Lue keskustelun säännöt.
Miten saada mies ottamaan kantaa lapsemme asioihin?
Meillä on 1,5 v. molempien kovin toivoma ja pitkään yritetty lapsi. Ennen lapsen syntymää miehellä oli paljon mielipiteitä lapsen asioista kuten millaisia tarvikkeita hänelle pitää ostaa ennen kuin syntyy ja valitsi niitä itse, googlaili viikkoja että mikä on paras jne. Mutta vauvan synnyttyä hän ei ole ottanut enää mitään kantaa mihinkään lapseen liittyvään.
Kiinteiden aloitukset, allergiaselvittelyt, unikoulut ja kaikki olen joutunut miettimään ja toteuttamaan aivan yksin. Mies kyllä viettää aikaa joka päivä lapsen kanssa, mutta ei osallistu mihinkään päätöksentekoon eikä miettimiseen. Ei edes niistä asioista keskustelemiseen. Lapsen syntymän jälkeen ei ole suostunut selvittämään (edes googlaamaan) yhtään mitään, joka pitäisi selvittää. Esim. että mikä olisi hyvä tapa toteuttaa unikoulu, miten allergiaepäilyn kanssa pitäisi tehdä, kun neuvola ei auta, millä ruoilla kiinteät pitäisi aloittaa, mikä olisi hyvä turvaistuin. Ja jos minä sitten selvitän vaihtoehtoja, ja puhun niistä hänelle, niin hän ei kommentoi mitenkään. Ei sano mitään mielipidettä, ei ota mihinkään kantaa. Alan olla todella väsynyt kantamaan vastuun kaikesta yksin ja selvittämään kaiken yksin. Esim. allergialääkäriin hän lähti kyllä mukaan, mutta ei sanonut siellä mitään eikä sen jälkeenkään puhunut allergiajutusta mitään vaikka minä hänelle siitä puhuin, ei vastannut mitään. Koliikkivaiheessa jouduin yksin hoitamaan kaikki koliikki-itkut, kun miehellä oli yhtäkkiä "todella tärkeitä työasioita" hoidettavana aina kun itku alkoi (vetäytyi työhuoneeseen tekemään töitä).
Enkä ole jyrännyt hänen mielipiteitä, ennen lapsen syntymää hän sai päättää niitä tarvikkeita ja ostimme ne mitä hän päätti tai mitä yhdessä päätettiin ja valittiin. Ja lapsen syntymän jälkeen hän ei ole ottanut kantaa mihinkään, joten en ole voinutkaan jyrätä häntä kertaakaan. Olen monta kertaa aloittanut keskustelun, että jään yksin lapsen asioiden kanssa enkä tunne että olisimme yhdessä vanhempia. Hän vain loukkaantuu, mitään keskustelua ei synny.
Miten saan hänet ottamaan kantaa lapsemme asioihin?
Kommentit (216)
Vierailija kirjoitti:
Miehes tietää että jos tekee jotain niin olet heti sättimässä että miksi hommasit tuollaisen, miksi teit sitä tätä tota...
En ole. En ole ollut tuollainen lapseemme liittyen enkä muihinkaan asioihimme kuten taloomme tai autoomme tai raha-asioihimme liittyen. Jos hän luulee minun silti olevan tuollainen kuin kirjoitat, niin vika on hänen päässään sitten. En tosin ihan usko, että luulee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaihtakaapa osia, mene sinä töihin ja päästä mies hoitovapaalle vuorostaan. Lapsi on siihen jo ihan sopivan ikäinen. Etkä todellakaan usko, kun mies väittää, ettei töistä muka päästetä.
Vierailija kirjoitti:
Vaihtakaapa osia, mene sinä töihin ja päästä mies hoitovapaalle vuorostaan. Lapsi on siihen jo ihan sopivan ikäinen. Etkä todellakaan usko, kun mies väittää, ettei töistä muka päästetä.
Mieheni ei halua hoitovapaalle. Tietenkin ne päästäisi, mutta hän itse ei halua. Minä taas haluan olla kotona nyt lapsen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap ihan vaikuttaa omalta kumppaniltani.
Melkein samat asiat käsiteltiinaloituksessa kuin meilläkin.
Meillä on parempi kun pidän pääni kiinni ja en sano omaa mielipidettä, muuten tulis riidat.
