Lue keskustelun säännöt.
Miten saada mies ottamaan kantaa lapsemme asioihin?
Meillä on 1,5 v. molempien kovin toivoma ja pitkään yritetty lapsi. Ennen lapsen syntymää miehellä oli paljon mielipiteitä lapsen asioista kuten millaisia tarvikkeita hänelle pitää ostaa ennen kuin syntyy ja valitsi niitä itse, googlaili viikkoja että mikä on paras jne. Mutta vauvan synnyttyä hän ei ole ottanut enää mitään kantaa mihinkään lapseen liittyvään.
Kiinteiden aloitukset, allergiaselvittelyt, unikoulut ja kaikki olen joutunut miettimään ja toteuttamaan aivan yksin. Mies kyllä viettää aikaa joka päivä lapsen kanssa, mutta ei osallistu mihinkään päätöksentekoon eikä miettimiseen. Ei edes niistä asioista keskustelemiseen. Lapsen syntymän jälkeen ei ole suostunut selvittämään (edes googlaamaan) yhtään mitään, joka pitäisi selvittää. Esim. että mikä olisi hyvä tapa toteuttaa unikoulu, miten allergiaepäilyn kanssa pitäisi tehdä, kun neuvola ei auta, millä ruoilla kiinteät pitäisi aloittaa, mikä olisi hyvä turvaistuin. Ja jos minä sitten selvitän vaihtoehtoja, ja puhun niistä hänelle, niin hän ei kommentoi mitenkään. Ei sano mitään mielipidettä, ei ota mihinkään kantaa. Alan olla todella väsynyt kantamaan vastuun kaikesta yksin ja selvittämään kaiken yksin. Esim. allergialääkäriin hän lähti kyllä mukaan, mutta ei sanonut siellä mitään eikä sen jälkeenkään puhunut allergiajutusta mitään vaikka minä hänelle siitä puhuin, ei vastannut mitään. Koliikkivaiheessa jouduin yksin hoitamaan kaikki koliikki-itkut, kun miehellä oli yhtäkkiä "todella tärkeitä työasioita" hoidettavana aina kun itku alkoi (vetäytyi työhuoneeseen tekemään töitä).
Enkä ole jyrännyt hänen mielipiteitä, ennen lapsen syntymää hän sai päättää niitä tarvikkeita ja ostimme ne mitä hän päätti tai mitä yhdessä päätettiin ja valittiin. Ja lapsen syntymän jälkeen hän ei ole ottanut kantaa mihinkään, joten en ole voinutkaan jyrätä häntä kertaakaan. Olen monta kertaa aloittanut keskustelun, että jään yksin lapsen asioiden kanssa enkä tunne että olisimme yhdessä vanhempia. Hän vain loukkaantuu, mitään keskustelua ei synny.
Miten saan hänet ottamaan kantaa lapsemme asioihin?
Kommentit (216)
Vierailija kirjoitti:
Tämä on nyt taas tätä kotiäitien hokemaa metatyöpaskaa. Kuinka se on rankkaa "suunnitella" allergiarasvojen levitys jne... Siitä kun pitäisi jutella niin prkl:eesti.
Sanokaa kotiäidit oikeesti niille töissä käyville miehillenne, että tästä eteen päin te hoidatte kaikki perheen yhteiset- ja miehen omat kulut, ja mies saa jäädä kotiin hoitamaan esim. YHTÄ 1,5 vuotiasta lasta! Itse suostuisin tähän ilomielin vaikka lapsia useampia onkin. Ja samanlaisesta asioista minua syyllistetään kotona. Anteeksi pyydellen ja anoen on aina töihin lähdettävä. Jos ette tähän ehdotukseen ole valmiita, lopettakaa mussutus.
Onhan se nyt ihan selvää työnjakoa, että jos toinen jää kotiin hoitamaan lasta, ja lapsella on allergia, ja sitä pitää mennä näyttämään lääkärille, SE HOITOVAPAALLA oleva vie sen sinne. Eikä marttyyrinä nyyhkytä että kyllä sinun on nyt vietävä ettei kaikki jää minun hoidettavaksi! Miettikää nyt oikeasti! Silloin on kaksi ihmistä pois töistä yhden allergian takia! Ja valtio ja työnantajat maksaa. Ei ole ihme että on vähä Suomella kilpailukykyongelmia!
Ymmärsit koko aloitukseni aivan väärin. En minä miestä sinne lääkäriin tarvinnut, olisin voinut vapaalla olevana hoitaa sen ihan itse. Mies itse halusi tulla mukaan. Aloitukseni koski sitä, että olisin esim. niistä allergioista halunnut puhua (esim. illalla töiden jälkeen) miehen kanssa, että lääkäri sanoi, että on vaihtoehdot A, B ja C edetä allergioiden kanssa, ja oltaisiin miehen kanssa sitten yhdessä mietitty että mikä on paras vaihtoehto. Sellaisen joudun tekemään kaiken yksin, mies ei osallistu keskusteluun eikä päätöksentekoon. Väännän vielä rautalangasta: voin hyvin itse hoitaa käytännön asiat. Haluan kumppanuutta lapsen kehitykseen ja terveyteen liittyvien asioiden miettimiseen, jos niistä pitää tehdä päätöksiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On näillä nykykotkoilla vaikeeta toi lapsen saanti.
Miehellehän tuo tuntuu olevan vaikeeta?
Vierailija kirjoitti:
Puhutteko te mistään muusta kuin lapsesta enää?
Oletko koskaan tehnyt mitään huonoa päätöstä koskien lasta, ottaisikohan miehesi kantaa jos ajatuksesti olisivat huonoja?
Jos vaikka toteaisit, että nyt olisi hyvä hetki myydä turvaistuin ja ostaa vain koroke kun lapsi on jo iso, niin toteaisiko mies vain, että "ok"?
Tai kertoisit löytäneesi tosi hyvän päiväkodin lapselle ja ajattelit ilmoittaa hänet sinne mutta se on 65km päässä joten mies joutuisi jokapäivä viemään ja hakemaan lapsen koska hänen työpaikkansa on lähempänä hoitopaikkaa kuin sinun, toteaisiko mies "ok"?
Puhutaan paljon kaikesta muusta kuin lapsesta. Lapseen liittyviä keskusteluita mies ei aloita eikä niihin osallistu, jos minä aloitan. En ole vähään aikaan edes aloittanut, koska en saa niihin häntä mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puhutteko te mistään muusta kuin lapsesta enää?
Oletko koskaan tehnyt mitään huonoa päätöstä koskien lasta, ottaisikohan miehesi kantaa jos ajatuksesti olisivat huonoja?
Jos vaikka toteaisit, että nyt olisi hyvä hetki myydä turvaistuin ja ostaa vain koroke kun lapsi on jo iso, niin toteaisiko mies vain, että "ok"?
Tai kertoisit löytäneesi tosi hyvän päiväkodin lapselle ja ajattelit ilmoittaa hänet sinne mutta se on 65km päässä joten mies joutuisi jokapäivä viemään ja hakemaan lapsen koska hänen työpaikkansa on lähempänä hoitopaikkaa kuin sinun, toteaisiko mies "ok"?
Puhutaan paljon kaikesta muusta kuin lapsesta. Lapseen liittyviä keskusteluita mies ei aloita eikä niihin osallistu, jos minä aloitan. En ole vähään aikaan edes aloittanut, koska en saa niihin häntä mukaan.
