Miten puolisosi suhtautuu ylipainoosi? Entä sinä itse?

PAinan nyt 82kg ja kiloja on kertynyt alkuajoista yli 30. Mies on hienotunteinen, eikä arjessa huomauttele, koska tietää, että asia itsellenikin kipeä kun laihdutus ei onnistu ja joka lapsi jätti 5kg ja välissä pikku hiljaa hilautunut ylös. RIidassa joskus huomauttanut mutta on kyllä kertonut, että kovasti toivoisi, että olisin hoikempi. Ymmärrän sen kyllä ja itsekin toivoisin olevani, mutta on vain tosi huono itsekuri.

+15kg.

Mies vihjailee, mutta ei sano suoraan.

Itseäni inhoan, en pysty poistumaan enää kotoa kuin yhden pakollisen kauppakäynnin viikossa ja olen peittänyt kaikki asunnon peilit.

Noin 20 kg. Eli nyt 80-84 kg. Laskee omaa itsetuntoa ihan älyttömästi. Mies ei sano mitään, mutta toisaalta suhtautuu minuun välinpitämättömämmin. Johtuu joko lihavuudesta tai sitten vaan suhde on väljähtynyt muutenkin. 

Se varmaan kertoo ihan kaiken, että olen sinkku ja kun ylipainoa oli kertynyt n 15 kiloa niin muutuin miehille täysin näkymättömäksi. Nykyisin ylipainoa on jo +25kiloa ja olen todella pettynyt itseeni sekä ulkonäkööni. Miestä en enää edes huoli mutta haluaisin voida paremmin.

Onko ylipainosta tullut jo normi?

Mä laihdutan 2 kertaa vuodessa että pysyn normaalipainossa. En kestäisi olla reilusti ylipainoinen. Välillä mulle kertyy se noin viisi kg ylipainon puolelle, miestä ei hetkauta. Itseä kyllä, ja meidät haittaisi reilumpi ylipaino kuten minuakin hänessä.

Molemmat suhtaudumme asenteella "on tärkeämpääkin mietittävää kuin muutama vatsamakkara ja liikakilo". 

JOskus jossakin parisuhdetapahtumissa joissa puhuttu asioista, joihin toivoisi muutosta, on hienotunteisesti tuonut esiin että top kolmen joukossa toiveissaan olisi, että näyttäisin taas enemmän siltä kuin nuorempana ja muistelee housuja, jotka oli hyvät tms... Ja silmäilee merkitsevästi, jos otan juustoa kovasti leivän päälle. En tuomitse häntä, koska itse olisin samanlainen, jos asiat olisi toiste päin. Minulle on tullut 25 vuoden aikana kiloja 30, hänelle ehkä 10. TOsin minä olen synnyttänyt monta lasta, mutta se ei ole tekosyy noihin kaikkiin kiloihin...

Olin ylipainoinen kun tavattiin, välissä sain painoa vähän alas mutta nyt on tullut takaisin. Mies ei koskaan ole sanonut yhtään negatiivista sanaa tai edes vihjaillut. Kun itse olen tuskaillut sanoo että lopeta tuollainen hölmöily.

Nyt olen kuitenkin tehnyt elämäntapa remonttia, en ole vaa'alla käynyt mutta +100 se on. Tähän asti kiloista ei sinänsä ole ollut haittaa mutta kun ikää tulee varmasti tuo määrä painoa aiheuttaa ongelmia siksi koitan nyt saada lopetettua sen pirun herkuttelun. Kävin asiasta lääkärissä ja sain hyviä vinkkejä.

Painoin suhteen alkaessa vajaa 50 kg ja näin lyhyenä (159cm) olin lähinnä "petite". Nyt painoa on yli 80 kg ja olo kaikin puolin kuin monsterilla. Seksielämää ei oikeastaan ole enkä toisaalta edes halua että mies koskee, koska en tunne oloani seksikkääksi ja hyväksi. Hellyyttä tai sellaista arkipäivän romantiikkaa ei ole ollut aikoihin. Toki miehellekin on tullut massaa ja lihakset muuttuneet muistoksi enkä rehellisesti sanottuna tunne miestäkään haluttavaksi kuten ennen.

Enpä olisi uskonut, että lihominen on näin helppoa tai kuinka kokonaisvaltaisesti se pilaa niin elämänlaadun kuin parisuhteenkin.

Minulla olisi ihan oikeasti asiaa aikoja sitten olleelle poikaystävälle, mutta en kehtaa ottaa yhteyttä kilojeni vuoksi (83). Siis ei olisi tarkoitus edes yrittää pokata, lähden oletuksesta että on varmaan naimisissa tms.

Minä olen se puoliso, jonka puoliso on paisunut 25kg muutamassa vuodessa. Nyt tuli mitta täyteen ja sanoin että haluan takaisin sen hyvä kroppaisen sexyn tyttöystävän kenen kanssa menin naimisiin tai etsin uuden. Nyt on lupaus tullut ja VAIN minä käyn kaupassa, jolloin kaikki herkut jää sinne.

