Miksi miehistä tulee orjia?

Onpa tosiaan käynyt vilske muutamassa päivässä..



Teksteistä käy ilmi mielenkiintoinen pointti.



AP ja supermimmin selvästi haluavat itselleen filosofointi kyvyiltään itseään vahvempia miehiä.

Ette niinkään älykkäämpää.



Väitän, että mikäli te löydätte miehen joka kykenee teitä paremmin argumentoimaan asioita.

Olisitte hetken haltioissanne ja sen jälkeen kuuluisitte luokkaan ¿miksi naiset ovat nöyriä¿

kirjoittelisitte tänne miehistä joiden on pakko päteä.



Vitsi, vitsi.



Katsokaapa sitä mieheksi kutsuttua lusmua, joka päämäärättömästi kuljeskelee tuvassa.



Ehkä tämä onkin teihin nähden ylivertaisen älykäs.

sama kaveri tietää, että 1+2+3+4=10 saman tien kun näkee kaavan.



Ilman tuntikausien mietintää ja syvällistä pohdintaa numeroiden henkisestä tilasta.



Nostakaa nyt mielissänne hänet jalustalle.



Hän on ylivertainen, sillä hänen ei tarvitse alkaa väittelemään, hänen ei tarvitse esittää, hänen ei tarvitse hakea ylemmyyttään.



Hän on liian älykäs alkaakseen pohtimaan asioita joiden tuloksella ei ole käytännön merkitystä.



Teillä on itse asiassa ollut kokoajan läsnä henkilö jota palvotte.

Hän on ollut liian älykäs sitä ilmoittaakseen, te olette miettineet liikaa huomataksenne.



ps, olis kiva joskus ottaa pari olutta kanssanne ja keskustella.

Omahyväisestä rintaan takomisesta vai mistä? Jos sitä " valtaa" on liikaa, ja sitä " henkistä ylivaltaa ja luonnetta" on mistä ammentaa, niin antakaa, jakakaa sitä hyvänen aika vapaaehtoisesti pois! Kunnioittakaa ja arvostakaa toista vähän enemmän ja kilpailkaa jossain muussa ja jonkun muun kanssa kuin sen oman puolison. Helpommallakin saa liittonsa ajettua karille. -N40-

Minä olen 39 v ja mies, jonka edessä naiset menevät kontalleen. En oikein tiedä mistä se johtuu. 190 senttiä pituutta ja karhumainen olemus. Akateemisesti koulutettu ja karsimaakin on sanottu olevan.



Monta kertaa naiset ovat suorastaan repineet sänkyyn. Usein pelkkä itsevarma katse riittää ravintolassa signaaliksi. Nykyään epätyydyttävässä parisuhteessa, jossa ei riitä älyllistä haastetta tai muutakaan vastusta.

Jep, Nössö, siinä ainakin olet oikeassa, että se mitä haikailen, on jotain laajempaa kuin pelkkä älykkyysosamäärä, joka mittaa lähinnä loogista ajattelua ja matemaattista kyvykkyyttä (arvostan kyllä niitäkin suuresti!) Itse en ole mikään filosofi, enemmänkin mielestäni käytännön immeinen, mutta argumentointitaidot todellakin ovat yksi merkittävä osa siitä mitä ' haen' . Samoin esim. sosiaaliset taidot, kokemus, itsevarmuus (kuten aiempi kirjoittaja kuvasi: yksi katse riittää ravintolassa saamaan naisilla sukat pyörimään jaloissa :-) ja käytännön äly. Mutta kukapa meistä on täydellinen, en minä ainakaan. Pitänee ruveta soveltamaan tätä omaa käytännön älykkyyttä (vitsi) tähän omaan elämään niin ehkä tämäkin ongelma ratkeaa aikanaan ;-)



Ehkä se on vaan niin, että pitää vain olla tyytyväinen niihin asioihin missä mieheni on minua lahjakkaampi ja keskittyä niihin hyviin asioihin tekemättä kärpäsestä härkästä.



Olisi tosiaan mukava keskustella lasillisen ääressä, ainakin jos pokka riittäisi näiden tilitysten jälkeen :-)



' Katsokaapa sitä mieheksi kutsuttua lusmua, joka päämäärättömästi kuljeskelee tuvassa.

...

Nostakaa nyt mielissänne hänet jalustalle.'



