Lue keskustelun säännöt.
Lasten harrastukset vievät uskon?
02.05.2019 |
Kaipaisin ajatuksia ja suuntaviivoja tilanteeseemme. Tästä on vaikea puhua toisaalla, kun tuntuu, että tähän suhtaudutaan niin jyrkästi.
Olemme viisihenkinen perhe, kaksi aikuista ja kolme lasta. Kaksi lapsista on koululaisia. Olemme uskovaisia, ja kuulumme erääseen uskonyhteisöön. En halua määritellä tarkemmin, mihin.
Ongelma on seuraavanlainen. Kaksi lapsistamme on pidemmän aikaa ilmaissut haluavansa harrastuksen. Toinen lapsi on kiinnostunut eräästä joukkuelajista, jossa siis pelataan yhdessä toisten kanssa. Toinen lapsi taas haaveilee baletista.
Me emme mieheni kanssa näitä pidä pahana. Kuitenkin uskonyhteisössämme näihin suhtaudutaan osin hyvin kielteisesti ja jyrkästi. Oikeastaan asia ei ole tullut esille aiemmin mitenkään, lähinnä nyt keskusteluissa, kun olemme näitä harrastuskuvioita pohtineet.
Koen, että omassa tai miehenkään uskossa ei ole tapahtunut mitään muutosta. Emme vain kykene ajattelemaan ja näkemään että nämä harrastukset - tuo peli ja baletti - olisivat uskon kannalta mitenkään huono asia tai esimerkiksi veisivät kenenkään uskoa.
Tunnen todella huonoa omatuntoa tästä. Tuntuu, ettei pitäisi tai saisi ajatella näin. Tietysti me voimme tehdä omat valintamme, mutta onko sitten niin, että joudumme ikään kuin välttämään näistä puhumista, jotta emme saisi aikaan pahaa mieltä tai jyrkkiä keskusteluita - joiden pääaiheena emme halua olla. Ja samalla mietin, onko oikein kieltää lapsilta noinkin viattomia harrastuksia siksi, että JOKU TOINEN kokee ne jotenkin vääriksi, huonoiksi? Kuitenkaan en halua loukata muita. Ja taas... entä toisin päin. En kai minäkään oleta että ajatukset olisivat yhteisiä ja että aina toimittaisi samoin, vaikka usko onkin yhteinen. Enkä voi sanoa että loukkaantuisin jonkun lapsen harrastuksista.
Asiallisia neuvoja haluaisin. Aihe on ihan oikeasti vaikea.
Kommentit (80)
Vierailija kirjoitti:
Lisää vastauksia kaipaisin vielä...
Ap
Sinä siis päätät
mitä lapsesi harrastaa?
mitä syö?
milloin paskantaa?
ja vielä neuvoja kaipaat?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mua ainakin jäi harmittamaan, että en osallistunut lukiossa vanhojen tansseihin. Tanssiminen on oikeasti kivaa eikä syntiä. Raamatussa ei ole mitään siihen liittyvää kieltoa, kyse on perinnäissäännöstä, joka vain tekee uskomisesta rajoittavampaa ja kahlehtivampaa.
Vanhojen tanssit ovat kyllä niin kaukana tanssimisesta, että en edes itse laskisi niitä tanssiksi. Tai siis en tiedä mikä meno nykyään on, mutta ainakaan aiemmin. Joku pumppituntikin on enemmän musiikin parissa.
Ap on hullu äiti joka kieltää lapsiaan..etteivät nämä tee vahingossa syntiä..
popparit esiin..kun lapsilla karvat kasvaa alapäähän ja äiti niitä saunassa partaterällä leikkaa ja rukoilee jumalaa.
Kuule ap. Tanssi ei ole syntiä, jos baletista puhutaan. Syntiä on se, että jos joku yrittää Jumalan nimessä nujertaa sinua ja perhettäsi. Ei ole mitään perusteluita sille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua ainakin jäi harmittamaan, että en osallistunut lukiossa vanhojen tansseihin. Tanssiminen on oikeasti kivaa eikä syntiä. Raamatussa ei ole mitään siihen liittyvää kieltoa, kyse on perinnäissäännöstä, joka vain tekee uskomisesta rajoittavampaa ja kahlehtivampaa.
