Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
En saa koruja lahjaksi vaikka toivoisin
06.05.2019 |
Osteleeko teidän puolisot ja/tai muut läheiset teille koruja lahjaksi?
En ole saanut 10 vuoteen lahjaksi yhtään korua, vaikka olen puolisolle varovasti koittanut vihjata. (Muilta läheisiltäni en tällaista odotakaan.) Hän on enemmän tekninen tyyppi, ostaa teknologiaa ja käyttöesineitä. Suhteen alkuaikoina hän osti minulle korvikset ja kaulaketjun, jotka ovat minulla edelleen käytössä, kun uusia ei ole tullut, kihla- ja vihkisormuksia lukuun ottamatta.
Olen todella huono ostamaan itselleni koruja, kun tuntuu väärältä tuhlata niin paljon itseensä. Samasta syystä en ole varmaan riittävän voimakkaasti kertonut miehelleni, että ihan oikeasti kaikista eniten tykkäisin korulahjoista. Onhan joo joku käyttöesine hyödyllinen, mutta sellaisen voin ostaa itsekin jos tarvin. Kai täytyy vain opetella sanomaan puolisolle suoraan, että haluan lahjaksi juuri TUON korun. Ei kauhean romanttista :) Olen kyllä joskus melko suoraan sanonutkin, mutta puoliso on unohtanut koko jutun ja hankkinut lopulta jotain muuta.
Kommentit (47)
Vierailija kirjoitti:
Osta itse korusi, stanan marakatti! 😂🤣
Niin just ! Stana !
Mitä vttua tuokin on olevinaan : "en halua itse tuhlata koruihin......." ,Niin että ukon pitäisi sitten tuhlata vaikka pyryharakka on itsekkin sitä mieltä ei ole vaivan väärti ??!! Kuulostaa melko saappaan tyhmältä harakalta...........
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
en saa pornoleffoja lahjaksi vaikka toivoisin,enkä viskipulloja,tai työkaluja moottoripyörän rassaukseen...
16 vuotta yhdessä, eikä kertaakaan nuita.
Vierailija kirjoitti:
en saa pornoleffoja lahjaksi vaikka toivoisin,enkä viskipulloja,tai työkaluja moottoripyörän rassaukseen...
16 vuotta yhdessä, eikä kertaakaan nuita.
Oletko pyytänyt? Olen ostanut miehelleni lahjaksi haluamiaan erikoistyökaluja, harrastusvälineitä ym. Ap
Ei miehet tajua vienoja vihjauksia. Itse ainakin sanoin exälle yksi vuosi suoraan että haluan kaulakorun, kun syntymäpäiväni tuli puheeksi. Nyt vanhemmiten huomaan että oma isäni on alkanut ostelemaan koruja läheisille, varsinkin jos on joku suurempi juhla. Tai sitten hän on vihdoin kyllästynyt siihen kuinka äitini aina jaksaa muistuttaa että pappa aina osteli koruja mummolle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osta itse korusi, stanan marakatti! 😂🤣
Niin just ! Stana !
Mitä vttua tuokin on olevinaan : "en halua itse tuhlata koruihin......." ,Niin että ukon pitäisi sitten tuhlata vaikka pyryharakka on itsekkin sitä mieltä ei ole vaivan väärti ??!! Kuulostaa melko saappaan tyhmältä harakalta...........
Ehkä syytä tarkistaa lääkitys? Onko ihan tuntematon ajatus, että on helpompi ja tavallaan sallitumpaa hemmotella toista kuin itseä? Rahat meillä on yhteiset kuten jo aiemmin sanoin, joten sitä ajatellen on sama, kumpi ostoksen maksaa. Samalta tililtä menee kuitenkin. Ei tässä ketjussa ole kyse rahasta tai nuukuudesta vaan lahjojen merkityksestä ylipäätään. Selvästikin toisille lahjoilla on erilainen merkitys kuin toisilla. Nämä ajatusmaailmat pitäisi jotenkin saada sovitettua yhteen.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Te, joiden miehet ostelee teille koruja, hajuvesiä ym. : Oletteko te jossain vaiheessa sanoneet miehillenne, että haluatte tällaisia lahjoja? Vai ovatko miehenne keksineet tämän itse?
Mulla aiemmat poikaystävät (kaksi kappaletta) on tajunneet itse ostaa näitä. Luulin siksi että on jotenkin yleistä tietoa, että nainen voisi suurella todennäköisyydellä tykätä. Siksi hämmentää kun nykyinen ei tajua, ostaa miehekkäitä lahjoja. En ole vielä saanut sanottua kun uusi tilanne ja jotenkin noloa antaa ilmi ettei lahjat olleet ihan täyskymppejä.
Juuri näin; miehenpuolikkaalta saatu lahja saattaa olla kovasti harkittu, tarkasti valikoitu pitkän tuotevertailun ja hintaseurannan jälkeen ja siis erityisen suurella ajatuksella hankittu - miehen näkökulmasta.
Omasta näkökulmasta se on syntymäpäivälahjaksi saatu robotti-imuri.
Alue: Aihe vapaa
Ap:n ajatukset tuntuvat niin tutuilta.
Kun 10 v -hääpäivämme oli tulossa, niin päätin oikein selvästi sanoa, että olisi kivaa saada lahjaksi jokin koru, esim. sormus, jota voisi käyttää päivittäin. Mies sanoi tähän että "jaa". Katselin miehen edessä koruesitteitä ja pohdin ääneen millainen sormus olisi kiva. Ehdotin, että voisimme yhdessä mennä kauppaan töiden jälkeen katselemaan sormuksia. Mies ensiksi myöntyi tähän, sitten sanoi, että enkö voi mennä yksin, mun on hankala saada aikatauluja sopimaan. Menin siis yksin, valitsin sormuksen itselleni ja maksoin sen. Laitetaanko pakettiin? kysyi myyjä. Ei ollut fiilistä, otin sormuksen laatikoineen paperikuoreen. En ole juurikaan käyttänyt. Ärsyttää koko sormus.
Ensi vuonna on tulossa 20 v hääpäivä. Nyt sanoin, että haluan korun ja haluan että mies ostaa sen minulle (voin olla mukana). En todellakaan enää osta itselleni omaa lahjaani. Piste!!!