Kuulostaa todella ärsyttävältä mieheltä. Hän ärsyttää mua vaikken koskaan ole ollut tekemisissä.
Itse tossa vaiheessa en enää puhuisi varmaan mistään, vaihtaisin lapsen vaatteiden paikkaa ja ostaisin uuden sähköhammasharjan ja tahnan lapselle ja siirtäisin lapsen astiat ja lelut eri paikkoihin, niin, että jossainvaiheessa miehen olisi pakko avata suunsa kun joku lapsen asia olisi kadoksissa. Ei kovin aikuista, mutta mä oonkin sillä tavalla lapsellinen.
Et valitettavasti mitenkään. Mies on päättänyt, että lapsen asiat ovat sinun vastuullasi, joten hän ei niitä hoida nyt eikä tulevaisuudessa. Mies tietää, että sinä hoidat ne kyllä, joten sinulle jää vaihtoehdoiksi hyväksyä asian laita tai erota.
Itse erosin miehestä, jonka mielestä lapsi oli hänenkin hoitovapaansa aikana 100-prosenttisesti minun vastuullani kaiken muun ajan paitsi nelituntiset työpäiväni. Eron jälkeen on ollut huomattavasti kevyempää, vaikka olen lähes kaiken aikani yksin lapsen kanssa. Lapsen isä näkee lasta kuusi tuntia viikossa paitsi, jos hänellä sattuu olemaan jotain tärkeämpää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Millaiset vanhemmat miehelläsi on? Onko anoppisi hoitanut kaiken lapsiin liittyvän jne? Eli liittyykö ongelma lapsuuden malliin?
Oletko kysynyt mieheltä onko lapsen kanssa eläminen sellaista kun etukäteen ajatteli? Tai onko joku asia yllättänyt lapsen kanssa?
Voihan mies ihan oikeasti olla myös hieman mustasukkainen siitä että saat olla lapsen kanssa kotona. Ja siksi jotenkin välttelee kaikkea lapseen liittyvää kun kokee että pääset liian helpolla?
Oletteko sopineet kuinka kauan olet lapsen kanssa kotona? Onko teillä taloudellisia huolia? Oletteko puhuneet siitä haluatteko lisää lapsia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Menikö homma nyt siis näin: Vaimo haluaisi, että molemmat osallistuisivat suunnitteluun, mutta hän voisi itse ottaa isomman vastuun toteutuksesta. Mies haluaa, että vaimo hoitaisi suunnittelun, mutta toteutus voitaisiin hyvin jakaa tasaisemmin. Molemmissa versioissa isompi osuus kokonaisuudesta olisi kuitenkin hoitovapaalaisella (mikä on mielestäni sinänsä täysin reilua). Ymmärsinkö kutakuinkin oikein?
Mulle tulee tästä sellainen vaikutelma, että miestä ehkä jotenkin kuormittaa olla vastuunkantaja ja päättäjä työkseen, joten kotihommissa hän haluaisi vaihtaa suorittavalle tasolle ja noudattaa annettuja ohjeita. Ihan ymmärrettävää jos näin on, suunnittelu ja kokonaisuuksien pyörittäminen on rankkaa ja siksi siitä yleensä maksetaankin suorittavaa porrasta paremmin. Nyt mennään kuitenkin siihen, että äiti sitten tekee lasta koskevat päätökset yksin. Isoja päätöksiä nekin, ja sellaisia joista mielellään voisi keskustella vaikka useammankin henkilön kanssa. Tällöin päätöksenteon vastuukin olisi yhteinen. Mitään selkeää kikkaa en osaa antaa, millä siihen päästäisiin. Ehkä ongelma on pohjimmiltaan siinä, että tuollaisessa yritysjohtajan asemassa oleminen ja siihen liittyvä vastuu on miehelle liian kuormittavaa ja hän soveltuisi paremmin toisenlaisiin työtehtäviin. En tiedä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on nyt taas tätä kotiäitien hokemaa metatyöpaskaa. Kuinka se on rankkaa "suunnitella" allergiarasvojen levitys jne... Siitä kun pitäisi jutella niin prkl:eesti.
Sanokaa kotiäidit oikeesti niille töissä käyville miehillenne, että tästä eteen päin te hoidatte kaikki perheen yhteiset- ja miehen omat kulut, ja mies saa jäädä kotiin hoitamaan esim. YHTÄ 1,5 vuotiasta lasta! Itse suostuisin tähän ilomielin vaikka lapsia useampia onkin. Ja samanlaisesta asioista minua syyllistetään kotona. Anteeksi pyydellen ja anoen on aina töihin lähdettävä. Jos ette tähän ehdotukseen ole valmiita, lopettakaa mussutus.
Onhan se nyt ihan selvää työnjakoa, että jos toinen jää kotiin hoitamaan lasta, ja lapsella on allergia, ja sitä pitää mennä näyttämään lääkärille, SE HOITOVAPAALLA oleva vie sen sinne. Eikä marttyyrinä nyyhkytä että kyllä sinun on nyt vietävä ettei kaikki jää minun hoidettavaksi! Miettikää nyt oikeasti! Silloin on kaksi ihmistä pois töistä yhden allergian takia! Ja valtio ja työnantajat maksaa. Ei ole ihme että on vähä Suomella kilpailukykyongelmia!
Ymmärsit koko aloitukseni aivan väärin. En minä miestä sinne lääkäriin tarvinnut, olisin voinut vapaalla olevana hoitaa sen ihan itse. Mies itse halusi tulla mukaan. Aloitukseni koski sitä, että olisin esim. niistä allergioista halunnut puhua (esim. illalla töiden jälkeen) miehen kanssa, että lääkäri sanoi, että on vaihtoehdot A, B ja C edetä allergioiden kanssa, ja oltaisiin miehen kanssa sitten yhdessä mietitty että mikä on paras vaihtoehto. Sellaisen joudun tekemään kaiken yksin, mies ei osallistu keskusteluun eikä päätöksentekoon. Väännän vielä rautalangasta: voin hyvin itse hoitaa käytännön asiat. Haluan kumppanuutta lapsen kehitykseen ja terveyteen liittyvien asioiden miettimiseen, jos niistä pitää tehdä päätöksiä.
Taisin rähjätä vähän muillekin ketjuun kirjottaneille, kuin aloittajalle.. Mutta, kyllä se työnjako pitäisi olla selkeätäkin joiltakin osin. Toinen hoitaa lasta, ja toinen hoitaa toimeentulon. Tietysti töissä käyvä hoitaa lasten hoidosta osuutensa työ ajan ulkopuolella.
Täytyy myöntää että olen itsekin aika turhautunut siihen, että asioista pitää jauhaa ja jankata ihan turhaan. Ja olen huono isä/aviomies kun en jaksa jankata.
Kai se nyt se lääkäri, jonka luona kävitte sillä aikaa kun olin töissä, tietää parhaiten miten se allergia pitää hoitaa. Mistä minä sen tietäisin? Minä maksan sen lääkärin laskun joten kyllä se sen homma olisi. Jos sieltä ei tarvittavaa apua saa, mitä siellä käymään joka viikko.
