Jos alalla on työvoimapula niin miksei työnantaja maksaa suurempaa palkkaa?
Eikös markkinatalous toimi näin? Lääkärit voivat valita työpaikkansa ja palkkansa, mutta rupusakin pitäisi pärjätä huonolla palkalla? Esim kaupan työntekijät, siivoojat ja kokit.
Tämä tällainen kyllä haiskahtaa siltä, että Suomeen tosiaan halutaan luoda halpatyövoimamarkkinat. Ja kela maksaa osan palkasta ja tulee näin myös matalatyöpaikan työnantajaa.
Mitä järkeä muuta kuin, että yrittäjät saavat valtion tukea kun maksavat huonoa palkkaa.
Ja tiesittekö, että hyvälle työntekijälle voi maksaa myös isompaa palkkaa!!
Kommentit (91)
Vierailija kirjoitti:
Lääkärin koulutus on pitkä ja vaativa, vain parhaat sinne pääsevät. Palkka on heille täysin kohtuullinen. Hoitajaksi pääsee kuka tahansa eikä ole vaikea tai pitkä koulutus.
Aloittava terveyskeskuslääkäri saa 3800, ei paljoa kulutusjuhlita sillä palkalla ja voi päätellä miksi lääkärit hakeutuvat muualle kuin terveyskeskuksiin.
Vierailija kirjoitti:
Tuosta on kiittäminen ammattiliittoja ”yleissitovuuksineen.” Ei sitoutumattomilla aloilla, kuten asiantuntijatyöt, ole mikään ongelma maksaa Prishalle tuplaliksaa Markkuun nähden, joka taas tienaa tonnin enemmän kuin Barry. Jos siis henkilöiden tuottavuus jakautuu karkeasti samassa suhteessa.
Siellä tehtaassa joudut taas maksamaan lähtökohtaisesti samaa liksaa kaikille, jolloin on käytännössä pakko maksaa sen heikoimman aineksen mukaan ja koittaa keksiä muita keinoja palkita niitä huipputyyppejä.
Kyllä niitä palkkaeroja onneksi on ihan järjestäytyneilläkin työpaikoilla. Tiedän tämän kohtuullisen hyvin, koska saan luottamusmiehenä palkkatilastot ym. tiedokseni. Samassa vaativuusluokassa voi työntekijän palkka olla esim. 3000 €/kk tai sitten 5000 €/kk. Tämä ei tietysti vielä automaattisesti takaa sitä, että hyvälle tyypille maksettaisiin oikeudenmukaista palkkaa, mutta antaa ainakin paremmat mahdollisuudet siihen kuin esim. joku kaupanalan kiveen hakattu taulukkopalkka. Palkkaikkuna meillä on 2100 - 11500 €/kk ja ylin johto sitten vielä erikseen.
suomi ei ole markkinatalous vaan tommonen yksi koko sopii kaikille tes-kommari yhteiskunta, joten vaatisi tessin korottamista joka taas on isompi urakka ja pakottaa maksamaan enemmän ei-toivotuille vanhoille myös.
Demarit vallassa myös paikallinen sopiminen on jäässä seuraavat puol vuosikymmentä.
Joten kärsitään työttömyydestä ja samalla huonoista palkoista ja kokonaisuudessaan huonosta elintasosta koska resurssit eivät jakaannu kohti kasvua jne. Ois kovatarve saada rakentellisia uudistuksia ja purkaa koko ay järjestelmä tesseineen jne... mutta luuserikansa vastustaa.
Nykyisillä palkoillakin pärjäisi jos A) verotus ja B) asumiskustannukset pk-seudulla olisivat kohtuullisempia. Pelkkä ansiotulovero esim. itsellä on 50000 € vuosituloista 22% mutta siihen kun lasketaan päälle ALV sekä muut verot niin taitaa mennä jo päälle 60 %:n.
Kohtuullisemmalla verotuksella voisi myös tehdä matalapalkkaisempia "kutsumustöitä" kiinnostuksensa mukaisesti eikä aina tarvitsisi juosta veemäisissä hommissa mahdollisimman hyvän palkan perässä.
