Kaksisuuntainen mielialahäiriö tulevalla kumppanilla

Maniavaihe on kyllä pelottava. Oma ex muuttui silloin ihan oudoksi ja poissaolevaksi, mutta samalla oli vauhti päällä ja oli väkivaltainen.  Jutut olivat aivan päättömiä ja sekavia. Lähti baareihin eikä vastannut puhelimeen, vaan pani menemään. Alkoholia kului vaikka se vaan pahentaa asiaa. Ei enää ikinä tuollaista suhdetta minulle. En tiennyt suhteen aloittaessani, että tuo sairaus on noin rasittava sille kumppanille (eli minulle).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En udkaltaisi mennä bipon kanssa naimisiin tai ainakin pitää olla hyvä avioehto, koska erossa velat tulee puolison maksettavaksi.

Eivätkä tule. Velat ovat henkilökohtaisia. 

Kyllä tulee!!! Avioerossa jaetaan sekä varat että velat. Tunnen naisen, joka maksaa vielä monia vuosia ex-miehensä velkoja. Velat ovat erossa yhteisiä, vaikka ne olisivat vain toisen tekemiä ja tehty puolison tietämättä. Velat ovat henkilökohtaisia vain jos ei erota.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En udkaltaisi mennä bipon kanssa naimisiin tai ainakin pitää olla hyvä avioehto, koska erossa velat tulee puolison maksettavaksi.

Eivätkä tule. Velat ovat henkilökohtaisia. 

Kyllä tulee!!! Avioerossa jaetaan sekä varat että velat. Tunnen naisen, joka maksaa vielä monia vuosia ex-miehensä velkoja. Velat ovat erossa yhteisiä, vaikka ne olisivat vain toisen tekemiä ja tehty puolison tietämättä. Velat ovat henkilökohtaisia vain jos ei erota.

Mites jos menee naimisiin velkaisen tyypin kanssa ja eroaa, niin periikö silloinkin sen luuserin velat?

Tai voiko avioehdolla suojata itsensä toisen veloista?

Up

Kiitos kokemuksista omasta takaa tämän sairauden parissa: perheestä, kumppanina, itse sairastavana tai sivusta muuten nähneenä. Lämmittää mieltä, että jaksatte avautua kokemuksistanne ja siten auttaa meitä kokemattomampia. Keep going, jos kokemuksia löytyy tai liippaa aihetta. Olen linjoilla. Ap

Silja90 kirjoitti:

Kiitos kokemuksista omasta takaa tämän sairauden parissa: perheestä, kumppanina, itse sairastavana tai sivusta muuten nähneenä. Lämmittää mieltä, että jaksatte avautua kokemuksistanne ja siten auttaa meitä kokemattomampia. Keep going, jos kokemuksia löytyy tai liippaa aihetta. Olen linjoilla. Ap

Miltä sinusta tuntuu nyt, haluatko jatkaa suhdetta?

Älä missään nimessä lähde tuohon suhteeseen! Itse tein sen virheen, enkä enää milloinkaan halua kaksisuuntaisen läheisyyteen. Vuosien henkistä ja fyysistä väkivaltaa, uskottomuutta ja taloudellista hyväksikäyttöä sekä patologista valehtelua sisältäneen liiton jälkeen pystyin katkaisemaan tuhoisan suhteen, mutta niin uupuneena, että käyn itse terapiassa. Lääkket olivat käytössä, mutta ne estivät vain pahimman masennuksen, hypomaniat tulivat säännöllisesti. Mitään halua tarkistaa lääkitystä ei löytynyt, sillä hypomaniahan on mukavaa. Paitsi läheisille.