Vanhojen tanssit ovat kyllä niin kaukana tanssimisesta, että en edes itse laskisi niitä tanssiksi. Tai siis en tiedä mikä meno nykyään on, mutta ainakaan aiemmin. Joku pumppituntikin on enemmän musiikin parissa.
Ole sinä Jumalan hylkäämä ateisti hiljaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Teette mitä tahansa, niin aina maailmasta löytyy joku, jota se ei miellytä. Jos elätte elämäänne jonkun toisten mielipiteiden mukaan, saatte aina olla sätkynukkeina pomppimassa, kun joku jotain suustansa päästää. Ymmärrän toki tilanteeseen liittyvän hankaluuden, ja siksi kannattaakin kuunnella tarkasti omaa sydäntä. Tällöin pystyt ratkaisusi perustelemaan, jos joku sen kyseenalaistaa.
Antaisin lasten harrastaa. Baletista saa kauniin ryhdin ja hyvän kunnon. Joukkuelajit opettavat toimimaan ryhmässä, ja jos kyseessä on reipas, ulkona tapahtuva liikuntamuoto, niin varmasti se on hyväksi lapselle. Terveysnäkökulmaa onkin hyvä käyttää, jos joudut perustelemaan näitä harrastuksia muille, koska sitä harva kehtaa lähteä kyseenalaistamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta hyvä aloitus! Vaakakupissa siis ovat lasten toiveet versus se, miten tärkeä uskonyhteisön hyväksyntä teistä on. Minulla ei ole lapsia, mutta samassa tilanteessa epäröimättä priorisoisin omien lasteni onnellisuuden. Joukkuelaji ja baletti opettavat paljon tehokkaammin hyödyllisiä ominaisuuksia kuin uskonyhteisön sanelemat kiellot.
Toisaalta perheelle on raju paikka, jos joutuu uskonyhteisön ulkopuolelle eikä mitään korvaavia suhteita "maailmallisiin" välttämättä edes ole. Helppo kommentoida toisen asemassa.
Tuo on varmasti totta.
Aikuisena kontaktien solmiminen on usein hidasta.
"Maailmallisetkaan" eivät ole yhdestä muotista....
Jonkinverran on tuttavia täällä pohjoisessa yleisen herätysliikkeen jäsenistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi anteeksi. Tänne olikin tullut tosi hyvin vastauksia, puhelin ei vain näitä aluksi näyttänyt joten siksi kirjoitin hetki sitten että vielä lisää vastauksia kaipailisin.
Tässä on tosiaan monta asiaa vaakakupissa. Koen itse olevani hengellisesti oikeassa paikassa, mutta tämä on nyt tosiaan alkanut hiertää tässä. Tosiaan ihmisten puheissa toistuu paljolti se, että nämä helposti vievät uskon... toisaalta mietin että eikö sen sitten tee lopulta vaikka mikä muukin harrastus, kaikkihan voi tulla liian rakkaaksi ja tärkeäksi, jos on tullakseen 🤔
Tämä ei tosiaan ole provo, kyllä näitä asioita varmaan moni muukin ihminen pohtii vaikka ei niistä tänne kirjoita. Ja syy miksi kirjoitan tänne enkä keskustele samoin uskovien kanssa, on se, että aika moni tämän on ajatuksena jo tuominnut ja todennut huonoksi.
Tosin, tiedän, että osa suhtautuu näihin myös liberaalimmin ja joukkueissa pelataan. Baletista en tiedä, mutta voisin kuvitella että suhtautuminen vaihtelee vaikka sen parissa ei näin uskovia kovin montaa olisikaan.
Ap
Jos olette kuuluneet uskonyhteisöön koko ikänne, tuntuu ajatus siitä, että joutuisitte lastenne harrastusten vuoksi eroon yhteisöstä, pahalta. Ajatus yhteisöstä eroon joutumisesta on varsinkin aluksi vaikea. Jotkut sanovat, että se väihe, kun työstää sitä irtautumista, on vaikea, ja lopullinen irtautuminen voi tehdä kipeää, mutta monille se on kuitenkin helpotus.
Muistakaa kuitenkin, että usko ja uskonyhteisöön kuuluminen eivät ole sama asia. Jos yhteisönne ei hyväksy elämän valintojanne, heillä on oikeus erottaa teidät, mutta he eivät voi ottaa teiltä uskoa pois.