Työvoimapula on siksi, kun halutaan kokeneita tekijöitä, mutta itse ei haluta opettaa. Eli firmat haluavat, että kokemus hankitaan firmassa nimeltä Joku Muu, mutta taas puolestaan firma nimeltä Joku Muu haluaa, että se kokemus on hankittu firmassa nimeltä Joku Muu Kuin Meidän Firma, Joku Muu Kuin Meidän Firma taas haluaa, että kokemus on hankittu firmassa ihan Mikä Tahansa Alan Firma jne.
Vierailija kirjoitti:
Kyse lienee monesti siitä että mitä hintaa loppukäyttäjä on valmis tuotteesta/palvelusta maksamaan.
Jos olet se yksi kunnon palkkoja makseleva kauppias kivijalassa niin hyvin pian se pulju menee nurin kun naapuruston ihmiset käyttää rahansa mieluummin katumaasturin bensaan, ja ajaa Prismaan ostamaan isosta valikoimasta halvemmalla.
Jutun juju on se että semmoista on markkinatalous, aina jotakuta pannaan berberiin.
Niistä kaupanmyyjistä ei tosin tunnu olevan pulaakaan. Jos on, niin maksaa enemmän, ihan kuten se Prismakin.
Vierailija kirjoitti:
Voisiko asialla olla jotain tekemistä sen kanssa, että liiketoiminnan pitää alalla kuin alalla olla kannattavaa, jottei yritys mene konkurssiin. Jos palkkoja nostetaan, voidaan olla äkkiä siinä tilanteessa, ettei ole työvoimasta pulaa, kun ei ole enää yritystä työllistämässä, kun yritys kaatuu liian suuriin kuluihin.
En tiedä, eivätkö ihmiset oikeasti tajua, että työntekijästä palkanmaksajalle todellisuudessa aiheutuvat kulut ovat ihan muuta kuin se pelkkä palkka. Vähän alasta riippuuen ne ovat noin 1,8-2,5 kertaiset palkkaan nähden. Harva yritys tekee niin paljon liikevoittoa jatkuvasti, että palkkoja olisi varaa kovin paljon nostaa. Niitä palkkoja kun ei voi lain mukaan ruveta työnantaja laskemaan sitten siinä vaiheessa, jos talousnäkymät ovat jossain vaiheessa taas vähän heikommat - siinä vaiheessa sitten mennään irtisanomisiin, ja jäljelle jäävät ylipalkatut tekevät kolmen ihmisen työn yhden ihmisen työajalla. Kysykää vaikka paperimiehiltä, miten hyvin meni noin niin kuin loppupelissä se jatkuva ylisuurien palkkojen vaatiminen?
Keksi parempi bisnesidea, jos firma menee konkkaan siitä, kun työntekijälle maksetaan kelvollista palkkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä kysymys, omen itse samaa miettinyt. Esim. Lapin hotellien työvoimapula, jos maksettais kunnolla niin varmasti useampi etelästäkin lähtisi sinne?
Ja kun Lappi matkailukohteena vielä entisestään kallistuisi, niin ihmiset lakkaisivat matkustamasta sinne eikä tarvitsisi enää maksaa palkkoja kenellekään. Loistava suunnitelma!
Milloin te parempia palkkoja vaativat olette itse viimeksi ostaneet suomalaisia palveluja ja tuotteita. Olisitteko valmiita maksamaan niistä nykyistä enemmän ja jos, niin kuinka monta prosenttia hinnat voisivat mielestänne kallistua ilman että ostaisitte itse mieluummin ulkomaista?
Valmiiksi koulutettu henkilökunta palkattomaan harjoitteluun, ja parin kk:n kuluttua uudet harjoittelijat tilalle. Kunta rakentaa toimitilat ja antaa takuut, ties mitkä valtion tahot antaa avustukset. Ei muuta kuin nostat voitot ja toimarin palkkaa, ja jätät tappiot yhteiskunnan maksettavaksi. Se on sitä vapaata yritteliäisyyttä.
Sosiaalityössä kunnat ottavat isojakin sakkoja mieluummin kuin nostavat palkkoja ja saavat siten rekrytoitua puuttuviin virkoihin työntekijät. Lastensuojelussa mainetta ovat keränneet esim. Parainen ja Vantaa. Ennemmin romutetaan koko lastensuojelu kuin nostetaan palkkoja. Vantaa jopa alensi palkkoja työvoimapulatilanteessa.