Suuri osa kaksisuuntaisista on myös moniongelmaisia: löytyy päihdeongelmaa ja/tai persoonallisuushäiriöitä. Eksälläni alkoholi oli se hypomaniaa buustaava tekijä ja sitä kyllä kului. Elämää ei voinut suunnitella edes viikkoa eteenpäin eikä lopulta ketään kehdannut pyytää kyläänkään, kun ei tiennyt, millainen vauhti on taas päällä. Minä olin syypää tolkuttomiin raivokohtauksiin ja ilmeisesti myös juomiseen. Eli unohda, juokse ja lujaa! Bipojen avioliitoista muuten 90 % päättyy eroon (ja lopuista osa ennenaikaiseen kuolemaan itsemurhan tai päättömien riskinottojen takia).

Vierailija kirjoitti:

Älä missään nimessä lähde tuohon suhteeseen! Itse tein sen virheen, enkä enää milloinkaan halua kaksisuuntaisen läheisyyteen. Vuosien henkistä ja fyysistä väkivaltaa, uskottomuutta ja taloudellista hyväksikäyttöä sekä patologista valehtelua sisältäneen liiton jälkeen pystyin katkaisemaan tuhoisan suhteen, mutta niin uupuneena, että käyn itse terapiassa. Lääkket olivat käytössä, mutta ne estivät vain pahimman masennuksen, hypomaniat tulivat säännöllisesti. Mitään halua tarkistaa lääkitystä ei löytynyt, sillä hypomaniahan on mukavaa. Paitsi läheisille.

Suuri osa kaksisuuntaisista on myös moniongelmaisia: löytyy päihdeongelmaa ja/tai persoonallisuushäiriöitä. Eksälläni alkoholi oli se hypomaniaa buustaava tekijä ja sitä kyllä kului. Elämää ei voinut suunnitella edes viikkoa eteenpäin eikä lopulta ketään kehdannut pyytää kyläänkään, kun ei tiennyt, millainen vauhti on taas päällä. Minä olin syypää tolkuttomiin raivokohtauksiin ja ilmeisesti myös juomiseen. Eli unohda, juokse ja lujaa! Bipojen avioliitoista muuten 90 % päättyy eroon (ja lopuista osa ennenaikaiseen kuolemaan itsemurhan tai päättömien riskinottojen takia).

Täällä ihan sama kokemus!

Juokse ja lujaa. Älä turhaan hanki itsellesi ylimääräistä henkistä rasitetta.

Vierailija kirjoitti:

Älä missään nimessä lähde tuohon suhteeseen! Itse tein sen virheen, enkä enää milloinkaan halua kaksisuuntaisen läheisyyteen. Vuosien henkistä ja fyysistä väkivaltaa, uskottomuutta ja taloudellista hyväksikäyttöä sekä patologista valehtelua sisältäneen liiton jälkeen pystyin katkaisemaan tuhoisan suhteen, mutta niin uupuneena, että käyn itse terapiassa. Lääkket olivat käytössä, mutta ne estivät vain pahimman masennuksen, hypomaniat tulivat säännöllisesti. Mitään halua tarkistaa lääkitystä ei löytynyt, sillä hypomaniahan on mukavaa. Paitsi läheisille.

Suuri osa kaksisuuntaisista on myös moniongelmaisia: löytyy päihdeongelmaa ja/tai persoonallisuushäiriöitä. Eksälläni alkoholi oli se hypomaniaa buustaava tekijä ja sitä kyllä kului. Elämää ei voinut suunnitella edes viikkoa eteenpäin eikä lopulta ketään kehdannut pyytää kyläänkään, kun ei tiennyt, millainen vauhti on taas päällä. Minä olin syypää tolkuttomiin raivokohtauksiin ja ilmeisesti myös juomiseen. Eli unohda, juokse ja lujaa! Bipojen avioliitoista muuten 90 % päättyy eroon (ja lopuista osa ennenaikaiseen kuolemaan itsemurhan tai päättömien riskinottojen takia).

Mikä on lähde tuolle 90%:lle? Vai onko se oma arviosi?

Joku kysyi täällä, että mitä aion tehdä. En tiedä vielä, mutta kyllä tämä keskustelu on herättänyt paljon ajatuksia. Yllättävän moni kehottaa jättämään bipon. Olen kyllä ärsyyntynyt hänen ajattelemattomuutensa... Pari tapausta joissa hän on ajatellut puhtaasti vain itseään eikä yhteistä tämän pienen ajan tuntemisen sisällä. Onkohan se tyypillinen piirre bipoille myös tasannevaiheissa?