Meillä nainen on jo väitellyt asioista verisesti mummien ja neuvolan kanssa.Ap tässä. En usko, että olen vaimosi, koska minä en ole mummien kanssa näistä asioista puhunut. Mutta jos olen vaimosi, niin haluan sanoa sinulle, että mieluummin otan vaikka ne riidat kuin sen, että olet hiljaa etkä sano mielipidettäsi.
Olen jatkossakin hiljaa mielipiteistäni. Pitää puhua kuin poliitikko.
Esim kahden viikon mykkäkoulu ja omat eväät siitä jotta ehdotin että kannattas uskoa lääkäriä kun nainen sai päähänsä jotta lapsella on kireä huulijänne. Kaksi lääkäriä sanoi jotta ei haittaa ja yksi sanoi että seurataan muutama vuosi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Lapsi tarvii asian x, hanki" jne. Otettava se mies mukaan hslus tai ei.
Kyllä mies hankkiikin, jos vain sanon että minkä (eli sanon tarkan mallin ja koon). Kyllä hän lapsen asioita hoitaa, mutta ei ota niihin kantaa eikä mieti niitä. Hoitaa ne asiat, mihin annan tarkat ohjeet. Jos sanon, että hanki ja valitse itse, niin sanoo, että hoitaa vasta kun annan ne ohjeet. Kun sanon siihen, että tällä kertaa sinun täytyy valita, niin vetoaa taas siihen, että työn takia ei ehdi miettiä eikä selvittää, koska pää täytyy täysin niistä työasioista. Ja että minulla on aikaa miettiä ja selvittää, kun olen hoitovapaalla hoitamassa lapsen asioita kotona. Tämä hänen vastaus on sellainen, että en minä voi sitä millään omalla kommentillani kumota, koska on täysin totta, että hän on vaativassa työssä ja minä kotona vain lapsen asioita varten.
No asia nyt vaan on niin, että jos haluat miehen vastuunkannon alkavan heti, sanot vaan vastaan että mitä sitten vaikka olen hoitovapaalla, että lapsi on myös sinun ja kuuluu myös sinun huolehtia asioista. Eikä edes johtajan tarvitse 24/7 tehdä töitä; viikonloput vapaat myös heillä. Jos tekevät mielummin töitä, se on valinta.
Sanot: tämmöinen asia y tai kampe x tarvitaan, hoida. Ja istut sitten vaikka sohvalle lukemaan, lähde lenkille tai kauppaan tai mihin vaan, lähde viikonlopuksi jonnekin yms. Pakotat miehen vaan hoitamaan asiat. Ei tuo tuosta muutu koska järjestelyjen sopiii herralle paremmin kun hyvin.
Tai eroat ja saat ainakin vapautuksen tunteen tuosta ahdistuksesta. Mies siinä häviölle jää lopunnpelin mutta tuskin käsittää asiaa kuin vasta paljon myöhemmin...
T. Yhden muka niin tärkeän johtajan vaimo, joka ilkeästi pakotti kasvamaan aikuiseksi
Yritän vielä keskustella miehen kanssa, tuollaista "saarnaa" olen hänelle kyllä jo pitänytkin, mutta siitä tulee vain riita ja mies kieltäytyy puhumasta aiheesta.
Eroamisesta olen ajatellut, että lapsi häviäisi siinä eniten, koska en usko, että isä olisi lapsen elämässä eron jälkeen sitäkään mitä nyt on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap ihan vaikuttaa omalta kumppaniltani.
Melkein samat asiat käsiteltiinaloituksessa kuin meilläkin.
Meillä on parempi kun pidän pääni kiinni ja en sano omaa mielipidettä, muuten tulis riidat.
Meillä nainen on jo väitellyt asioista verisesti mummien ja neuvolan kanssa.Ap tässä. En usko, että olen vaimosi, koska minä en ole mummien kanssa näistä asioista puhunut. Mutta jos olen vaimosi, niin haluan sanoa sinulle, että mieluummin otan vaikka ne riidat kuin sen, että olet hiljaa etkä sano mielipidettäsi.
Olen jatkossakin hiljaa mielipiteistäni. Pitää puhua kuin poliitikko.
