.näk. sinne sanoneet syyksi "yleinen sopimattomuus työhön" tms. Jos koeaikapurun syynä olisi ollut se, että olin "menetellyt moitittavasti", olisi karenssia tullut.
Kukaan asioista perillä oleva työnantaja ei pääsääntöisesti kerro syytä koeaikapurkuun. Kyllähän ne syyt varmasti ovat kovin heppoisia, jos vertaa niihin syihin, joilla koeajan jälkeen työsuhteita päätetään. Koeaika nyt vaan on luonteeltaan sellainen jakso jolloin työnantajalla on käytännössä täysi vapaus toimia päähänpistojensa mukaan. Jokaisen koeajalla kenkäistyn kannattaa ymmärtää se. Varmasti vituttaa ja usein syystä, mutta kannattaa oman mielenterveyden vuoksi unohtaa ja siirtyä elämässä eteenpäin.
Koeaikapurulla pitää lain mukaan olla syy, joka ei saa olla syrjivä - mutta sen ei kuitenkaan tarvitse olla painava. Jos mitään syytä ei kerrota, niin miten voi todistaa ettei se ole syrjivä? Mutta periaatteessa koeaikapurun syy voi olla miten mitätön tahansa. Läheskään aina se ei kuitenkaan sitä ole, vaan koeaikapurkujen takana on paljon ihan asiallisiakin perusteluja (mikä ei tarkoita sitä, että työntekijä olisi toiminut jotenkin väärin tai hänessä olisi jotain vikaa, vaan työ ei kertakaikkiaan ole soveltuva).
Työntekijällä oikeus saada tietää syy kirjallisesti.
Vähän väsyttävää tämä tällainen hyväätarkoittava lässytys, mutta siinä on sellainen ikävä piirre että tällainen puhe saa nuoren ihmisen kuvittelemaan että tämä oikeus myös tarkoittaa jotakin. Juu, on oikeus kuulla ”syy” kirjallisesti. Minun neuvoni on että älkää edes kysykö, ette kuule mitään mistä teille on omassa elämässänne mitään hyötyä.
ja näinkö työelämä ja suhtautuminen ihmisiin kehittyy? Kukaan ei vaadi mitään eikä pidä huolta oikeuksistaan, niinkö asiat paranevat? Kyllä työnantajapuoli vaan vaatii jos jonkinlaista dokumenttia.
Niinkö se kehittyy että nuori tai muuten hyväuskoinen ihminen usutetaan ”pitämään kiinni oikeuksistaan” joita ei oikeasti ole. Koeaikapurkujen helppoudesta nyt vaan sattuu olemaan todella paljon dataa. Tuulimyllyjä vastaan taistelemisesta jää pahemmat arvet kuin tylyjenkin tosiasioiden tunnustamisesta ja elämän jatkamisesta. Näitä asioita kehitetään muualla, neuvottelupöytien ääressä.
Tiedän, että on hyvin helppoa ja yleisesti käytettyä. Ei silti ole kiellettyä kysyä kirjallisesti syytä ja asiallisesti muutenkin huolehtia, että asia hoidetaan oikein. Ei sekään ole fiksua, että kaikki vaan otetaan kuin lehmälauma vastaan. Ei kannata jne. Kyllä sekin hieman herättää työnantajia jos erotettu edes havahtuu asiaan eikä ota vain tyynenä ja hiljaa vastaan kaikkea sontaa. Eri juttu toki jos ihan rehellisesn lusmuilun takia työsuhden päättyy. Kyllä itse kannustan lapsiani hiukan kyseenalaistamaan asioita.
Nojoo, mutta se nyt vaan on niin, että tuo koeajalla purkaminen on työnantajan harvoja ihan oikeita oikeuksia, joita ei tarvii sen kummemmin perustella. "Ei ole sopiva" riittää. Ei tuollaisen asian kyseenalaistaminen mitään auta.
Sitten kun koeaika on ohi, niin ihmisistä ei meinaakaan päästä millään eroon. Virherekryt tulee todella kalliiksi, joskus jopa kaataa yrityksen. Tämänkin vuoksi jotkut firmat irtisanoo koeajalla heti, jos vähänkin aihetta.
Jos oma lapseni tulisi erotetuksi koeajalla, neuvoisin häntä pahoittelemaan tilannetta työantajalle ja hoitamaan kaiken mutkattomasti. Sitten lapsi voisi rakentavasti pyytää työantajalta "palautetta jotta voi kehittää itseään". Tämän jälkeen voisi pyytää mahdollisimman hyvän työtodistuksen jossa lukee että "työsuhde purettiin yhteisymmärryksessä koeajalla" ja mielellään vielä joku kehu. Koeaikapurut eivät ole aina esimiehillekään helppoja, joten kaunis ja nöyrä käytös saa tuntemaan vielä enemmän syyllisyyttä ja haluamaan erotetulle hyvää =)
Jos erotettu taas käyttäytyy "kyseenalaistavasti ja vaatii perusteluita", se saa työnantajan vain takajaloilleen ja perusteluksi saat tasan sen "ei ollut sopiva".
Opettaisit lapsellesi ennemmin sen, että osaa valita taistelunsa.
T. Esimies
Kyllä ihan turhaa valitusta. Yleensä kannattaa mennä itseensä. Onko tarpeeksi nopea onko riittävästi kokemusta ja ymmärtääkö työtehtävät.
Miten niin ei saa irtisanoa tuolla syyllä? Se vain ei silloin ole koeaikapurku ja sulla olisi pitänyt olla normaali irtisanomisaika.