Ja siitä työnjaosta vielä, ne omat hommat tulee hoitaa loppuun saakka. Ei niin kuin joku aiemmin kirjoitti, että "lääkäriaika on nyt varattu. Sinä hoidat käynnin". En minäkään sano että verkkopankin osoite on kirjoitettu läppärin selaimeen, menes hoitamaan laskut. Sitten on eri asia jos apua tarvitaan oikeasti. Silloin pyydetään, "voisitko auttaa?"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on nyt taas tätä kotiäitien hokemaa metatyöpaskaa. Kuinka se on rankkaa "suunnitella" allergiarasvojen levitys jne... Siitä kun pitäisi jutella niin prkl:eesti.
Sanokaa kotiäidit oikeesti niille töissä käyville miehillenne, että tästä eteen päin te hoidatte kaikki perheen yhteiset- ja miehen omat kulut, ja mies saa jäädä kotiin hoitamaan esim. YHTÄ 1,5 vuotiasta lasta! Itse suostuisin tähän ilomielin vaikka lapsia useampia onkin. Ja samanlaisesta asioista minua syyllistetään kotona. Anteeksi pyydellen ja anoen on aina töihin lähdettävä. Jos ette tähän ehdotukseen ole valmiita, lopettakaa mussutus.
Onhan se nyt ihan selvää työnjakoa, että jos toinen jää kotiin hoitamaan lasta, ja lapsella on allergia, ja sitä pitää mennä näyttämään lääkärille, SE HOITOVAPAALLA oleva vie sen sinne. Eikä marttyyrinä nyyhkytä että kyllä sinun on nyt vietävä ettei kaikki jää minun hoidettavaksi! Miettikää nyt oikeasti! Silloin on kaksi ihmistä pois töistä yhden allergian takia! Ja valtio ja työnantajat maksaa. Ei ole ihme että on vähä Suomella kilpailukykyongelmia!
Ymmärsit koko aloitukseni aivan väärin. En minä miestä sinne lääkäriin tarvinnut, olisin voinut vapaalla olevana hoitaa sen ihan itse. Mies itse halusi tulla mukaan. Aloitukseni koski sitä, että olisin esim. niistä allergioista halunnut puhua (esim. illalla töiden jälkeen) miehen kanssa, että lääkäri sanoi, että on vaihtoehdot A, B ja C edetä allergioiden kanssa, ja oltaisiin miehen kanssa sitten yhdessä mietitty että mikä on paras vaihtoehto. Sellaisen joudun tekemään kaiken yksin, mies ei osallistu keskusteluun eikä päätöksentekoon. Väännän vielä rautalangasta: voin hyvin itse hoitaa käytännön asiat. Haluan kumppanuutta lapsen kehitykseen ja terveyteen liittyvien asioiden miettimiseen, jos niistä pitää tehdä päätöksiä.
Taisin rähjätä vähän muillekin ketjuun kirjottaneille, kuin aloittajalle.. Mutta, kyllä se työnjako pitäisi olla selkeätäkin joiltakin osin. Toinen hoitaa lasta, ja toinen hoitaa toimeentulon. Tietysti töissä käyvä hoitaa lasten hoidosta osuutensa työ ajan ulkopuolella.
Täytyy myöntää että olen itsekin aika turhautunut siihen, että asioista pitää jauhaa ja jankata ihan turhaan. Ja olen huono isä/aviomies kun en jaksa jankata.
Kai se nyt se lääkäri, jonka luona kävitte sillä aikaa kun olin töissä, tietää parhaiten miten se allergia pitää hoitaa. Mistä minä sen tietäisin? Minä maksan sen lääkärin laskun joten kyllä se sen homma olisi. Jos sieltä ei tarvittavaa apua saa, mitä siellä käymään joka viikko.
Ja siitä työnjaosta vielä, ne omat hommat tulee hoitaa loppuun saakka. Ei niin kuin joku aiemmin kirjoitti, että "lääkäriaika on nyt varattu. Sinä hoidat käynnin". En minäkään sano että verkkopankin osoite on kirjoitettu läppärin selaimeen, menes hoitamaan laskut. Sitten on eri asia jos apua tarvitaan oikeasti. Silloin pyydetään, "voisitko auttaa?"
Etkö sinä isänä koe jääväsi lapsesi asioista ulkopuoliseksi, jos sinun homma on pelkkä se toimeentulo?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on nyt taas tätä kotiäitien hokemaa metatyöpaskaa. Kuinka se on rankkaa "suunnitella" allergiarasvojen levitys jne... Siitä kun pitäisi jutella niin prkl:eesti.
Sanokaa kotiäidit oikeesti niille töissä käyville miehillenne, että tästä eteen päin te hoidatte kaikki perheen yhteiset- ja miehen omat kulut, ja mies saa jäädä kotiin hoitamaan esim. YHTÄ 1,5 vuotiasta lasta! Itse suostuisin tähän ilomielin vaikka lapsia useampia onkin. Ja samanlaisesta asioista minua syyllistetään kotona. Anteeksi pyydellen ja anoen on aina töihin lähdettävä. Jos ette tähän ehdotukseen ole valmiita, lopettakaa mussutus.
Onhan se nyt ihan selvää työnjakoa, että jos toinen jää kotiin hoitamaan lasta, ja lapsella on allergia, ja sitä pitää mennä näyttämään lääkärille, SE HOITOVAPAALLA oleva vie sen sinne. Eikä marttyyrinä nyyhkytä että kyllä sinun on nyt vietävä ettei kaikki jää minun hoidettavaksi! Miettikää nyt oikeasti! Silloin on kaksi ihmistä pois töistä yhden allergian takia! Ja valtio ja työnantajat maksaa. Ei ole ihme että on vähä Suomella kilpailukykyongelmia!
Ymmärsit koko aloitukseni aivan väärin. En minä miestä sinne lääkäriin tarvinnut, olisin voinut vapaalla olevana hoitaa sen ihan itse. Mies itse halusi tulla mukaan. Aloitukseni koski sitä, että olisin esim. niistä allergioista halunnut puhua (esim. illalla töiden jälkeen) miehen kanssa, että lääkäri sanoi, että on vaihtoehdot A, B ja C edetä allergioiden kanssa, ja oltaisiin miehen kanssa sitten yhdessä mietitty että mikä on paras vaihtoehto. Sellaisen joudun tekemään kaiken yksin, mies ei osallistu keskusteluun eikä päätöksentekoon. Väännän vielä rautalangasta: voin hyvin itse hoitaa käytännön asiat. Haluan kumppanuutta lapsen kehitykseen ja terveyteen liittyvien asioiden miettimiseen, jos niistä pitää tehdä päätöksiä.
Taisin rähjätä vähän muillekin ketjuun kirjottaneille, kuin aloittajalle.. Mutta, kyllä se työnjako pitäisi olla selkeätäkin joiltakin osin. Toinen hoitaa lasta, ja toinen hoitaa toimeentulon. Tietysti töissä käyvä hoitaa lasten hoidosta osuutensa työ ajan ulkopuolella.
Täytyy myöntää että olen itsekin aika turhautunut siihen, että asioista pitää jauhaa ja jankata ihan turhaan. Ja olen huono isä/aviomies kun en jaksa jankata.
Kai se nyt se lääkäri, jonka luona kävitte sillä aikaa kun olin töissä, tietää parhaiten miten se allergia pitää hoitaa. Mistä minä sen tietäisin? Minä maksan sen lääkärin laskun joten kyllä se sen homma olisi. Jos sieltä ei tarvittavaa apua saa, mitä siellä käymään joka viikko.