Itse olen pohtinut tätä asiaa oman harrastukseni takia. Siinä mitassa kuin olen sitä tähän mennessä harrastanut, ei ole merkittävää ristiriitaa uskonyhteisön kanssa, mutta jos lähden siinä etenemään, voi tulla sanomista. Olen päättänyt, että jos tulee ristiriita harrastuksen (josta minulla voi olla jatkossa mahdollisuuksia tienata hiukan rahaakin) ja uskonyhteisön välillä, valitsen mieluummin sen harrastuksen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kai missään uskonnossa kaikki uskovat ajattele täysin samalla tavalla. Itse olen vl, joka esim. käyttää ehkäisyä, mutta en siitå kellekään kerro. Monessa muussakin asiassa olen joustavampi, mut en siitä julkisesti huutele. Jos näistä multa kysyttäisi, niin vastaisin rehellisesti koska omasta mielestäni nämä asiat on ihan ok.
Et ole itse kertonut, miksi yhteisönne näkee nämä haitallisiksi ja miksi itse koet, etteivät ne ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ymmärrän täysin ap:n kysymyksen. Useammassakin konservatiivisessa liikkeessä noita pohditaan. Olen itsekin ollut muutamankin eri kristillisen liikkeen toiminnassa mukana. Nykyään olen lähinnä peruskirkollinen. Uskoni on silti säilynyt.
Kannattaa miettiä, että lisääkö vai vähentääkö nykyinen yhteisösi perheesi hyvinvointia? Itse en voinut tiukassa yhteisössä hyvin. Mietin silloin aivan liikaa sitä mitä muut ajattelevat. En ollut tarpeeksi vahva tekemään omantuntoni mukaan.
Uskosta ei tarvitse luopua, mutta mieti onko yhteisö hyvä kasvuympäristö juuri sinun lapsillesi!
Mua puistattaa tähänkin ketjuun tullut kommentti, jossa aloitusta väitettiin provoksi perusteella "kyllä vl TIETÄÄ miten nuo asiat ovat". Tuon tyylinen ajattelu on hengellisen manipuloinnin tulosta.
Jumala on antanut meille Sanan ja oman tunnon. Jos sun mielestä baletti on ok, se on sitä! Sanassa ei sitä kielletä.
Tiedän monia vl-miehiä ja naisia, jotka seuraavat aktiivisesti urheilua, mm. jääkiekkoa. En ymmärrä, miksi kilpaurheilun seuraaminen on ok, mutta esim. joukkueurheilun harrastaminen on väärin. Voisiko joku vl avata tätä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei kai missään uskonnossa kaikki uskovat ajattele täysin samalla tavalla. Itse olen vl, joka esim. käyttää ehkäisyä, mutta en siitå kellekään kerro. Monessa muussakin asiassa olen joustavampi, mut en siitä julkisesti huutele. Jos näistä multa kysyttäisi, niin vastaisin rehellisesti koska omasta mielestäni nämä asiat on ihan ok.
Hienoa, että tässä asiassa alkaa olla toisinajattelua!
Eräs tuttavani joutui vuosia sitten puhutteluun, kun ei pariin vuoteen uutta vauvaa kuulunutkaan.
Olen melko tiukkapipoinen uskova, mutta sanoisin silti että lapset mainitsemiisi harrastuksiin. Ne eivät ole uskon kanssa ristiriidassa.
On uskonyhteisöjä, jotka ovat tiukkoja väärällä tavalla. Ikävän usein farisealainen henki jakaa kieltolistoja asioista, jotka kuuluvat paljolti ihmisen omaan päätäntävaltaan. Monesti myös sellainen ”me-olemme-oikeassa” -asenne tekee tuota. En tiedä uskonyhteisöäsi, mutta minulla on epäilykseni. Tämä tiukkapipo-uskova ei tässä tapauksessa kuitenkaan kuuntelisi tuota yhteisöä. Urheilu ja baletti ovat hyviä harrastuksia.
