Lue keskustelun säännöt.
Kenen ehdoilla eka äitienpäivä?
05.05.2019 |
Siis ensimmäinen oma äitienpäivä, esikoiseni syntyi viime syksynä. Itse haluaisin viettää ekan äitienpäiväni vain oman perheen kanssa, aamulla kakkua ja tilata vaikka jotain ruokaa kotiin. Oleskella ja nauttia päivästä ilman kiirettä ihan vain omana perheenä.
Tämäpä ei nyt sitten käykään lähipiirille. Anoppi vaatii meitä kolmea luokseen syömään. Minua ei kiinnosta lähteä, meillä on hieman viileät välit muutenkin ja en haluaisi pilata ekaa äitienpäivääni anopin ruokapöydässä, matkaakin on sata kilometriä suuntaansa. Mies saa puolestani mennä yksin, mutta anoppi vaatii vauvaa sinne mukaan kun on "mummin kulta". Joo imetän, vauva ei nyt tällä kertaa lähde kaksin isänsä kanssa sinne enkä minä vietä äitienpäivääni ilman vauvaani. Miehelle on kuulemma ihan sama meneekö yksin vai ei vai mennäänkö kaikki vai ei.
Minulla on kaksi lapsetonta siskoa, jotka vaatii meitä perinteiselle äitienpäivälounaalle vanhempieni kanssa ravintolaan. En jaksaisi vauvan kanssa, kun sinnekin on matkaa se sata kilometriä ja äitienpäiväbuffetit on aika hälyisiä. Kumpikaan siskoistani ei millään voi käsittää että miksi en halua tulla ja äitinikin on nyt loukkaantunut, kun onhan se hänen äitienpäivä, jota on aina vietetty yhdessä.
Kenen ehdoilla siispä oma eka äitienpäivä?
Kommentit (273)
Vierailija kirjoitti:
Jos 35-vuotias ei saa sanottua, miten haluaa toimia ja sen jälkeen toimittua halunsa ja aikeensa mukaan, niin mitähän tuosta touhusta muutenkaan tulee? Taas yksi perhehelvetti, jossa lapsetkaan ei voi hyvin. Perinnehän se on sekin. Vaikka Porvoostahan tämä aloitus tietysti oli, liikaa kommervenkkejä ja osallisia tarinassa. Nyt vaan aiheena äitienpäivä, välillä joulu tai kesäloma.
Kirjoitin varmaan aloituksen epäselvästi. Olen suoraan, mutta kohteliaasti sanonut kaikille, että vietämme tämän äitienpäivän kotona (tosin miehen osalta jätin avoimeksi, että aikooko mennä käymään äidillään yksin, koska hän päättää sen itse). Ja kyllä minä toimin tämän haluni mukaan. Aloitus koski sitä, että miksi muiden on mahdoton ymmärtää, että oma ensimmäinen äitienpäivä on tärkeä ja sen haluaa viettää omalla tavallaan. Niin vaikea ymmärtää, että loukkaantuvat ja suuttuvatkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ainakaan anopin. Teillä on oma perhe, ja anoppi ei siihen varsinaisesti kuulu. Vietätte keskenään äitienpäivän.
Sun ja miehesi ehdoilla ja joka vuosi. Te teette mitä haluatte. Kukaan ei voi vaatia mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anoppisi on ehtinyt aivan tarpeeksi omien lasten kanssa viettää äitienpäivää, aikuisen ihmisen kuuluisi kasvaa ja ymmärtää, että lapset puolisoineen ja jälkikasvuineen tarvitsee tilaa ja heillä on oikeus omiin perinteisiin ja tapoihin.
Älä anna periksi, lähetä postikortti ja se on siinä. Sano anopille, että aikuisen ihmisen pitää ymmärtää tilanne ja olla loukkaantumatta siitä. Älkää menkö enää hänelle kylään, jos loukkaantuu tuosta.
Sinuakaan ei siis haittaa, jos lapsesi eivät halua nähdä sinua kuin ehkä kerran vuodessa?
Meillä nähdään useita kertoja vuodessa, mutta ei esim. jouluaattona tsi äitienpäivänä...
Ihan omilla ehdoilla. Kannattaa silti muistaa, että myös ne hankalat sukulaiset voivat tehdä omaan elämäänsä omia ehtoja eli anoppia ei välttämättä näy lapsesi synttäreillä, koska hän haluaa juuri niiden aikaan olla kotona ja tilata sinne ruokaa. Tai ne kaksi siskoasi eivät tee elettäkään auttaakseen, kun sinä juokset taaperon perässä itsesi väsyksiin.