Esim kahden viikon mykkäkoulu ja omat eväät siitä jotta ehdotin että kannattas uskoa lääkäriä kun nainen sai päähänsä jotta lapsella on kireä huulijänne. Kaksi lääkäriä sanoi jotta ei haittaa ja yksi sanoi että seurataan muutama vuosi.
Siis mitä, jouduitko sinä ihan itse omat evääsi väsäämään, eikä vaimo suostunut palvelemaan?! Kohtuutonta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap ihan vaikuttaa omalta kumppaniltani.
Melkein samat asiat käsiteltiinaloituksessa kuin meilläkin.
Meillä on parempi kun pidän pääni kiinni ja en sano omaa mielipidettä, muuten tulis riidat.
Meillä nainen on jo väitellyt asioista verisesti mummien ja neuvolan kanssa.Ap tässä. En usko, että olen vaimosi, koska minä en ole mummien kanssa näistä asioista puhunut. Mutta jos olen vaimosi, niin haluan sanoa sinulle, että mieluummin otan vaikka ne riidat kuin sen, että olet hiljaa etkä sano mielipidettäsi.
Olen jatkossakin hiljaa mielipiteistäni. Pitää puhua kuin poliitikko.
Esim kahden viikon mykkäkoulu ja omat eväät siitä jotta ehdotin että kannattas uskoa lääkäriä kun nainen sai päähänsä jotta lapsella on kireä huulijänne. Kaksi lääkäriä sanoi jotta ei haittaa ja yksi sanoi että seurataan muutama vuosi.
En ole vaimosi, koska meillä ei ole mykkäkouluja eikä omia eväitä. Mykkäkoulu on väärin sinua kohtaan, sellainen pilaa suhteen kuin suhteen. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehesi käytös on niin yhtäkkistä ja outoa, että kuulostaa menneen jokin henkinen blokki päälle. Ehkä hänellä on kokemus, ettei osaa hoitaa lapsen asioita eikä yritä ja välitä, koska sinulta homma hoituu hyvin. Toki jos ei suostukaan puhumaan niin se on ongelmallista. Mutta oletko oikeasti kysynyt, "miksi et keskustele enää lapsen asioista"? Et vaan päästä sitä karkuun tilanteesta. Jos ei pysty yhteen kysymykseen vastaamaan niin eihän tuosta mitään perhettä saa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaihtakaapa osia, mene sinä töihin ja päästä mies hoitovapaalle vuorostaan. Lapsi on siihen jo ihan sopivan ikäinen. Etkä todellakaan usko, kun mies väittää, ettei töistä muka päästetä.
Mieheni ei halua hoitovapaalle. Tietenkin ne päästäisi, mutta hän itse ei halua. Minä taas haluan olla kotona nyt lapsen kanssa.
No lähde nyt edes viikonlopuksi tai viikoksi vapaalle ja pakota mies ottamaan joksikin aikaa täysi vastuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos mies on sitä mieltä, että öyhötät liikaa ja näet tauteja sielläkin missä niitä ei ole?
Eikä uskalla sanoa sitä.
Jotkut miehet taantuu lapseksi itsekin kun vaimostaan tulee äiti. Ystäväni mies ihmetteli ollessaan lähdössä taaperoiden kanssa vanhempiensa mökille viikonloppureissuun, että milloin vaimo pakkaa lasten kamppeet reissuun. Vaimo ilmoitti, ettei hän niitä pakkaa, vaan mies ihan itse. Ei sitä voi muuten oppia jos ei uskalla edes yrittää ja toiset pitää siihen pienellä pakolla kannustaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos mies on sitä mieltä, että öyhötät liikaa ja näet tauteja sielläkin missä niitä ei ole?
Eikä uskalla sanoa sitä.
Tauteja? Miten kiinteiden aloitus, unikoulut ym. liittyy tauteihen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap ihan vaikuttaa omalta kumppaniltani.
Melkein samat asiat käsiteltiinaloituksessa kuin meilläkin.
Meillä on parempi kun pidän pääni kiinni ja en sano omaa mielipidettä, muuten tulis riidat.
Meillä nainen on jo väitellyt asioista verisesti mummien ja neuvolan kanssa.Ap tässä. En usko, että olen vaimosi, koska minä en ole mummien kanssa näistä asioista puhunut. Mutta jos olen vaimosi, niin haluan sanoa sinulle, että mieluummin otan vaikka ne riidat kuin sen, että olet hiljaa etkä sano mielipidettäsi.