Jos hän pitää itsestään huolta, pärjää parisuhteessakin kokemukseni perusteella paremmin. Alkoholia ei tulisi käyttää, aiheuttaa juuri tuota heilahtelua mielialoissa. Muutenkin tasaisempi vakaampi elämänrytmi tekisi hyvää. Hoitoon pitää olla sitoutunut.

In the United States and Canada, at least 40 percent of all marriages fail. But the statistics for marriages involving a person who has bipolar disorder are especially sobering—an estimated 90 percent of these end in divorce, according to a November 2003 article, “Managing Bipolar Disorder,” in Psychology Today.8.2.2007. Tuosta päätellen pohjoisamerikkalaiset avioeroluvut eivät kokonaisuudessaan kovin paljon poikkea meikäläisistä.

Suomesta näin vuodelta 2012 psykiatrian dosentti Kirsi Suomisen arvion, jonka mukaan avioeroja sairastuneilla on 2–3 kertaa enemmän kuin muulla väestöllä.

Ja sitten on se periytymisriski. Haluatko todella mahdollisten tulevien lastesi ja heidän läheistesi kärsivän?

Vierailija kirjoitti:

Älä missään nimessä lähde tuohon suhteeseen! Itse tein sen virheen, enkä enää milloinkaan halua kaksisuuntaisen läheisyyteen. Vuosien henkistä ja fyysistä väkivaltaa, uskottomuutta ja taloudellista hyväksikäyttöä sekä patologista valehtelua sisältäneen liiton jälkeen pystyin katkaisemaan tuhoisan suhteen, mutta niin uupuneena, että käyn itse terapiassa. Lääkket olivat käytössä, mutta ne estivät vain pahimman masennuksen, hypomaniat tulivat säännöllisesti. Mitään halua tarkistaa lääkitystä ei löytynyt, sillä hypomaniahan on mukavaa. Paitsi läheisille.

Suuri osa kaksisuuntaisista on myös moniongelmaisia: löytyy päihdeongelmaa ja/tai persoonallisuushäiriöitä. Eksälläni alkoholi oli se hypomaniaa buustaava tekijä ja sitä kyllä kului. Elämää ei voinut suunnitella edes viikkoa eteenpäin eikä lopulta ketään kehdannut pyytää kyläänkään, kun ei tiennyt, millainen vauhti on taas päällä. Minä olin syypää tolkuttomiin raivokohtauksiin ja ilmeisesti myös juomiseen. Eli unohda, juokse ja lujaa! Bipojen avioliitoista muuten 90 % päättyy eroon (ja lopuista osa ennenaikaiseen kuolemaan itsemurhan tai päättömien riskinottojen takia).

Taitavasti ja tarkoitushakuisesti sekoitat monta asiaa. Terapeutti voisi auttaa sinua vihassasi.

Vierailija kirjoitti:

In the United States and Canada, at least 40 percent of all marriages fail. But the statistics for marriages involving a person who has bipolar disorder are especially sobering—an estimated 90 percent of these end in divorce, according to a November 2003 article, “Managing Bipolar Disorder,” in Psychology Today.8.2.2007. Tuosta päätellen pohjoisamerikkalaiset avioeroluvut eivät kokonaisuudessaan kovin paljon poikkea meikäläisistä.

Suomesta näin vuodelta 2012 psykiatrian dosentti Kirsi Suomisen arvion, jonka mukaan avioeroja sairastuneilla on 2–3 kertaa enemmän kuin muulla väestöllä.

Ja sitten on se periytymisriski. Haluatko todella mahdollisten tulevien lastesi ja heidän läheistesi kärsivän?