Ihmissuhteet ovat vuorovaikutusta. Kun sinä osoitat, ettei voisi vähempää välittää muista kuin itsestäsi, niin kummasti ne muut ottavat siitä opikseen. He jättävät sinut ja perheesi välittämään toisistanne ja sitten vuoden kuluttua itket neuvolassa, kun ei ole mitään turvaverkkoja.
Tosin jos olisin anoppisi, niin sanoisin pojalle, että älkää tulko tänne pilaamaan minun äitienpäivääni, pilatkaa vain se omanne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anoppisi on ehtinyt aivan tarpeeksi omien lasten kanssa viettää äitienpäivää, aikuisen ihmisen kuuluisi kasvaa ja ymmärtää, että lapset puolisoineen ja jälkikasvuineen tarvitsee tilaa ja heillä on oikeus omiin perinteisiin ja tapoihin.
Älä anna periksi, lähetä postikortti ja se on siinä. Sano anopille, että aikuisen ihmisen pitää ymmärtää tilanne ja olla loukkaantumatta siitä. Älkää menkö enää hänelle kylään, jos loukkaantuu tuosta.
Sinuakaan ei siis haittaa, jos lapsesi eivät halua nähdä sinua kuin ehkä kerran vuodessa?
Vuodessa on viisikymmentä muutakin viikonloppua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos 35-vuotias ei saa sanottua, miten haluaa toimia ja sen jälkeen toimittua halunsa ja aikeensa mukaan, niin mitähän tuosta touhusta muutenkaan tulee? Taas yksi perhehelvetti, jossa lapsetkaan ei voi hyvin. Perinnehän se on sekin. Vaikka Porvoostahan tämä aloitus tietysti oli, liikaa kommervenkkejä ja osallisia tarinassa. Nyt vaan aiheena äitienpäivä, välillä joulu tai kesäloma.
Kirjoitin varmaan aloituksen epäselvästi. Olen suoraan, mutta kohteliaasti sanonut kaikille, että vietämme tämän äitienpäivän kotona (tosin miehen osalta jätin avoimeksi, että aikooko mennä käymään äidillään yksin, koska hän päättää sen itse). Ja kyllä minä toimin tämän haluni mukaan. Aloitus koski sitä, että miksi muiden on mahdoton ymmärtää, että oma ensimmäinen äitienpäivä on tärkeä ja sen haluaa viettää omalla tavallaan. Niin vaikea ymmärtää, että loukkaantuvat ja suuttuvatkin.
Mistä me voitaisiin tietää miksi teidän äidit ja siskot on noin ääliöitä. Siskot ei varmaan käsitä minkälaista on olla pienen vauvan kanssa kun heillä ei ole lapsia. Ja isoäidit ei sitä muista kun omista vauva-ajoista on jo niin kauan, ja ajattelevat lähinnä sitä että on niin kiva kun se uusi vauvakin nyt on siinä, eivät ajattele että se ei olisi sinullekin mukavaa äitienpäivänviettoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos 35-vuotias ei saa sanottua, miten haluaa toimia ja sen jälkeen toimittua halunsa ja aikeensa mukaan, niin mitähän tuosta touhusta muutenkaan tulee? Taas yksi perhehelvetti, jossa lapsetkaan ei voi hyvin. Perinnehän se on sekin. Vaikka Porvoostahan tämä aloitus tietysti oli, liikaa kommervenkkejä ja osallisia tarinassa. Nyt vaan aiheena äitienpäivä, välillä joulu tai kesäloma.
Kirjoitin varmaan aloituksen epäselvästi. Olen suoraan, mutta kohteliaasti sanonut kaikille, että vietämme tämän äitienpäivän kotona (tosin miehen osalta jätin avoimeksi, että aikooko mennä käymään äidillään yksin, koska hän päättää sen itse). Ja kyllä minä toimin tämän haluni mukaan. Aloitus koski sitä, että miksi muiden on mahdoton ymmärtää, että oma ensimmäinen äitienpäivä on tärkeä ja sen haluaa viettää omalla tavallaan. Niin vaikea ymmärtää, että loukkaantuvat ja suuttuvatkin.
Toivotaan, että syksyllä et loukkaannu tai suutu, kun kukaan ei tule lapsesi synttäreille. Kun ne muut tekevät omat valintansa hekin eivätkä ymmärrä, miksi eivät saisi viettää lapsesi synttäripäivää omalla tavallaan kaukana perheestäsi. Kohteliaasti ja napakasti toteavat, että kiitos kutsusta, mutta tällä kertaa vietämme lapsesi synttäripäivää muualla kuin lapsen kanssa. Ja he toimivat oman halunsa mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Ihan omilla ehdoilla. Kannattaa silti muistaa, että myös ne hankalat sukulaiset voivat tehdä omaan elämäänsä omia ehtoja eli anoppia ei välttämättä näy lapsesi synttäreillä, koska hän haluaa juuri niiden aikaan olla kotona ja tilata sinne ruokaa. Tai ne kaksi siskoasi eivät tee elettäkään auttaakseen, kun sinä juokset taaperon perässä itsesi väsyksiin.
