Nykyään tulee kuulemma aina silloin tällöin vastaan kolmekymppisiä, jotka eivät ole olleet vielä kertaakaan työelämässä!

Vierailija kirjoitti:

Helsingin kalliisiin asuntoihin maksetaan asumistukia ikityöttömille. Tuollaiset pitää kuskata Lappiin tai Peräseinäjoelle. Asunnot työssä käyville, jos ei ole peritty kartano kysymyksessä.

Riittääkö Lapissa tai Peräseinäjoella asiakkaita työttömien pieniin kittareihin?

Näitähän suomessa riittää. Kun tietää mitä etsiä niin twitteristä ja instagramista löytää yli kolmekymppisiä mitkä elää sossumasseilla ja käyttää päivänsä nintendon pelaamiseen tai itsensä kuvaamiseen.

Vierailija kirjoitti:

Ei suomessa tarvitse töitä tehdä, ellei sitten ole materialisti ja jonkun omakotitaloidylline perään.

Mulle maksetaan 900e vuokra + sähkölasku + kotivakuutus + terveydenhuollon menot + 500e rahaa noiden päälle. Asuntoni on 2000-luvulla rakennetussa talossa, joka on 30sek-5min päässä kaikista palveluista.

Aina välillä teen pimeitä töitä sen verran kun jaksan ja haluan ylimääräistä. Tämä työ on todella mukavaa ja mielenkiintoista...tienaan sillä keskimäärin 500e/kk. Olen itse itseni työnantaja siinä.

T: Ikityötön

Älä valehtele. Sulle ei makseta 900e vuokraa. Helsingissä raja on 670e. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei suomessa tarvitse töitä tehdä, ellei sitten ole materialisti ja jonkun omakotitaloidylline perään.

Mulle maksetaan 900e vuokra + sähkölasku + kotivakuutus + terveydenhuollon menot + 500e rahaa noiden päälle. Asuntoni on 2000-luvulla rakennetussa talossa, joka on 30sek-5min päässä kaikista palveluista.

Aina välillä teen pimeitä töitä sen verran kun jaksan ja haluan ylimääräistä. Tämä työ on todella mukavaa ja mielenkiintoista...tienaan sillä keskimäärin 500e/kk. Olen itse itseni työnantaja siinä.

T: Ikityötön

Älä valehtele. Sulle ei makseta 900e vuokraa. Helsingissä raja on 670e. 

Etsi hieman tietoa, niin tajuat että myös virallisten vuokranormien ylittäviä vuokria maksetaan täysimääräisinä huomioiden.

Minun pitää tietysti hakea halvempaa asuntoa, mutta luuletko että sellaista saan? Olen tässä asunut jo 4 vuotta.

Noh, mielenterveysongelmia nuorena. Niistä kun selvisin olin jo päälle parikymppinen. Menin kouluun, opiskelin (vihdoin) ammatin. Oman alan töitä ei vaan löydy, muutaman vuoden tein osa-aikaisia hommia ja se oli ihan ok sinänsä. Päätettiin miehen kanssa tehdä lapsi samaan konkurssiin, nyt olen 30, kotona taaperon kanssa enkä jaksa uskoa että koskaan menen oman alan vakinaisiin töihin. Ei kukaan palkkaa tämän ikäistä harakkaa jolla ei ole päivääkään oman alan kokemusta. Onneksi osa-aikahommia riittää mitä aiemminkin tein, se oli ihan mukavaa, mutta rahoiksi ei niissä hommissa lyö ja se vähän v*tuttaa.

No, nyt on vähän myöhäistä kieltää vuokratyö, kun vmp meni pörssiin. Pienestä ongelmasta tuli iso ongelma.

Nuo firmat käytännössä kierrättävät töisdä olevia ihmisiä amerikan malliin. Muut jäävät rannalle.

Kiitos, SDP, kun sallitte vuokratyöfirmat Suomeen.

10 vuotta sitten toivoin, että Suomi tekisi Japanit ja kieltäisi vuokratyöfirmat. Mutta päättäjillä ei ollut munaa.

Nyt sitten ollaan kusessa. Muthei,ainakin saa tehfä kivoja videoita ja kasata kyliä leegoista. Ihanaa.

Keskustelu todistaa sen, että aktiivimallia todellakin tarvitaan.

Olen esimies ja tielle on osunut valitettavasti sellaisia henkilöitä, joiden henk.koht. ominaisuudet ovat sellaisia etteivät vakitöitä tule ikinä saamaan. Lintsaa, saikkua välittömästi ihme syistä, aina jotakin hässäkkää menossa ettei nyt pysty töihin, siis oikeasti ihan ihme syitä miksi ei voi tehdä töitä. Hohhoijaa. Näille  sitten me työssäköyvät maksetaan, kyllä ottaa päähän. Tämä  yhteiskunta ymmärtää ihan liikaa...

Olen kolmekymppinen, kaksi tutkintoa, ei työkokemusta, ei mt- tai terveysongelmia.

