Lue keskustelun säännöt.
Hassua että kuvitellaan sellutehtaan pelastavan Kemin väestökadon, vaikka nämä miesvaltaiset teollisuuslaitokset yleensä vain kiihdyttävät väkiluvun laskua
01.05.2019 |
Kas, kun sellutehtaat ei vedä nuoria naisia paikkakunnalle ja sukupuolivinouma kärjistyy tällaisten tehtaiden myötä entisestään. Tästä on esimerkkejä: Äänekoski, Uusikaupunki...
http://www.mdi.fi/naiset-lahtevat-miehet-jaavat/?fbclid=IwAR0qyaYRz3KfP…
Kommentit (95)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, koko Suomessa on enemmän miehiä kuin naisia (aktiivi-ikäisissä).
Ainoa keino korjata tämä vinouma olisi tuoda jostain kertarysäyksellä suuri määrä naisia. Se ei kuitenkaan ole mahdollista, koska "järjestelmä" ei niele 50 000 naista kertarytinällä ja he joutuisivat yhteiskunnan elätettäviksi.
Siirtelemällä vähäistä naispooliamme paikasta toiseen pelataan kuitenkin vain nollasummapeliä. Jos sellumies Kemissä saa naisen, jopo-mies Helsingissä menettää naisen. Tästä ei siis ole hyötyä tässä mielessä, vaikka naisia alkaisikin kiinnostaa duunit sellutehtaassa.
No kyllä se ero vauvojen sukupuolimäärissä on aika pieni ja tasaantuu kun nuoret miehet kuolevat tapaturmissa ja liikenneonnettomuuksissa. Suurin ongelma on yliopistokaupunkien miespula ja vastaavasti periferian naispula.
Jo nelikymppisissä on aika tasainen määrä kumpaakin. Mikä sulle on aktiivi-Ikä?
Ongelmaa ei olisi jos miehet kelpuuttaisi kumppaniksi aina n. 5 vuotta vanhemman naisen.
Aktiivi-ikäisissä on n. 50 000 suomalaista miestä enemmän kuin suomalaista naista. Iso ero näin pienessä populaatiossa. Miehiä ei enää menehdy entiseen malliin, koska vaarallisten aktiviteettien määrä vähenee koko ajan. Sisällä pimeässä, koneen ääressä tattia hakatessa ei pääse kovin helposti pahemmin sattumaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kukaan perusta tehdasta lisääntymistarkoituksessa.
Kyllä näitä perustetaan aluepoliittisista syistä juuri väestökatoalueille. Vaikka ei auta... enää nykypäivänä kun naiset lähtee siltikin pois.
Suuret tuotantolaitokset on perustettu maantieteellisistä ja liiketaloudellisista syistä. Aluepoliittista syistä on voitu perustaa joitakin julkisen sektorin oheistoimintoja.
Viimeiset kolmekymmentä vuotta on menty kasvukeskusten ehdoilla ja tulokset eivät ole kovin mairittelevia. Yksi määritelmä hulluudelle on jatkaa totuttua toimintatapaa ja odottaa uusia tuloksia.
Suomi on taloudellisesti uponnut yhtäaikaa teollisen Suomen alasajon myötä. Kasvukeskusten palvelusektori on osoittautunut pelkäksi kustannukseksi ja kuluksi, kivireeksi jota Kemin investoinnin kaltaiset projektit vetävät perässään.
Ajattelet nyt kovin lyhyellä aikajänteellä. Näitä metsäteollisuuden ym. perinteisten teollisuualojen suuria tehtaita on perustettu kauas kasvukeskuksista nimenomaan aluepoliittisista syistä kun halutaan luoda työpaikkoja ympäri Suomea. Mutta kyllähän se on juuri hallituspohja joka on sen sanellut panostetaanko enemmän kasvukeskuksiin vai muualle ( erityisesti Kepun/Maalaisliiton aikana). Ongelma vaan on nykyään se, että ihmiset ei enää ole paikkakuntauskollisia. Ei varsinkaan naiset.
En seuraa. Paperi- ja metsäteollisuus on syntynyt suotuisten vesistöjen ja metsävarantojen äärelle.
Katsoin mielenkiinnosta Wikipediasta Raahen metalliteollisuuden historiaa. Artikkeli kertoo toiminnan alkuvaiheen työllistäneen kuusi ihmistä. Aluepoliittisten syiden painoarvoa siis tasan nolla. Muita liiketaloudellisia syitä on oltava ollut olemassa.