Oletko kysynyt Jumalalta? Saat ainakin oikean vastauksen johon ei kellään pitäisi olla nokan koputtamista.
liian läski? kirjoitti:
Koulussa on liikuntatunnilla joskus tanssinopetusta ja minua haluttais kovasti osallistua siihen. Olen miettinyt, miksi sen pitää olla syntiä. Sehän on vain rehellistä liikuntaa. Jossakin afrikassa tanssitaan jumalanpalveluksissa, koska se on tapa palvella jumalaa. Alkuasukkaat ovat aina tanssineet ja raamatussakaan ei ole suoraa viittausta tanssin synnillisyyteen. Mormoninuoret tuli kerran ovelle ja kertoivat heidän kirkossaan tanssittavan Jumalan kunniaksi. Olisipa meilläkin samanlaista. En tarkoita sitä, että lähtisin jonnekkin Diskoon, vaan voisi vaikka kotona harrastaa jytäjumppaa. Lähtis nuo meikäflikankin liijat läskit pois, kun sais oikein kunnon liikuntaa. Minä haluaisin edes koulun liikuntatunnilla jumpata tanssin pyörteissä. Kyllä on ollut myrtynyt olo, kun ei ole voinut. En ole pystynyt perustelemaan kavereille, miksi en muka voi tanssia
"Ja Daavid ja kaikki israelilaiset karkeloivat riemuissaan Herran edessä---Pelkkä pellavakasukka yllään hän tanssi rajusti Herran edessä." (2. Sam. 6:5, 14)
Eli kyllä Raamatustakin tanssia löytyy ja luterilaisissa seurakunnissa on ylistystanssia.
Tuntuu aika absurdilta ja surulliselta, että aloittaja olisi valmis epäämään lapsiltaan hyvät, heille mieluisat harrastukset ilman, että osaa perustella syytä itselleen tai lapsilleen tai että kukaan uskonyhteisössä olisi osannut asian vakuuttavasti ja ymmärrettävästi perustella aloittajalle. Ainoana syynä asian kieltämiseen olisi siis halu mukailla uskonyhteisön normeja ja olla herättämättä paheksuntaa tai arvostelua.
Yhtä paljastavia asuja kuin baletista, löytyy vaikka uinnista. Löysät tai pitkät, liehuvat kankaat olisivat epäkäytännöllisiä ja varmasti myös turvallisuusriski. Balettia ei kannata myöskään verrata mihinkään twerkkaamiseen. Kilpailua taas on kaikkialla yhteiskunnassa, eikä sitäkään ole Raamatussa kielletty. Itse asiassa uskovia kehotetaan kilvoittelemaan keskenään toinen toisensa kunnioittamisessa...
Jos kiellät harrastukset, voit olla varma että lapset ovat sinulle katkeria loppuelämänsä.
Jos lapset pääsevät haluamaansa harrastukseen, voi olla että he kyllästyvät pian ja lopettavat. Tai sitten harrastuksesta tulee koko loppuelämän ilo.
Kieltämällä harrastukset lapset jäävät jossittelemaan ja syyttävät sinua, ettet antanut mahdollisuutta. Se hiertää tai pilaa välinne vielä heidän kasvettua aikuisiksi.
Minun lapseni tanssivat balettia ja muitakin tanssilajeja. Toisen balettiryhmässä on mukana muslimityttö, tanssii huivi päässä. Toisen showtanssiryhmässä on JT-tyttö, osallistuu treeneihin ja esityksiin muiden mukana.
Lasten harrastebaletti on todella kaukana "haureudesta", "viekottelevuudesta" tai muusta synnillisyydestä. Siellä lähinnä opetellaan kehon hallintaa klassisen musiikin tahdissa. Esityksissäkin asut ovat peittäviä ja säädyllisiä.
Joukkueurheilusta en edes ymmärrä, mikä siinä voisi olla syntiä, ellei sitten kaikkea kilpailuhenkisyyttä jo itsessään pidä kiellettynä. Jos näin on niin maailmankuva on kyllä äärimmäisen rajoittunut.
Itse en voi uskoa että mikään jumala olisi niin ahdasmielinen, että kieltäisi lapsilta tervehenkiset liikuntaharrastukset.
Ihan järkyttävää, että äiti joutuu pohtimaan moisia uskonnon takia. Monet pohtii niitä harrastusten kulujen takia. Toivottavasti annat lapsille onnellisen ja terveen elämän ilman, että uskonnosta tulee kaiken kivan ja kaveritkin karkottava mörkö.