Ihmissuhteet ovat vuorovaikutusta. Kun sinä osoitat, ettei voisi vähempää välittää muista kuin itsestäsi, niin kummasti ne muut ottavat siitä opikseen. He jättävät sinut ja perheesi välittämään toisistanne ja sitten vuoden kuluttua itket neuvolassa, kun ei ole mitään turvaverkkoja.
Tosin jos olisin anoppisi, niin sanoisin pojalle, että älkää tulko tänne pilaamaan minun äitienpäivääni, pilatkaa vain se omanne.
Viestisi tuntuu aika ilkeältä :( . Kyse on kuitenkin vain yhdestä päivästä vuodessa, tai oikeastaan yhdestä päivästä koko elämässä (minun eka äitienpäivä). Ei kai yksi päivä elämässä voi kaataa näiden muiden ihmisten ihmissuhdetta sekä minuun, että lapseeni, joka nyt on aivan viaton tähän kaikkeen.
Vauvani ja anopin synttärit ei ole samana päivänä, ja jos hän ei tulisi lapsenlapsensa synttäreille, koska haluaa sinä päivänä tilata kotiin ruokaa, niin veetuiluahan se häneltä vain olisi. Se, että minä haluan olla ekan äitienpäiväni kotona ei ole veetuilua kellekään.
Ja nämä kaksi lapsetonta siskoani, eivät he ole lastani koskaan hoitaneet edes varttia. En siitä ole heille loukkaantunut, ei heidän mikään pakko ole hoitaa. Enkä usko, että hoitaisivat sen enempää vaikka menisin heidän ja vanhempieni kanssa sinne buffettiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Päätät ihan itse miten äitienpäiväsi vietätte, mies päättänee sitten isänpäivän vietosta yms.
Meillä kokoonnutaan ihan mielellään äitini luokse kaikki sisarukset lapsineen. Toki juhlimme äitienpäivää porukalla jo perjantaina niin jää sitten sunnuntai jokaisen omalle tavalle (tai työnteolle). Ehkä tekin voisitte juhlia eri päivinä eri porukoilla?
Omalla tavalla, luotte omat perinteet. Oli mikä tahansa juhlapäivä niin sen viettäminen autossa paikasta toiseen siirtyen ei ole oikea viettotapa. Me olemme alusta lähtien vietetty sekä äitien- että isänpäivä oman perheen kesken. Kumpikin kyllä muistaa ja onnittelee omia vanhempiaan, mutta mihinkään ei lähdetä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos 35-vuotias ei saa sanottua, miten haluaa toimia ja sen jälkeen toimittua halunsa ja aikeensa mukaan, niin mitähän tuosta touhusta muutenkaan tulee? Taas yksi perhehelvetti, jossa lapsetkaan ei voi hyvin. Perinnehän se on sekin. Vaikka Porvoostahan tämä aloitus tietysti oli, liikaa kommervenkkejä ja osallisia tarinassa. Nyt vaan aiheena äitienpäivä, välillä joulu tai kesäloma.
Kirjoitin varmaan aloituksen epäselvästi. Olen suoraan, mutta kohteliaasti sanonut kaikille, että vietämme tämän äitienpäivän kotona (tosin miehen osalta jätin avoimeksi, että aikooko mennä käymään äidillään yksin, koska hän päättää sen itse). Ja kyllä minä toimin tämän haluni mukaan. Aloitus koski sitä, että miksi muiden on mahdoton ymmärtää, että oma ensimmäinen äitienpäivä on tärkeä ja sen haluaa viettää omalla tavallaan. Niin vaikea ymmärtää, että loukkaantuvat ja suuttuvatkin.
Toivotaan, että syksyllä et loukkaannu tai suutu, kun kukaan ei tule lapsesi synttäreille. Kun ne muut tekevät omat valintansa hekin eivätkä ymmärrä, miksi eivät saisi viettää lapsesi synttäripäivää omalla tavallaan kaukana perheestäsi. Kohteliaasti ja napakasti toteavat, että kiitos kutsusta, mutta tällä kertaa vietämme lapsesi synttäripäivää muualla kuin lapsen kanssa. Ja he toimivat oman halunsa mukaan.