Työtä on kyllä etsitty.

Mihin tämä maailma menee jos työnteko ei kiinnosta tai töitä ei löydy edes nousukauden aikaan. Omalla kohdalla 50 vuotta on mittarissä ja vuoden lopussa 28 vuotta töissä yhtä mittaa poislukien 1 kk taukoa kun valmistuin toiseen ammattiin. Seuraavaksi alkaa varmaan alamäki ja työttömyysjaksot....

Vierailija kirjoitti:

Siksi kun ei palkata nuoria vaan pidetään puoliväkisin eläkeläisiä duunissa viimeiseen asti.

Ei niitten eläkkeelle jäävien tilalle palkata ketään. Se on nykyaikaa että työt tehdään niin vähällä määrällä kuin mahdollista eli eläköityvien työt jaetaan muille. Syynä on luultavasti työntekijästä aiheutuvat korkeat kulut palkan ja muitten maksujen muodossa.

Oikea tapa saada lisää työpaikkoja on tukea yritystoimintaa helpottamalla lupamenettyjä jos vain mahdollista ja vaikka arvonlisäverovapauden nosto sinne 100 000 euroon saakka jne. Vain menestyvä yritys voi palkata lisää työvoimaa ja sen luulisi olevan myös työntekijöitten etu. 

Vierailija kirjoitti:

No, nyt on vähän myöhäistä kieltää vuokratyö, kun vmp meni pörssiin. Pienestä ongelmasta tuli iso ongelma.

Nuo firmat käytännössä kierrättävät töisdä olevia ihmisiä amerikan malliin. Muut jäävät rannalle.

Kiitos, SDP, kun sallitte vuokratyöfirmat Suomeen.

Tein koko opiskeluajan kassavuoroja vuokratyöläisenä, oli tosi jees.

Nyt teen oman alan hommia toimitossa vuokratyöläisiä, yhäkin jees. Tosin edut olemattomat, mutta muuten homma pelittää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No, nyt on vähän myöhäistä kieltää vuokratyö, kun vmp meni pörssiin. Pienestä ongelmasta tuli iso ongelma.

Nuo firmat käytännössä kierrättävät töisdä olevia ihmisiä amerikan malliin. Muut jäävät rannalle.

Kiitos, SDP, kun sallitte vuokratyöfirmat Suomeen.

Tein koko opiskeluajan kassavuoroja vuokratyöläisenä, oli tosi jees.

Nyt teen oman alan hommia toimitossa vuokratyöläisiä, yhäkin jees. Tosin edut olemattomat, mutta muuten homma pelittää.

toimistossa vuokratyöläisenä*

Vierailija kirjoitti:

Olen kolmekymppinen, kaksi tutkintoa, ei työkokemusta, ei mt- tai terveysongelmia.

Työtä on kyllä etsitty.

Avataan hieman vielä. Sain lapsen teininä, mikä on osaltaan toki vaikuttanut työllistymiseeni. Noin muuten, olen aina ollut jotenkin väärässä paikassa väärään aikaan.

Kun etsin niitä pas*a duuneja nuorena, olin liian nuori. Kun taas etsin samoja duuneja vanhempana kun oma ala ei työllistänyt, trendi oli muuttunut ja olin jo liian "vanha" ja kilpailin niistä hommista n. 16vuotiaiden kanssa.

Työelämään kiinni pääsemättömyys jo heti alussa tekee osaltaan myös sen, että kun ei ole työstä kertyneitä tuloja työnhaku jää pakostakin hieman kapeammaksi ja esim. Monessa työssä vaadittu ajokortti jää vain haaveeksi.

Ja vain hetkikin työttömänä jättää leiman, joka kertoo työnantajalle, että hakijassa on pakko olla jotakin vikaa. Pakko olla mt- tai päihdeongelmia, koska muita syitähän ei työttömyydellä ole.

Mulla ikää kohta 27, korkeakoulututkinto, ei diagnooseja, mutta töitä en saa. Ei kutsuta edes haastatteluun. Syynä varmasti juuri työkokemuksen puuttuminen, mutta mistä sitä sitten saa, jos kukaan ei palkkaa ensimmäisenä? Mulla ei ole koskaan ollut suhteita tai tuuria, jolla olisin saanut edes sen ensimmäisen kesätyön nuorempana. Palkattomia harjoitteluita olen kyllä tehnyt neljälle eri alalle. Kerran pääsin yhden harjoittelun ansioista työhaastatteluun asti, mutta ei valittu. Muuten niistäkään ei ole ollut apua. Vuokrafirmoissakin olen päässyt listoille, mutten koskaan saanut yhteydenottoa.

Vierailija kirjoitti:

Samaan aikaan, kun yhä useampi nuori haluaa blogien ja Instagramin kuvailemaan luxuselämää kuohuviiniaamiaisineen ja merkkilaukkuineen, yhä useampi nuori tyytyy myös hyvin vähään. Katto pään päälle, sähköt, nettiyhteys ja punalappuisia elintarvikkeita kaupasta. Vaatteet kirpputoreilta ja niitäkin vain silloin, kun edelliset on jo rikki. Jos on askeettiset kulutustottumukset, ei rahaa tarvita kovinkaan paljoa. 