Ja siitä työnjaosta vielä, ne omat hommat tulee hoitaa loppuun saakka. Ei niin kuin joku aiemmin kirjoitti, että "lääkäriaika on nyt varattu. Sinä hoidat käynnin". En minäkään sano että verkkopankin osoite on kirjoitettu läppärin selaimeen, menes hoitamaan laskut. Sitten on eri asia jos apua tarvitaan oikeasti. Silloin pyydetään, "voisitko auttaa?"
Etkö sinä isänä koe jääväsi lapsesi asioista ulkopuoliseksi, jos sinun homma on pelkkä se toimeentulo?
Koen. Mutta ei ole ilmoittautunut vapaaehtoisia ottamaan hommaani hoitaakseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on nyt taas tätä kotiäitien hokemaa metatyöpaskaa. Kuinka se on rankkaa "suunnitella" allergiarasvojen levitys jne... Siitä kun pitäisi jutella niin prkl:eesti.
Sanokaa kotiäidit oikeesti niille töissä käyville miehillenne, että tästä eteen päin te hoidatte kaikki perheen yhteiset- ja miehen omat kulut, ja mies saa jäädä kotiin hoitamaan esim. YHTÄ 1,5 vuotiasta lasta! Itse suostuisin tähän ilomielin vaikka lapsia useampia onkin. Ja samanlaisesta asioista minua syyllistetään kotona. Anteeksi pyydellen ja anoen on aina töihin lähdettävä. Jos ette tähän ehdotukseen ole valmiita, lopettakaa mussutus.
Onhan se nyt ihan selvää työnjakoa, että jos toinen jää kotiin hoitamaan lasta, ja lapsella on allergia, ja sitä pitää mennä näyttämään lääkärille, SE HOITOVAPAALLA oleva vie sen sinne. Eikä marttyyrinä nyyhkytä että kyllä sinun on nyt vietävä ettei kaikki jää minun hoidettavaksi! Miettikää nyt oikeasti! Silloin on kaksi ihmistä pois töistä yhden allergian takia! Ja valtio ja työnantajat maksaa. Ei ole ihme että on vähä Suomella kilpailukykyongelmia!
Ymmärsit koko aloitukseni aivan väärin. En minä miestä sinne lääkäriin tarvinnut, olisin voinut vapaalla olevana hoitaa sen ihan itse. Mies itse halusi tulla mukaan. Aloitukseni koski sitä, että olisin esim. niistä allergioista halunnut puhua (esim. illalla töiden jälkeen) miehen kanssa, että lääkäri sanoi, että on vaihtoehdot A, B ja C edetä allergioiden kanssa, ja oltaisiin miehen kanssa sitten yhdessä mietitty että mikä on paras vaihtoehto. Sellaisen joudun tekemään kaiken yksin, mies ei osallistu keskusteluun eikä päätöksentekoon. Väännän vielä rautalangasta: voin hyvin itse hoitaa käytännön asiat. Haluan kumppanuutta lapsen kehitykseen ja terveyteen liittyvien asioiden miettimiseen, jos niistä pitää tehdä päätöksiä.
Taisin rähjätä vähän muillekin ketjuun kirjottaneille, kuin aloittajalle.. Mutta, kyllä se työnjako pitäisi olla selkeätäkin joiltakin osin. Toinen hoitaa lasta, ja toinen hoitaa toimeentulon. Tietysti töissä käyvä hoitaa lasten hoidosta osuutensa työ ajan ulkopuolella.
Täytyy myöntää että olen itsekin aika turhautunut siihen, että asioista pitää jauhaa ja jankata ihan turhaan. Ja olen huono isä/aviomies kun en jaksa jankata.
Kai se nyt se lääkäri, jonka luona kävitte sillä aikaa kun olin töissä, tietää parhaiten miten se allergia pitää hoitaa. Mistä minä sen tietäisin? Minä maksan sen lääkärin laskun joten kyllä se sen homma olisi. Jos sieltä ei tarvittavaa apua saa, mitä siellä käymään joka viikko.
Ja siitä työnjaosta vielä, ne omat hommat tulee hoitaa loppuun saakka. Ei niin kuin joku aiemmin kirjoitti, että "lääkäriaika on nyt varattu. Sinä hoidat käynnin". En minäkään sano että verkkopankin osoite on kirjoitettu läppärin selaimeen, menes hoitamaan laskut. Sitten on eri asia jos apua tarvitaan oikeasti. Silloin pyydetään, "voisitko auttaa?"
Etkö sinä isänä koe jääväsi lapsesi asioista ulkopuoliseksi, jos sinun homma on pelkkä se toimeentulo?
Koen. Mutta ei ole ilmoittautunut vapaaehtoisia ottamaan hommaani hoitaakseen.
Eikö sinulta ihan oikeasti riitä yhtään aikaa lapsen asioihin siltä toimeentulon hankkimiselta? Edes kerran viikossa klo 19:00-19:30?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on nyt taas tätä kotiäitien hokemaa metatyöpaskaa. Kuinka se on rankkaa "suunnitella" allergiarasvojen levitys jne... Siitä kun pitäisi jutella niin prkl:eesti.
Sanokaa kotiäidit oikeesti niille töissä käyville miehillenne, että tästä eteen päin te hoidatte kaikki perheen yhteiset- ja miehen omat kulut, ja mies saa jäädä kotiin hoitamaan esim. YHTÄ 1,5 vuotiasta lasta! Itse suostuisin tähän ilomielin vaikka lapsia useampia onkin. Ja samanlaisesta asioista minua syyllistetään kotona. Anteeksi pyydellen ja anoen on aina töihin lähdettävä. Jos ette tähän ehdotukseen ole valmiita, lopettakaa mussutus.
Onhan se nyt ihan selvää työnjakoa, että jos toinen jää kotiin hoitamaan lasta, ja lapsella on allergia, ja sitä pitää mennä näyttämään lääkärille, SE HOITOVAPAALLA oleva vie sen sinne. Eikä marttyyrinä nyyhkytä että kyllä sinun on nyt vietävä ettei kaikki jää minun hoidettavaksi! Miettikää nyt oikeasti! Silloin on kaksi ihmistä pois töistä yhden allergian takia! Ja valtio ja työnantajat maksaa. Ei ole ihme että on vähä Suomella kilpailukykyongelmia!
Ymmärsit koko aloitukseni aivan väärin. En minä miestä sinne lääkäriin tarvinnut, olisin voinut vapaalla olevana hoitaa sen ihan itse. Mies itse halusi tulla mukaan. Aloitukseni koski sitä, että olisin esim. niistä allergioista halunnut puhua (esim. illalla töiden jälkeen) miehen kanssa, että lääkäri sanoi, että on vaihtoehdot A, B ja C edetä allergioiden kanssa, ja oltaisiin miehen kanssa sitten yhdessä mietitty että mikä on paras vaihtoehto. Sellaisen joudun tekemään kaiken yksin, mies ei osallistu keskusteluun eikä päätöksentekoon. Väännän vielä rautalangasta: voin hyvin itse hoitaa käytännön asiat. Haluan kumppanuutta lapsen kehitykseen ja terveyteen liittyvien asioiden miettimiseen, jos niistä pitää tehdä päätöksiä.