En minä suutu, jos heillä on hyvä syy jäädä pois lapseni synttäreiltä, esim. omat valmistujaiset, parhaan ystävän polttarit tms. Siis päällekkäin joku oma todella tärkeä asia, kuten minulla nyt tämä oma eka äitienpäivä. Mutta oikeastihan selvittäisin asian ennakkoon enkä järjestäisi lapseni synttäreitä päälleikkäin esim. siskoni häiden kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Ihan omilla ehdoilla. Kannattaa silti muistaa, että myös ne hankalat sukulaiset voivat tehdä omaan elämäänsä omia ehtoja eli anoppia ei välttämättä näy lapsesi synttäreillä, koska hän haluaa juuri niiden aikaan olla kotona ja tilata sinne ruokaa. Tai ne kaksi siskoasi eivät tee elettäkään auttaakseen, kun sinä juokset taaperon perässä itsesi väsyksiin.
Ihmissuhteet ovat vuorovaikutusta. Kun sinä osoitat, ettei voisi vähempää välittää muista kuin itsestäsi, niin kummasti ne muut ottavat siitä opikseen. He jättävät sinut ja perheesi välittämään toisistanne ja sitten vuoden kuluttua itket neuvolassa, kun ei ole mitään turvaverkkoja.
Tosin jos olisin anoppisi, niin sanoisin pojalle, että älkää tulko tänne pilaamaan minun äitienpäivääni, pilatkaa vain se omanne.
Oletpa pikkumainen. Isovanhempien luona voi käydä edellisenä tai seuraavana viikonloppuna. Ei mummo voi omia äitienpäivää itselleen, aikuinen ymmärtää, että lapsiperhe viettää äitienpäivää oman perheen parissa. Niillä mummoilla on ollut jo kymmeniä äitienpäiviä sitä ennen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Teette niin kuin teistä itsestänne hyvältä tuntuu! Jos haluat olla ekan äitienpäivän vain perheesi kanssa, on se ihan OK. Kyllä suku sen kestää.
Mutta älä loukkaannu, jos muut tekevät samalla tavalla eli eivät tule luoksesi, kun teillä on juhlat.
Joka paikkaan ei voi revetä. Paras on sanoa, että vauvalla on vähän yskää ja sen vuoksi päätitte jäädä kotiin.
Vierailija kirjoitti:
Ei ainakaan anopin. Teillä on oma perhe, ja anoppi ei siihen varsinaisesti kuulu. Vietätte keskenään äitienpäivän.
Ei ainakaan anopin. Mieluummin vaikka naapurin. Muista, että anoppi on vihollinen.
Millä tavoin nämä isovanhemmat ovat viettäneet juhlapäiviä omien lasten ollessa pieniä? Oltu oman perheen kesken? Vai menty omien vanhempien luo, mutta kumman vanhempien?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toki päätät itse miten teet mutta kyllä minusta kuulostaa hassulta, että nyt kun olet itse äiti niin et halua mitenkään muistaa ja tavata omaa äitiäsi. Onhan se omalle äidillesi myös äitienpäivä. Ehkä olen ainoa mutta minulle jotenkin aukeni myös suhde omaan äitiini eri tavalla kun minusta tuli äiti ja enkä voisi olla äidilleni niin tyly jaa tunteeton etten häntä mustaisi äitienpäivänä. Miehesi voi sitten muistaa omaa äitiään, sinun ei ole pakko anopin luo mennä. Lapsenne on totta kai äitienpäivän oman äitinsä eli sinun kanssa.
Kyllä minä äidilleni kortin ja kukan laitan, mutta en halua äitienpäivänä mennä vauvan kanssa sinne hälyiseen buffaan sadan kilsan päähän. Ja meillä on vain yksi auto, joten käytännössäkään ei onnistu niin, että minä ja vauva mentäisiin vanhempieni ja siskojeni kanssa buffaan ja mies omalle äidilleen syömään.
Ei kai nyt aviopari mene eri paikkoihin ensimmäisenä äitienpäivänä, kun heillä vihdoin sellainen on?
Ensimmäisenä äitienpäivänä ollaan kotona luomassa omia perinteitä ja sitten seuraavana voi miettiä erilaisia vaihtoehtoja, vaikka yhteistäkin kahvittelua, eikä joka kerta ole pakko olla samanlainen.
Jos sukulaiset eivät tätä ymmärrä, niin voi voi. Kysäisepä äidiltä ja anopilta, mitä he tekivät ensimmäisenä äitienpäivänään?
Omilla ehdoilla, ilette kotona jos haluatte. Anna anopin kitistä.