Tämä on kyllä niin totta.

Itse teen 15-20 tuntista viikkoa, koska minkään tavaran kuluttaminen (vaatteet, sisustus, meikit, elektroniikka ym.) ei ole minulle tärkeää eikä tee minua onnelliseksi.

Vapaa-aika taas on super mukavaa!

Vierailija kirjoitti:

Liekö tuo mikään ihme. Vasta kuulin tutulta että kaupan hyllyttäjäksi hakiessakin oli pitänyt tehdä itsestä joku video. Niiden videoiden perusteella sitten valittin ihmisiä haastatteluihin. Että ihan yksinkertaisiin hommiinkin on käsittämättömän paljon hakijoita ja vaaditaan jo ihan älyttömyyksiä suhteessa työnkuvaan.

Hyllyttäjäkään kun ei ole vain hyllyttäjä, vaan yksi osa yrityksen näkyvää imagoa. Hyllyttäjä tekee työtään asiakkaiden seassa ja hänellä on oltava kohteliaat käytöstavat kunnossa ja motivaatio auttaa apua pyytävää asiakasta. Suuresta hakijajoukosta videoiden perusteella tehtävä esikarsinta voi olla ihan näppärä tapa toimia. Itse työskentelen kaupan alalla sen verran pienessä firmassa, että hakijat pystyy vielä haastattelemaan naamatusten.

Vierailija kirjoitti:

Mulla ikää kohta 27, korkeakoulututkinto, ei diagnooseja, mutta töitä en saa. Ei kutsuta edes haastatteluun. Syynä varmasti juuri työkokemuksen puuttuminen, mutta mistä sitä sitten saa, jos kukaan ei palkkaa ensimmäisenä? Mulla ei ole koskaan ollut suhteita tai tuuria, jolla olisin saanut edes sen ensimmäisen kesätyön nuorempana. Palkattomia harjoitteluita olen kyllä tehnyt neljälle eri alalle. Kerran pääsin yhden harjoittelun ansioista työhaastatteluun asti, mutta ei valittu. Muuten niistäkään ei ole ollut apua. Vuokrafirmoissakin olen päässyt listoille, mutten koskaan saanut yhteydenottoa.

Harjoittelut ovat työkokemusta, joten outoa.

Itse aloitin puhenlinmyynnistä ja opintojen aikaisen työn sain TE-toimiston järkkäämän harkan myötä.

Ei minulla ollut muuta kuin se parin kuukauden puhelinmyyntikokemus, joten mielelläni menin ruokakauppaan ’orjapalkalla’. Onneksi menin.

Minäkin olen jo yli nelikymppinen ja työkokemuksena vähän nuorempana tehtyjä siivoustöitä. Niihin sentään pääsi silloinkin. Muutenhan ongelma on juuri se, että niitä ns. hanttihommia ei enää juuri ole tai mitä on, niihinkin on paljon hakijoita. Kaikki eivät ole niitä penaalin terävimpiä kyniä ja ihan yksinkertaisesti perusluonne voi olla sellainen, että ei osaa luontevasti markkinoida ja tyrkyttää itseään. Tällaisillekin löytyi ennen töitä, jos vaan oli ahkera ja tunnollinen. Nyt noilla ominaisuuksilla saa ilmeisesti heittää vesilintua. Itsekin olin tosi arka ja tuntui "turvallisemmalta" vain opiskella pidemmälle. Ja kun valmistuin, sitten olisi pitänyt osata verkostoitua ja ties mitä. Jälkikäteen ajatellen minun olisi ehdottomasti kannattanut hakeutua amikseen ja hankkia jokin käytännön ammattitaito, joka olisi ollut valtti työmarkkinoilla. Mutta silloin, kuten nykyäänkin, hoetaan vain, kuinka kouluttautuminen kannattaa. Olisin ollut tyytyväinen mihin vaan vanhanaikaiseen "konekirjoittajattaren" työhön, mutta niistä oli aika ajanut ohi. Oma lapseni on nyt hakenut amikseen ja voisin heitellä voltteja riemusta, jos pääsee sinne. Totta kai opiskelu vaikka miten pitkälle voi kannattaa, jos on selkeä visio, että haluaa vaikka tutkijaksi ja siihen riittää rahkeet, on sellainen "menestyjäluonne" tai sitten tosiaan haluaa vaikka aineenopettajaksi (homma, mihin moni ajautuu, jos vaan töitä löytyy). Mutta ei todellakaan kannata mennä lukioon ja hakea yliopistoon opiskelemaan "mikä kuulostaa kivalta", jos ei ole edellytyksiä sitten pärjätä työelämässä. No, kyllä minäkin koetan tästä tilanteestani rämpiä, mutta paremminkin olisi totisesti voinut aiemmin valita.