Laitatko lähteet Kirsi Suomisen arvioon ja kerrotko mikä on periytymisriskin suuruus?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älä missään nimessä lähde tuohon suhteeseen! Itse tein sen virheen, enkä enää milloinkaan halua kaksisuuntaisen läheisyyteen. Vuosien henkistä ja fyysistä väkivaltaa, uskottomuutta ja taloudellista hyväksikäyttöä sekä patologista valehtelua sisältäneen liiton jälkeen pystyin katkaisemaan tuhoisan suhteen, mutta niin uupuneena, että käyn itse terapiassa. Lääkket olivat käytössä, mutta ne estivät vain pahimman masennuksen, hypomaniat tulivat säännöllisesti. Mitään halua tarkistaa lääkitystä ei löytynyt, sillä hypomaniahan on mukavaa. Paitsi läheisille.

Suuri osa kaksisuuntaisista on myös moniongelmaisia: löytyy päihdeongelmaa ja/tai persoonallisuushäiriöitä. Eksälläni alkoholi oli se hypomaniaa buustaava tekijä ja sitä kyllä kului. Elämää ei voinut suunnitella edes viikkoa eteenpäin eikä lopulta ketään kehdannut pyytää kyläänkään, kun ei tiennyt, millainen vauhti on taas päällä. Minä olin syypää tolkuttomiin raivokohtauksiin ja ilmeisesti myös juomiseen. Eli unohda, juokse ja lujaa! Bipojen avioliitoista muuten 90 % päättyy eroon (ja lopuista osa ennenaikaiseen kuolemaan itsemurhan tai päättömien riskinottojen takia).

Taitavasti ja tarkoitushakuisesti sekoitat monta asiaa. Terapeutti voisi auttaa sinua vihassasi.

Sinä taas olet kaiken avun ulottumattomissa: narsismiin eikä kusipäisyyteen ei kumpaankaan ole lääkettä.

Olisiko se suuri tunne tuttuuden tunnetta, olet ennen ollut bipon kanssa, ja nyt kun löysit uuden samanlaisen, tuntuu kotoisalta?

Noin alkoholistin aina uudelleen valinneet tuntevat, alkoholismi on kenties jos lapsuudesta tuttua, siksi tuntuu kotoiselta ja helpolta toistaa samaa, huonoa kaavaa.

En kiellä tuntemasta, mutta kannattaisi vähän analysoida mielessään, että mistä se suuri tunne koostuu.

En minä, eikä varmaan kukaan muukaan, tiedä periytymisriskin suuruutta. Se tiedetään, että sairaus esiintyy suvuittain. Eksäni suvussa sitä oli kolmessa peräkkäisessä sukupolvessa ottaen mukaan eksän isän aisarukset ja hänen omat sisaruksensa ja heidän lapsensa. Vanhemmista asioista en tiedä. En lähtisi tieten tahtoen tekemään lapsia tuossa tilanteessa. Voi käydä hyvin tai voi käydä hyvin huonosti.

Lähde on niinkin tieteellinen kuin Seura-lehti 13.9.2013, mutta ainakin tuolloin lehden kysymyksiin vastannut Suominen on ollut HY:n psykiatrian dosentti.

tapailin pitkään kaksisuuntaisesta kärsivää miestä, joka lopetti jutun todella yllättäen eräänlaisen romahduksen yhteydessä. onko kokemuksia vastaavista tilanteista? tuleeko sairastunut toisiin ajatuksiin kun masennusoireilu helpottaa, vai odotanko aivan turhaan yhteyden palaamista ennalleen? :( hän oli ja on parasta, mihin toistaiseksi olen elämässäni törmännyt, alusta asti kaikki tuntui helpolta, hyvältä, oikealta. sitten ilmeisesti tapahtui sellainen ilmiö kuin mania ja sen jälkeen masentuminen... 

up

Silja90 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rankka matka edessä. Oletko erityisen vahva?

 

Olen aika herkkä ja ns kympin tytön mentaliteetti 🤔

Ap

Trolli sinä olet. Tuo vastaus paljasti. Terveisiä vaan Porvooseen.