Taisin rähjätä vähän muillekin ketjuun kirjottaneille, kuin aloittajalle.. Mutta, kyllä se työnjako pitäisi olla selkeätäkin joiltakin osin. Toinen hoitaa lasta, ja toinen hoitaa toimeentulon. Tietysti töissä käyvä hoitaa lasten hoidosta osuutensa työ ajan ulkopuolella.
Täytyy myöntää että olen itsekin aika turhautunut siihen, että asioista pitää jauhaa ja jankata ihan turhaan. Ja olen huono isä/aviomies kun en jaksa jankata.
Kai se nyt se lääkäri, jonka luona kävitte sillä aikaa kun olin töissä, tietää parhaiten miten se allergia pitää hoitaa. Mistä minä sen tietäisin? Minä maksan sen lääkärin laskun joten kyllä se sen homma olisi. Jos sieltä ei tarvittavaa apua saa, mitä siellä käymään joka viikko.
Ja siitä työnjaosta vielä, ne omat hommat tulee hoitaa loppuun saakka. Ei niin kuin joku aiemmin kirjoitti, että "lääkäriaika on nyt varattu. Sinä hoidat käynnin". En minäkään sano että verkkopankin osoite on kirjoitettu läppärin selaimeen, menes hoitamaan laskut. Sitten on eri asia jos apua tarvitaan oikeasti. Silloin pyydetään, "voisitko auttaa?"
Etkö sinä isänä koe jääväsi lapsesi asioista ulkopuoliseksi, jos sinun homma on pelkkä se toimeentulo?
Koen. Mutta ei ole ilmoittautunut vapaaehtoisia ottamaan hommaani hoitaakseen.
Eikö sinulta ihan oikeasti riitä yhtään aikaa lapsen asioihin siltä toimeentulon hankkimiselta? Edes kerran viikossa klo 19:00-19:30?
Seuraa ketjua ennen kuin tulet huutelemaan. Olen ilmoittanut hoitavani puolet lasten hoidosta työaikani ulkopuolella, nii kuin vauva.fi suosittelee tehtäväksi. Mutta haluaisin osallistua enemmän. Mutta minulle ei suoda sitä mahdollisuutta, mikä kotiäideille suodaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on nyt taas tätä kotiäitien hokemaa metatyöpaskaa. Kuinka se on rankkaa "suunnitella" allergiarasvojen levitys jne... Siitä kun pitäisi jutella niin prkl:eesti.
Sanokaa kotiäidit oikeesti niille töissä käyville miehillenne, että tästä eteen päin te hoidatte kaikki perheen yhteiset- ja miehen omat kulut, ja mies saa jäädä kotiin hoitamaan esim. YHTÄ 1,5 vuotiasta lasta! Itse suostuisin tähän ilomielin vaikka lapsia useampia onkin. Ja samanlaisesta asioista minua syyllistetään kotona. Anteeksi pyydellen ja anoen on aina töihin lähdettävä. Jos ette tähän ehdotukseen ole valmiita, lopettakaa mussutus.
Onhan se nyt ihan selvää työnjakoa, että jos toinen jää kotiin hoitamaan lasta, ja lapsella on allergia, ja sitä pitää mennä näyttämään lääkärille, SE HOITOVAPAALLA oleva vie sen sinne. Eikä marttyyrinä nyyhkytä että kyllä sinun on nyt vietävä ettei kaikki jää minun hoidettavaksi! Miettikää nyt oikeasti! Silloin on kaksi ihmistä pois töistä yhden allergian takia! Ja valtio ja työnantajat maksaa. Ei ole ihme että on vähä Suomella kilpailukykyongelmia!
Ymmärsit koko aloitukseni aivan väärin. En minä miestä sinne lääkäriin tarvinnut, olisin voinut vapaalla olevana hoitaa sen ihan itse. Mies itse halusi tulla mukaan. Aloitukseni koski sitä, että olisin esim. niistä allergioista halunnut puhua (esim. illalla töiden jälkeen) miehen kanssa, että lääkäri sanoi, että on vaihtoehdot A, B ja C edetä allergioiden kanssa, ja oltaisiin miehen kanssa sitten yhdessä mietitty että mikä on paras vaihtoehto. Sellaisen joudun tekemään kaiken yksin, mies ei osallistu keskusteluun eikä päätöksentekoon. Väännän vielä rautalangasta: voin hyvin itse hoitaa käytännön asiat. Haluan kumppanuutta lapsen kehitykseen ja terveyteen liittyvien asioiden miettimiseen, jos niistä pitää tehdä päätöksiä.
Taisin rähjätä vähän muillekin ketjuun kirjottaneille, kuin aloittajalle.. Mutta, kyllä se työnjako pitäisi olla selkeätäkin joiltakin osin. Toinen hoitaa lasta, ja toinen hoitaa toimeentulon. Tietysti töissä käyvä hoitaa lasten hoidosta osuutensa työ ajan ulkopuolella.
Täytyy myöntää että olen itsekin aika turhautunut siihen, että asioista pitää jauhaa ja jankata ihan turhaan. Ja olen huono isä/aviomies kun en jaksa jankata.
Kai se nyt se lääkäri, jonka luona kävitte sillä aikaa kun olin töissä, tietää parhaiten miten se allergia pitää hoitaa. Mistä minä sen tietäisin? Minä maksan sen lääkärin laskun joten kyllä se sen homma olisi. Jos sieltä ei tarvittavaa apua saa, mitä siellä käymään joka viikko.
Ja siitä työnjaosta vielä, ne omat hommat tulee hoitaa loppuun saakka. Ei niin kuin joku aiemmin kirjoitti, että "lääkäriaika on nyt varattu. Sinä hoidat käynnin". En minäkään sano että verkkopankin osoite on kirjoitettu läppärin selaimeen, menes hoitamaan laskut. Sitten on eri asia jos apua tarvitaan oikeasti. Silloin pyydetään, "voisitko auttaa?"
Etkö sinä isänä koe jääväsi lapsesi asioista ulkopuoliseksi, jos sinun homma on pelkkä se toimeentulo?
Koen. Mutta ei ole ilmoittautunut vapaaehtoisia ottamaan hommaani hoitaakseen.
Eikö sinulta ihan oikeasti riitä yhtään aikaa lapsen asioihin siltä toimeentulon hankkimiselta? Edes kerran viikossa klo 19:00-19:30?
Seuraa ketjua ennen kuin tulet huutelemaan. Olen ilmoittanut hoitavani puolet lasten hoidosta työaikani ulkopuolella, nii kuin vauva.fi suosittelee tehtäväksi. Mutta haluaisin osallistua enemmän. Mutta minulle ei suoda sitä mahdollisuutta, mikä kotiäideille suodaan.
Miten se liittyy ap:n mieheen joka ei ota kantaa oman lapsensa asioihin edes vaimon pyytäess sitä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on nyt taas tätä kotiäitien hokemaa metatyöpaskaa. Kuinka se on rankkaa "suunnitella" allergiarasvojen levitys jne... Siitä kun pitäisi jutella niin prkl:eesti.