Mutta tuskin vuodessa tuo 25kg lähtee joten saa tässä vielä maha makkaroita katsella.

Vierailija kirjoitti:

Minä olen se puoliso, jonka puoliso on paisunut 25kg muutamassa vuodessa. Nyt tuli mitta täyteen ja sanoin että haluan takaisin sen hyvä kroppaisen sexyn tyttöystävän kenen kanssa menin naimisiin tai etsin uuden. Nyt on lupaus tullut ja VAIN minä käyn kaupassa, jolloin kaikki herkut jää sinne.

Mutta tuskin vuodessa tuo 25kg lähtee joten saa tässä vielä maha makkaroita katsella.

....vielä pakko avautua. Tässä huushollissa ei karkkeja eikä sipsejä yms.. pas..kaa mihin itse en ole koskenutkaan enää ikinä nähdä.

+20 kiloa 30 vuodessa, mies on ihan ryytynyt.

Mulla oli kyllä mies tällä 20 kg ylipainollakin (ja paino on ollut sama 19-vuotiaasta saakka) ja mies ei ikinä valittanut mitenkään siitä koko pitkän suhteen aikana. Siitä huolimatta nyt, kun olen taas sinkku, en uskalla hakea kontaktia miehiin ylipainoni vuoksi. Itsetunto valahti jonnekin eron jälkeen.

Toivoisi että laihduttaisin, mutta ei ole valmis itse tukemaan asiassa yhtään. Ruoka ei saa olla terveellistä ja hän syö herkkuja joka päivä. Itseäni ei niin paljon kiinnosta, että alkaisin eri ruokia tekemään tai katselemaan aina vaan vieressä kun toinen vetää sipsiä ja karkkia naamariin. Yritän syödä itse pienempiä annoksia ja enemmän kasviksia enkä osta itselleni herkkuja kuin viikonloppuisin, mutta ei tällä tavalla laihdu enää tässä iässä.

Naiselleni tullut ainakin 15 kiloa lisää parisuhteen aikana, päivät hänellä kuluu usein netflixin ja herkkujen kera. Silti jaksaa ihmetellä miten paino vaan nousee vuodesta toiseen.

Vierailija kirjoitti:

JOskus jossakin parisuhdetapahtumissa joissa puhuttu asioista, joihin toivoisi muutosta, on hienotunteisesti tuonut esiin että top kolmen joukossa toiveissaan olisi, että näyttäisin taas enemmän siltä kuin nuorempana ja muistelee housuja, jotka oli hyvät tms... Ja silmäilee merkitsevästi, jos otan juustoa kovasti leivän päälle. En tuomitse häntä, koska itse olisin samanlainen, jos asiat olisi toiste päin. Minulle on tullut 25 vuoden aikana kiloja 30, hänelle ehkä 10. TOsin minä olen synnyttänyt monta lasta, mutta se ei ole tekosyy noihin kaikkiin kiloihin...

Eihän lasten synnyttäminen aiheuta lihomista, vaan liika syöminen.

Vierailija kirjoitti:

Toivoisi että laihduttaisin, mutta ei ole valmis itse tukemaan asiassa yhtään. Ruoka ei saa olla terveellistä ja hän syö herkkuja joka päivä. Itseäni ei niin paljon kiinnosta, että alkaisin eri ruokia tekemään tai katselemaan aina vaan vieressä kun toinen vetää sipsiä ja karkkia naamariin. Yritän syödä itse pienempiä annoksia ja enemmän kasviksia enkä osta itselleni herkkuja kuin viikonloppuisin, mutta ei tällä tavalla laihdu enää tässä iässä.

Laihtuu, jos jättää kokonaan esim makeat asiat syömättä. Makeanhimo hellittää jo viikossa ja sitten on helppo laihtua, kun syö kohtuullisesti.

Vierailija kirjoitti:

Olin ylipainoinen kun tavattiin, välissä sain painoa vähän alas mutta nyt on tullut takaisin. Mies ei koskaan ole sanonut yhtään negatiivista sanaa tai edes vihjaillut. Kun itse olen tuskaillut sanoo että lopeta tuollainen hölmöily.

Nyt olen kuitenkin tehnyt elämäntapa remonttia, en ole vaa'alla käynyt mutta +100 se on. Tähän asti kiloista ei sinänsä ole ollut haittaa mutta kun ikää tulee varmasti tuo määrä painoa aiheuttaa ongelmia siksi koitan nyt saada lopetettua sen pirun herkuttelun. Kävin asiasta lääkärissä ja sain hyviä vinkkejä.

Tämän takia aion hankkia miehen nyt kun olen vähän ylipainoinen, enkä vasta elämäntaparemontin jälkeen. Ihana mies sinulla!