Lopeta Nössö, putosin tuolilta... :-)



Joku kirjoitti, että etsisimme isähahmoa. Voin omalta osaltani sanoa, että kyllä jotain sinne päin. En allekirjoita Freudin teorioita suoralta kädeltä, mutta olen itsekin aiemmin jo miettinyt tuota isähahmoteoriaa. Käsittääkseni minulla ei ole mitään lapsuuden ongelmaa mistä moinen voisi johtua, uskon että kyse on puhtaasti miesmaun kehittymisestä. Nuorempana halusin ' tasa-arvoisen' suhteen ja sen sainkin, mutta nyt kun sellaisen tasapainoisen suhteen on saavuttanut, se ei enää riitäkään, haluan jotain enemmän, ja mielestäni se ' enemmän' on juuri sitä mitä ap:kin on tässä ketjussa kuvaillut.



Aiemmalle naiskirjoittajalle: Kunnioitan ja arvostan miestäni, en muuten olisi ollut hänen kanssaan vuosikausia uskollisena! Kyse ei ole myöskään rinta rottingilla kulkemisesta tai miehen kanssa kilpailemisesta, en kai silloin asiasta valittaisi! Jos haluan päteä, niin siihen tarkoitukseen löytyy muitakin paikkoja kuin tämä. Tämä nyt ' ikävä kyllä' on parisuhteemme ' tila' minun näkökulmastani, MUTTA kyseinen asia on vain yksi, eikä edes olennaisin osa suhdettamme, tärkeimmät perusasiat ovat aivan kunnossa. Jos alkaisin kirjoittaa niistä hyvistä asioista, niin tulisi ihan erilainen mielikuva suhteestamme. Joten tästä saattaa nyt joku saada väärän käsityksen, suhteemme ei todellakaan ole mitenkään karilla. Silti on ollut ja on mielenkiintoista ja antoisaa pohdiskella asiaa, joka on mielestäni hieman tabu - ei tällaisesta asiasta voi alkaa esim. ystäville puhumaan.



terkuin

supermimmi

lopulta kyse on seksistä. kun mies viitsii vähän panostaa seksiin, pysyvät meidänkin, kahden koulutetun ja älykkyydeltään tasa-arvoisen ihmisen asiat vanhanaikaisessa patriarkaalisessa ruodussaan. en kyllä halua olla mikään alistaja enkä käytä tätä hyväkseni(ehkä joskus jalkapallon takia), olen vain huomannut asian olevan näin. suoraan sanoen: kun panen vaimoani Kunnolla riittävän usein, ovat arjen pikkuasiat osaltani paljon helpommin. kotitöistä ei tule riitaa. harrastukseni eivät aiheuta nalkutusta jne. muutenkin vaimo on hyväntuulinen ja tyytyväisen oloinen ja molemmilla näin ollen helpompaa. miehet: pankaa vaimojanne - vaikka se onkin raskasta pääsette vähemmällä.

Vaikka joutuukin sängyssä panostamaan eivät kotityöt rasita ja harrastuksille jää aikaa.

...eli todellisia tosimiehiä on insinöörit. Niistä kun kerrotaan että ne on niin jääräpäitä että niiden kannattelema rautatankokin taipuu koska fiksumpi joustaa.



Itse olen oikea supernössöjen keisari. Olin vuosia suhteessa jossa nainen teki kaikki päätökset ja saneli täysin järjestyksen. Itse en sanonut vastaan mitään paitsi suhteen alussa. Huomasin että mielipiteeni ei koskaan " voittanut" (oli perusteltu tai ei, tuli vastaperusteluja tai ei) joten kyllästyin kilpailemaan ja jäin henkisen yliotteen alle. Siinä sitten nössöilin niin kauan kunnes jätin koko vitun ämmän.



Eli tästä voi myös olla joskus kyse. Henkinen yliote on tosiasiassa aasimaista jääräpäisyyttä. Supermimmit tienaa yliotteensa sillä että jaksavat joka kerta pitää päänsä ja tehdä miehestä rautatangon. Vuosien jälkeen tyhminkin äijä turhautuu ja alkaa antamaan periksi automaattisesti. Rautakin väsyy kun tarpeeksi taivutellaan.



Mutta äskeinen oli siis YHDEN nössön näkemys joka perustui YHTEEN suhteeseen. Muitakin syitä varmasti on.



Kyse on myös kahdesta inhimmillisestä piirteestä. Toisaalta siitä että ihminen haluaa valtaa mutta ei vastuuta. Eli mielipidettä jaksetaan " ajaa läpi" mutta toisaalta haluttaisiin yksinkertainen helppo elämä jossa toinen kantaa vastuun.



Lisäksi biologisesti naaras hakee " johtajaa joka suojelee" ja tämä ei oikein istu tämän päivän tasa-arvo maailmaan. Mutta yhtälailla monet miehet hakevat " suojeltavaa" . Mun tuntemista naisista ne jotka ovat saaneet miehiä TODELLA SEKAISIN ovat nimenomaan naistyyppiä joka on hieman ujo ja äärimmäisen naisellinen. Sellainen jota haluaa suojella.