Sanokaa kotiäidit oikeesti niille töissä käyville miehillenne, että tästä eteen päin te hoidatte kaikki perheen yhteiset- ja miehen omat kulut, ja mies saa jäädä kotiin hoitamaan esim. YHTÄ 1,5 vuotiasta lasta! Itse suostuisin tähän ilomielin vaikka lapsia useampia onkin. Ja samanlaisesta asioista minua syyllistetään kotona. Anteeksi pyydellen ja anoen on aina töihin lähdettävä. Jos ette tähän ehdotukseen ole valmiita, lopettakaa mussutus.
Onhan se nyt ihan selvää työnjakoa, että jos toinen jää kotiin hoitamaan lasta, ja lapsella on allergia, ja sitä pitää mennä näyttämään lääkärille, SE HOITOVAPAALLA oleva vie sen sinne. Eikä marttyyrinä nyyhkytä että kyllä sinun on nyt vietävä ettei kaikki jää minun hoidettavaksi! Miettikää nyt oikeasti! Silloin on kaksi ihmistä pois töistä yhden allergian takia! Ja valtio ja työnantajat maksaa. Ei ole ihme että on vähä Suomella kilpailukykyongelmia!
Ymmärsit koko aloitukseni aivan väärin. En minä miestä sinne lääkäriin tarvinnut, olisin voinut vapaalla olevana hoitaa sen ihan itse. Mies itse halusi tulla mukaan. Aloitukseni koski sitä, että olisin esim. niistä allergioista halunnut puhua (esim. illalla töiden jälkeen) miehen kanssa, että lääkäri sanoi, että on vaihtoehdot A, B ja C edetä allergioiden kanssa, ja oltaisiin miehen kanssa sitten yhdessä mietitty että mikä on paras vaihtoehto. Sellaisen joudun tekemään kaiken yksin, mies ei osallistu keskusteluun eikä päätöksentekoon. Väännän vielä rautalangasta: voin hyvin itse hoitaa käytännön asiat. Haluan kumppanuutta lapsen kehitykseen ja terveyteen liittyvien asioiden miettimiseen, jos niistä pitää tehdä päätöksiä.
Taisin rähjätä vähän muillekin ketjuun kirjottaneille, kuin aloittajalle.. Mutta, kyllä se työnjako pitäisi olla selkeätäkin joiltakin osin. Toinen hoitaa lasta, ja toinen hoitaa toimeentulon. Tietysti töissä käyvä hoitaa lasten hoidosta osuutensa työ ajan ulkopuolella.
Täytyy myöntää että olen itsekin aika turhautunut siihen, että asioista pitää jauhaa ja jankata ihan turhaan. Ja olen huono isä/aviomies kun en jaksa jankata.
Kai se nyt se lääkäri, jonka luona kävitte sillä aikaa kun olin töissä, tietää parhaiten miten se allergia pitää hoitaa. Mistä minä sen tietäisin? Minä maksan sen lääkärin laskun joten kyllä se sen homma olisi. Jos sieltä ei tarvittavaa apua saa, mitä siellä käymään joka viikko.
Ja siitä työnjaosta vielä, ne omat hommat tulee hoitaa loppuun saakka. Ei niin kuin joku aiemmin kirjoitti, että "lääkäriaika on nyt varattu. Sinä hoidat käynnin". En minäkään sano että verkkopankin osoite on kirjoitettu läppärin selaimeen, menes hoitamaan laskut. Sitten on eri asia jos apua tarvitaan oikeasti. Silloin pyydetään, "voisitko auttaa?"
Etkö sinä isänä koe jääväsi lapsesi asioista ulkopuoliseksi, jos sinun homma on pelkkä se toimeentulo?
Koen. Mutta ei ole ilmoittautunut vapaaehtoisia ottamaan hommaani hoitaakseen.
Eikö sinulta ihan oikeasti riitä yhtään aikaa lapsen asioihin siltä toimeentulon hankkimiselta? Edes kerran viikossa klo 19:00-19:30?
Seuraa ketjua ennen kuin tulet huutelemaan. Olen ilmoittanut hoitavani puolet lasten hoidosta työaikani ulkopuolella, nii kuin vauva.fi suosittelee tehtäväksi. Mutta haluaisin osallistua enemmän. Mutta minulle ei suoda sitä mahdollisuutta, mikä kotiäideille suodaan.
Kerro sille lastenhoitajalle, että varaa lääkäri sunmuut ajat työaikasi ulkopuolelle, sillälailla pääset mukaan.
Mun mies ei oo missannut kuin pari neuvolalääkäriä joita ei iltaan ole voinut sopia mutta muuten ollaan aina päästy yhdessä. Unikoulut pidettiin tietty myös yhdessä ja muutkin päätökset ollaan tehty yhdessä, vanhempi lapsi on pian neljä. Lapset ovat ihan meidän yhteinen projekti.
Ihmetyttää kyllä näissä "en voi hoitaa kun käyn töissä" ulinoissa se, että jääkö niissä perheissä lapset heitteille sitten kun molemmat vanhemmat ovat töissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on nyt taas tätä kotiäitien hokemaa metatyöpaskaa. Kuinka se on rankkaa "suunnitella" allergiarasvojen levitys jne... Siitä kun pitäisi jutella niin prkl:eesti.
Sanokaa kotiäidit oikeesti niille töissä käyville miehillenne, että tästä eteen päin te hoidatte kaikki perheen yhteiset- ja miehen omat kulut, ja mies saa jäädä kotiin hoitamaan esim. YHTÄ 1,5 vuotiasta lasta! Itse suostuisin tähän ilomielin vaikka lapsia useampia onkin. Ja samanlaisesta asioista minua syyllistetään kotona. Anteeksi pyydellen ja anoen on aina töihin lähdettävä. Jos ette tähän ehdotukseen ole valmiita, lopettakaa mussutus.
Onhan se nyt ihan selvää työnjakoa, että jos toinen jää kotiin hoitamaan lasta, ja lapsella on allergia, ja sitä pitää mennä näyttämään lääkärille, SE HOITOVAPAALLA oleva vie sen sinne. Eikä marttyyrinä nyyhkytä että kyllä sinun on nyt vietävä ettei kaikki jää minun hoidettavaksi! Miettikää nyt oikeasti! Silloin on kaksi ihmistä pois töistä yhden allergian takia! Ja valtio ja työnantajat maksaa. Ei ole ihme että on vähä Suomella kilpailukykyongelmia!
Ymmärsit koko aloitukseni aivan väärin. En minä miestä sinne lääkäriin tarvinnut, olisin voinut vapaalla olevana hoitaa sen ihan itse. Mies itse halusi tulla mukaan. Aloitukseni koski sitä, että olisin esim. niistä allergioista halunnut puhua (esim. illalla töiden jälkeen) miehen kanssa, että lääkäri sanoi, että on vaihtoehdot A, B ja C edetä allergioiden kanssa, ja oltaisiin miehen kanssa sitten yhdessä mietitty että mikä on paras vaihtoehto. Sellaisen joudun tekemään kaiken yksin, mies ei osallistu keskusteluun eikä päätöksentekoon. Väännän vielä rautalangasta: voin hyvin itse hoitaa käytännön asiat. Haluan kumppanuutta lapsen kehitykseen ja terveyteen liittyvien asioiden miettimiseen, jos niistä pitää tehdä päätöksiä.
Taisin rähjätä vähän muillekin ketjuun kirjottaneille, kuin aloittajalle.. Mutta, kyllä se työnjako pitäisi olla selkeätäkin joiltakin osin. Toinen hoitaa lasta, ja toinen hoitaa toimeentulon. Tietysti töissä käyvä hoitaa lasten hoidosta osuutensa työ ajan ulkopuolella.