Olen jatkossakin hiljaa mielipiteistäni. Pitää puhua kuin poliitikko.
Esim kahden viikon mykkäkoulu ja omat eväät siitä jotta ehdotin että kannattas uskoa lääkäriä kun nainen sai päähänsä jotta lapsella on kireä huulijänne. Kaksi lääkäriä sanoi jotta ei haittaa ja yksi sanoi että seurataan muutama vuosi.Siis mitä, jouduitko sinä ihan itse omat evääsi väsäämään, eikä vaimo suostunut palvelemaan?! Kohtuutonta.
Kyse ei ollut palveluksesta. Olihan se huvittavaa kun normaalisti koukattiin ja syötiin kun tulin töistä. Silloin tullessani kotiin muu perhe oli syönyt ja sain kokata itselleni. Ruuat teimme ennen vuoronperään.
No viikon jälkeen loppu Naisen autosta bensa ja tais jäädä auraamattomaan pihaan jumiinkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miehesi käytös on niin yhtäkkistä ja outoa, että kuulostaa menneen jokin henkinen blokki päälle. Ehkä hänellä on kokemus, ettei osaa hoitaa lapsen asioita eikä yritä ja välitä, koska sinulta homma hoituu hyvin. Toki jos ei suostukaan puhumaan niin se on ongelmallista. Mutta oletko oikeasti kysynyt, "miksi et keskustele enää lapsen asioista"? Et vaan päästä sitä karkuun tilanteesta. Jos ei pysty yhteen kysymykseen vastaamaan niin eihän tuosta mitään perhettä saa.
Olen kysynyt, mutta yritän kysyä vielä uudestaan. Hän kyllä vastaa siihen kysymykseen, mutta vastaus on aina se, että kun hän ei pysty työkiireiden takia miettimään mitään muuta kuin työtä. Vaikka kuulemma haluaisi. Olen hänelle sanonut, että minun mielestä hän piiloutuu työn taakse, mutta siitä hän loukkaantuu ja keskustelu loppuu sitten siihen.
On näillä nykykotkoilla vaikeeta toi lapsen saanti.
Vierailija kirjoitti:
On näillä nykykotkoilla vaikeeta toi lapsen saanti.
Nyt en ihan ymmärtänyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On näillä nykykotkoilla vaikeeta toi lapsen saanti.
Nyt en ihan ymmärtänyt.
No et varmaan. Siinähän se just on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On näillä nykykotkoilla vaikeeta toi lapsen saanti.
Nyt en ihan ymmärtänyt.
No et varmaan. Siinähän se just on.
Kommentistasi ei ole hyötyä, ellet yhtään selitä mitä tarkoitat. Ei täällä kukaan muukaan kommenttiasi ymmärtänyt.
Tämä on nyt taas tätä kotiäitien hokemaa metatyöpaskaa. Kuinka se on rankkaa "suunnitella" allergiarasvojen levitys jne... Siitä kun pitäisi jutella niin prkl:eesti.
Sanokaa kotiäidit oikeesti niille töissä käyville miehillenne, että tästä eteen päin te hoidatte kaikki perheen yhteiset- ja miehen omat kulut, ja mies saa jäädä kotiin hoitamaan esim. YHTÄ 1,5 vuotiasta lasta! Itse suostuisin tähän ilomielin vaikka lapsia useampia onkin. Ja samanlaisesta asioista minua syyllistetään kotona. Anteeksi pyydellen ja anoen on aina töihin lähdettävä. Jos ette tähän ehdotukseen ole valmiita, lopettakaa mussutus.
Onhan se nyt ihan selvää työnjakoa, että jos toinen jää kotiin hoitamaan lasta, ja lapsella on allergia, ja sitä pitää mennä näyttämään lääkärille, SE HOITOVAPAALLA oleva vie sen sinne. Eikä marttyyrinä nyyhkytä että kyllä sinun on nyt vietävä ettei kaikki jää minun hoidettavaksi! Miettikää nyt oikeasti! Silloin on kaksi ihmistä pois töistä yhden allergian takia! Ja valtio ja työnantajat maksaa. Ei ole ihme että on vähä Suomella kilpailukykyongelmia!
Miehes tietää että jos tekee jotain niin olet heti sättimässä että miksi hommasit tuollaisen, miksi teit sitä tätä tota...