Eli summasummarum, tämän nössön näkemys on että tässä taistelee biologiset vaistot ja viileä järki keskenään. Kuten niin usein näissä suhdeasioissa muutenkin.



Ja jotta pysytään palstan aihepiirissä. Johtajatyypin naiset ovat ainakin mulle kammotus paitsi siinä tapauksessa että ne on väliaikaisesti alistettuina ja kontrollin menettäneenä edessäni kontillaan kiljuen hurmiotaan. (pieni välifantasia:)) Eli mulla on lienee myös tätä äskenmainittua vastakkaisajattelua. Haluan tasa-arvoisen keskustelevan suhteen bonuksena tämä pieni yliote jolla pönkitän miehisyyttäni " suojelemalla" . Mutta pedissä tasa-arvo unohtuu ja haluan olla " johtaja joka kuitenkin ajattelee alaisen parasta" .

Moi!

Mies 32:n tekstiä voisin kommentoida seuraavasti: Ei tämä meillä ainakaan puutteessa olemisesta johdu, ei se ole niin yksinkertaista, mutta kirjoituksesi oli hyvä ja siinä oli paljon perää, miehen puhetta! :-))

Sitten tämä viimeisin kirjoitus:

Ei tässä meillä ole jääräpäisyydestä kysymys. Itse asiassa jääräpäisempi meillä on mieheni enkä minä! Se ' henkinen yliote' mitä oletan ap:nkin tarkoittavan on jotain syvempää ja laajempaa kuin pelkkä omasta mielipiteestä jääräpäisesti kiinni pitäminen.

Kyse ei ole myöskään siitä että haluaisin valtaa mutten vastuuta. Minähän olen tässä juuri haikailemassa miehen perään jolla olisi suurempi valta minuun! Omalta osaltani myös kannan vastuuta perheestä.

Luulen että olen tuota ' suojeltavaa' naistyyppiä josta kirjoitit, hieman ujo ja monilla mittareilla naisellinen. Mutta mieheni taas ei ole johtajatyyppiä ja vaikka minä olisin kuinka naisellinen (tyhmää blondia minusta ei kylläkään saa) niin hänestä ei ole minun johtajakseni. Minäkään en ole johtajatyyppiä, vaikka muuten tosi super olenkin, hih :-) Eli meillä on kaksi ei-johtajaa, vaikka emme kumpikaan ole mitään nössöjäkään.

Nämä viimeiset lauseesi kuvaavat täsmälleen sitä mitä minäkin haluaisin!

Vierailija:

Haluan tasa-arvoisen keskustelevan suhteen bonuksena tämä pieni yliote jolla pönkitän miehisyyttäni " suojelemalla" . Mutta pedissä tasa-arvo unohtuu ja haluan olla " johtaja joka kuitenkin ajattelee alaisen parasta" .

Alkuperäiseen kysymykseen 2017 mielipide..

Nykyajan ongelma on se, että naiset usein ihastuu vapailla-markkinoilla vain niihin 5 % komeimmista yksilöistä ja luulevat näistä löytävänsä sen henkisestikin vahvan miehen. Tosiasia on kuitenkin usein aivan toisenlainen. Näiden miesten henkinen taso on usein juurii huono koska he ovat saaneet ilmaiseksi filmitähden ulkonäön ja oppineet, että naisia ei tarvitse arvostaa (he saavat aina uuden). Oikeanlainen ihminen taas löytyisi pintaa syvemmältä mutta nykyisessä maailmassa ja eritoten deittailukulttuurissa nämä eivät useinkaan kohtaa koska lähempi tutustuminen ei ole mahdollista jatkuvan kiireen ja mediaihanteiden vallitessa..

Media tavallaan määrittää "hyvän miehen" mallin (oman busineksen takia tietenkin). Mitä enemmän kulutamme amerikkalaisia elokuvia ja viihdettä sitä enemmän metsään menemme alitajunnan tasolla. Kukaan ei ole median aivopesulle immuuni mutta naiset ovat valitettavasti tässä mielessä se selkeästi heikompi sukupuoli ja siitäpä ne ongelmat alkaakin.

Vierailija kirjoitti:

Taitaa teema mennä seksipalstan juttujen ohi, mutta antaa mennä. Seksistähän tässäkin on kysymys, niin kuin koko elämässä.

Oho. Tämmöisiä totuuksia naisen näppikseltä vuonna 2006. Enää ei AVlla ole kuin karvapeikkoja, jotka käy vain itsensä vuoksi salilla (jos käyvät), jotka meikkaa ja laittaituu vain itsensä vuoksi, ja joille miehen miellyttäminen on rinnastettavissa maanpetturuuteen, paitsi että kyseessä on sukupuoli eikä isänmaa. Sitäkin vihataan, koska se on isänmaa.