Täytyy myöntää että olen itsekin aika turhautunut siihen, että asioista pitää jauhaa ja jankata ihan turhaan. Ja olen huono isä/aviomies kun en jaksa jankata.
Kai se nyt se lääkäri, jonka luona kävitte sillä aikaa kun olin töissä, tietää parhaiten miten se allergia pitää hoitaa. Mistä minä sen tietäisin? Minä maksan sen lääkärin laskun joten kyllä se sen homma olisi. Jos sieltä ei tarvittavaa apua saa, mitä siellä käymään joka viikko.
Ja siitä työnjaosta vielä, ne omat hommat tulee hoitaa loppuun saakka. Ei niin kuin joku aiemmin kirjoitti, että "lääkäriaika on nyt varattu. Sinä hoidat käynnin". En minäkään sano että verkkopankin osoite on kirjoitettu läppärin selaimeen, menes hoitamaan laskut. Sitten on eri asia jos apua tarvitaan oikeasti. Silloin pyydetään, "voisitko auttaa?"
Etkö sinä isänä koe jääväsi lapsesi asioista ulkopuoliseksi, jos sinun homma on pelkkä se toimeentulo?
Koen. Mutta ei ole ilmoittautunut vapaaehtoisia ottamaan hommaani hoitaakseen.
Eikö sinulta ihan oikeasti riitä yhtään aikaa lapsen asioihin siltä toimeentulon hankkimiselta? Edes kerran viikossa klo 19:00-19:30?
Seuraa ketjua ennen kuin tulet huutelemaan. Olen ilmoittanut hoitavani puolet lasten hoidosta työaikani ulkopuolella, nii kuin vauva.fi suosittelee tehtäväksi. Mutta haluaisin osallistua enemmän. Mutta minulle ei suoda sitä mahdollisuutta, mikä kotiäideille suodaan.
Miten se liittyy ap:n mieheen joka ei ota kantaa oman lapsensa asioihin edes vaimon pyytäess sitä?
Eihän se paljo liity. lähti vähän rönsyilemään. Mutta sen verran se liittyi, että olkaa kotiäidit kiitollisiakin siitä että teille on annettu MAHDOLLISUUS hoitaa lasta kotona. Älkääkä aina ajattele että teidät on jätetty yksin selviämään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on nyt taas tätä kotiäitien hokemaa metatyöpaskaa. Kuinka se on rankkaa "suunnitella" allergiarasvojen levitys jne... Siitä kun pitäisi jutella niin prkl:eesti.
Sanokaa kotiäidit oikeesti niille töissä käyville miehillenne, että tästä eteen päin te hoidatte kaikki perheen yhteiset- ja miehen omat kulut, ja mies saa jäädä kotiin hoitamaan esim. YHTÄ 1,5 vuotiasta lasta! Itse suostuisin tähän ilomielin vaikka lapsia useampia onkin. Ja samanlaisesta asioista minua syyllistetään kotona. Anteeksi pyydellen ja anoen on aina töihin lähdettävä. Jos ette tähän ehdotukseen ole valmiita, lopettakaa mussutus.
Onhan se nyt ihan selvää työnjakoa, että jos toinen jää kotiin hoitamaan lasta, ja lapsella on allergia, ja sitä pitää mennä näyttämään lääkärille, SE HOITOVAPAALLA oleva vie sen sinne. Eikä marttyyrinä nyyhkytä että kyllä sinun on nyt vietävä ettei kaikki jää minun hoidettavaksi! Miettikää nyt oikeasti! Silloin on kaksi ihmistä pois töistä yhden allergian takia! Ja valtio ja työnantajat maksaa. Ei ole ihme että on vähä Suomella kilpailukykyongelmia!
Ymmärsit koko aloitukseni aivan väärin. En minä miestä sinne lääkäriin tarvinnut, olisin voinut vapaalla olevana hoitaa sen ihan itse. Mies itse halusi tulla mukaan. Aloitukseni koski sitä, että olisin esim. niistä allergioista halunnut puhua (esim. illalla töiden jälkeen) miehen kanssa, että lääkäri sanoi, että on vaihtoehdot A, B ja C edetä allergioiden kanssa, ja oltaisiin miehen kanssa sitten yhdessä mietitty että mikä on paras vaihtoehto. Sellaisen joudun tekemään kaiken yksin, mies ei osallistu keskusteluun eikä päätöksentekoon. Väännän vielä rautalangasta: voin hyvin itse hoitaa käytännön asiat. Haluan kumppanuutta lapsen kehitykseen ja terveyteen liittyvien asioiden miettimiseen, jos niistä pitää tehdä päätöksiä.
Taisin rähjätä vähän muillekin ketjuun kirjottaneille, kuin aloittajalle.. Mutta, kyllä se työnjako pitäisi olla selkeätäkin joiltakin osin. Toinen hoitaa lasta, ja toinen hoitaa toimeentulon. Tietysti töissä käyvä hoitaa lasten hoidosta osuutensa työ ajan ulkopuolella.
Täytyy myöntää että olen itsekin aika turhautunut siihen, että asioista pitää jauhaa ja jankata ihan turhaan. Ja olen huono isä/aviomies kun en jaksa jankata.
Kai se nyt se lääkäri, jonka luona kävitte sillä aikaa kun olin töissä, tietää parhaiten miten se allergia pitää hoitaa. Mistä minä sen tietäisin? Minä maksan sen lääkärin laskun joten kyllä se sen homma olisi. Jos sieltä ei tarvittavaa apua saa, mitä siellä käymään joka viikko.
Ja siitä työnjaosta vielä, ne omat hommat tulee hoitaa loppuun saakka. Ei niin kuin joku aiemmin kirjoitti, että "lääkäriaika on nyt varattu. Sinä hoidat käynnin". En minäkään sano että verkkopankin osoite on kirjoitettu läppärin selaimeen, menes hoitamaan laskut. Sitten on eri asia jos apua tarvitaan oikeasti. Silloin pyydetään, "voisitko auttaa?"
Etkö sinä isänä koe jääväsi lapsesi asioista ulkopuoliseksi, jos sinun homma on pelkkä se toimeentulo?
Koen. Mutta ei ole ilmoittautunut vapaaehtoisia ottamaan hommaani hoitaakseen.
Eikö sinulta ihan oikeasti riitä yhtään aikaa lapsen asioihin siltä toimeentulon hankkimiselta? Edes kerran viikossa klo 19:00-19:30?
Seuraa ketjua ennen kuin tulet huutelemaan. Olen ilmoittanut hoitavani puolet lasten hoidosta työaikani ulkopuolella, nii kuin vauva.fi suosittelee tehtäväksi. Mutta haluaisin osallistua enemmän. Mutta minulle ei suoda sitä mahdollisuutta, mikä kotiäideille suodaan.
Miten se liittyy ap:n mieheen joka ei ota kantaa oman lapsensa asioihin edes vaimon pyytäess sitä?
Eihän se paljo liity. lähti vähän rönsyilemään. Mutta sen verran se liittyi, että olkaa kotiäidit kiitollisiakin siitä että teille on annettu MAHDOLLISUUS hoitaa lasta kotona. Älkääkä aina ajattele että teidät on jätetty yksin selviämään.
Etkö tosiaan ole kuullut vanhempainvapaista? Isille on isäinvapaan lisäksi myös isäkuukausi, joten voit aivan hyvin jäädä kotiin ainakin pariksi kuukaudeksi, kun vaimosi palaa töihin. Nuo vapaat ovat ansiosidonnaisia, joten varmasti onnistuu taloudellisesti ja tulee jopa edullisemmaksi kuin se, että vaimosi jäisi hoitovapaalle. Suosittelen ehdottomasti, niin sinäkin saat MAHDOLLISUUDEN hoitaa lastasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on nyt taas tätä kotiäitien hokemaa metatyöpaskaa. Kuinka se on rankkaa "suunnitella" allergiarasvojen levitys jne... Siitä kun pitäisi jutella niin prkl:eesti.
Sanokaa kotiäidit oikeesti niille töissä käyville miehillenne, että tästä eteen päin te hoidatte kaikki perheen yhteiset- ja miehen omat kulut, ja mies saa jäädä kotiin hoitamaan esim. YHTÄ 1,5 vuotiasta lasta! Itse suostuisin tähän ilomielin vaikka lapsia useampia onkin. Ja samanlaisesta asioista minua syyllistetään kotona. Anteeksi pyydellen ja anoen on aina töihin lähdettävä. Jos ette tähän ehdotukseen ole valmiita, lopettakaa mussutus.
Onhan se nyt ihan selvää työnjakoa, että jos toinen jää kotiin hoitamaan lasta, ja lapsella on allergia, ja sitä pitää mennä näyttämään lääkärille, SE HOITOVAPAALLA oleva vie sen sinne. Eikä marttyyrinä nyyhkytä että kyllä sinun on nyt vietävä ettei kaikki jää minun hoidettavaksi! Miettikää nyt oikeasti! Silloin on kaksi ihmistä pois töistä yhden allergian takia! Ja valtio ja työnantajat maksaa. Ei ole ihme että on vähä Suomella kilpailukykyongelmia!
Ymmärsit koko aloitukseni aivan väärin. En minä miestä sinne lääkäriin tarvinnut, olisin voinut vapaalla olevana hoitaa sen ihan itse. Mies itse halusi tulla mukaan. Aloitukseni koski sitä, että olisin esim. niistä allergioista halunnut puhua (esim. illalla töiden jälkeen) miehen kanssa, että lääkäri sanoi, että on vaihtoehdot A, B ja C edetä allergioiden kanssa, ja oltaisiin miehen kanssa sitten yhdessä mietitty että mikä on paras vaihtoehto. Sellaisen joudun tekemään kaiken yksin, mies ei osallistu keskusteluun eikä päätöksentekoon. Väännän vielä rautalangasta: voin hyvin itse hoitaa käytännön asiat. Haluan kumppanuutta lapsen kehitykseen ja terveyteen liittyvien asioiden miettimiseen, jos niistä pitää tehdä päätöksiä.
Taisin rähjätä vähän muillekin ketjuun kirjottaneille, kuin aloittajalle.. Mutta, kyllä se työnjako pitäisi olla selkeätäkin joiltakin osin. Toinen hoitaa lasta, ja toinen hoitaa toimeentulon. Tietysti töissä käyvä hoitaa lasten hoidosta osuutensa työ ajan ulkopuolella.
Täytyy myöntää että olen itsekin aika turhautunut siihen, että asioista pitää jauhaa ja jankata ihan turhaan. Ja olen huono isä/aviomies kun en jaksa jankata.
Kai se nyt se lääkäri, jonka luona kävitte sillä aikaa kun olin töissä, tietää parhaiten miten se allergia pitää hoitaa. Mistä minä sen tietäisin? Minä maksan sen lääkärin laskun joten kyllä se sen homma olisi. Jos sieltä ei tarvittavaa apua saa, mitä siellä käymään joka viikko.
Ja siitä työnjaosta vielä, ne omat hommat tulee hoitaa loppuun saakka. Ei niin kuin joku aiemmin kirjoitti, että "lääkäriaika on nyt varattu. Sinä hoidat käynnin". En minäkään sano että verkkopankin osoite on kirjoitettu läppärin selaimeen, menes hoitamaan laskut. Sitten on eri asia jos apua tarvitaan oikeasti. Silloin pyydetään, "voisitko auttaa?"
Etkö sinä isänä koe jääväsi lapsesi asioista ulkopuoliseksi, jos sinun homma on pelkkä se toimeentulo?
Koen. Mutta ei ole ilmoittautunut vapaaehtoisia ottamaan hommaani hoitaakseen.
Eikö sinulta ihan oikeasti riitä yhtään aikaa lapsen asioihin siltä toimeentulon hankkimiselta? Edes kerran viikossa klo 19:00-19:30?
Seuraa ketjua ennen kuin tulet huutelemaan. Olen ilmoittanut hoitavani puolet lasten hoidosta työaikani ulkopuolella, nii kuin vauva.fi suosittelee tehtäväksi. Mutta haluaisin osallistua enemmän. Mutta minulle ei suoda sitä mahdollisuutta, mikä kotiäideille suodaan.
Kerro sille lastenhoitajalle, että varaa lääkäri sunmuut ajat työaikasi ulkopuolelle, sillälailla pääset mukaan.
Mun mies ei oo missannut kuin pari neuvolalääkäriä joita ei iltaan ole voinut sopia mutta muuten ollaan aina päästy yhdessä. Unikoulut pidettiin tietty myös yhdessä ja muutkin päätökset ollaan tehty yhdessä, vanhempi lapsi on pian neljä. Lapset ovat ihan meidän yhteinen projekti.
Ihmetyttää kyllä näissä "en voi hoitaa kun käyn töissä" ulinoissa se, että jääkö niissä perheissä lapset heitteille sitten kun molemmat vanhemmat ovat töissä.
Mitä se lapsen hoitaja sitten tekisi sillä aikaa kun olen töissä. Istuisi rukkaset kädessä ovella odottamassa minua että päästään lääkärireissuun sillä kakkosautolla joka pitää olla näitä tilanteita varten? MIKSI minulle ei voi antaa samaa kuin minä annan kotiäidille, että minulle maksetaan kaikki ja saan hoitaa lasten lääkärikäynnit päivän aikana? Miettikää oikeasti tätä kun valitatte meistä huonoista isistä.
Meillä ukko hoitaa ja päättää pääosiltaan kodin isoista tarpeista. Minä hoidan lapsien tarpeet ja suunnittelen niiden ruokinnat ja potalla istumiset olenhan juuri sitä varten hoitovapaallakin!
Puhutteko te mistään muusta kuin lapsesta enää?
Oletko koskaan tehnyt mitään huonoa päätöstä koskien lasta, ottaisikohan miehesi kantaa jos ajatuksesti olisivat huonoja?
Jos vaikka toteaisit, että nyt olisi hyvä hetki myydä turvaistuin ja ostaa vain koroke kun lapsi on jo iso, niin toteaisiko mies vain, että "ok"?
Tai kertoisit löytäneesi tosi hyvän päiväkodin lapselle ja ajattelit ilmoittaa hänet sinne mutta se on 65km päässä joten mies joutuisi jokapäivä viemään ja hakemaan lapsen koska hänen työpaikkansa on lähempänä hoitopaikkaa kuin sinun, toteaisiko mies "ok"?