Teollisen tuotannon puolustaminen on jossakin määrin arveluttavaa tänään koska siinä de facto mullistetaan ja muovataan luonnon suomia resursseja osin peruuttamattomasi. Tällaisia resursseja ei ole ns. kasvukeskuksissa lainkaan. Suomi on silti laittanut korttinsa lähinnä kasvukeskusten ihmeparantumiseen. Perinteinen teollisuus onneksi onnistuu kaikista kuviteltavissa olevista hypetyksistä sivussa tekemään kansantaloutta suosivia toimenpiteitä.
Mainittakoon, että Ruotsi ei ole missään vaiheessa luopunut huolehtimasta "maakuntien" Ruotsin teollisuudesta ja elinvoimasta. Ja Ruotsi pärjää mielestäni ihan mukavasti.
Nää tehtaat jossa raaka-aine on puuta, sijoitetaan sinne missä on metsää lyhimmän ajomatkan päässä. Ne on laskenut missä metsät on hakkuukypsiä 2020-2050 ja katsoneet fiksun logistiikan ja päättäneet sijainnin sen perusteella.
Vierailija kirjoitti:
Jo pelkkä sellutehtaan logistiikka luo suuren määrän työpaikkoja, jotka ovat muualla kuin siellä valvomossa. Siihen päälle kaikki muut tarvittavat tukipalvelut ja niihin liittyvät hankinnat. Se vaan kummasti luo ympäristöönsä kaikenlaista aktiviteettia, kun raha puhuu.
Väittäisin kyllä että logistiikkakin on varsin miesvoittoinen ala.
Vierailija kirjoitti:
Nää tehtaat jossa raaka-aine on puuta, sijoitetaan sinne missä on metsää lyhimmän ajomatkan päässä. Ne on laskenut missä metsät on hakkuukypsiä 2020-2050 ja katsoneet fiksun logistiikan ja päättäneet sijainnin sen perusteella.
Mutta edelleenkään se Metsä group ei voi sitä paikkakuntaa päättää ilman hallituksen siunausta. Ja Lappi nyt ylipäätään ei ole parasta metsänkasvualuetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan järkyttävää , että Suomeen tulee työpaikkoja! Kamalaa!
Naiset katsovat miehessä vain lompakkoa.
No nyt oli kyse kyllä siitä MIHIN niitä työpaikkoja kannattaa luoda. Väestönkasvun kannalta naisvajeinen paikkakunta ei ole paras paikka sellutehtaalle tms. miesalalle.
Ehkä se menee Kemiin siksi että korvaa vanhan sellutehtaan.
Vierailija kirjoitti:
Näille naisvajepaikkakunnille tarvittaisiin oppilaitoksia, valtion virastoja tms, ei tuollaista "miesten teollisuutta". Ihme 50-60-lukulaista aluepolitiikkaa. Tai sitten sellutehdas kannattaisi laittaa vaikka Kuopion tai Joensuun kupeeseen, yliopistokaupungeissa ja niiden liepeillä riittää naisiakin.
Sekä Kuopion että Joensuun kupeessa ON jo sellutehdas.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kukaan perusta tehdasta lisääntymistarkoituksessa.
Kyllä näitä perustetaan aluepoliittisista syistä juuri väestökatoalueille. Vaikka ei auta... enää nykypäivänä kun naiset lähtee siltikin pois.
Suuret tuotantolaitokset on perustettu maantieteellisistä ja liiketaloudellisista syistä. Aluepoliittista syistä on voitu perustaa joitakin julkisen sektorin oheistoimintoja.
Viimeiset kolmekymmentä vuotta on menty kasvukeskusten ehdoilla ja tulokset eivät ole kovin mairittelevia. Yksi määritelmä hulluudelle on jatkaa totuttua toimintatapaa ja odottaa uusia tuloksia.
Suomi on taloudellisesti uponnut yhtäaikaa teollisen Suomen alasajon myötä. Kasvukeskusten palvelusektori on osoittautunut pelkäksi kustannukseksi ja kuluksi, kivireeksi jota Kemin investoinnin kaltaiset projektit vetävät perässään.
Ajattelet nyt kovin lyhyellä aikajänteellä. Näitä metsäteollisuuden ym. perinteisten teollisuualojen suuria tehtaita on perustettu kauas kasvukeskuksista nimenomaan aluepoliittisista syistä kun halutaan luoda työpaikkoja ympäri Suomea. Mutta kyllähän se on juuri hallituspohja joka on sen sanellut panostetaanko enemmän kasvukeskuksiin vai muualle ( erityisesti Kepun/Maalaisliiton aikana). Ongelma vaan on nykyään se, että ihmiset ei enää ole paikkakuntauskollisia. Ei varsinkaan naiset.
En seuraa. Paperi- ja metsäteollisuus on syntynyt suotuisten vesistöjen ja metsävarantojen äärelle.
Katsoin mielenkiinnosta Wikipediasta Raahen metalliteollisuuden historiaa. Artikkeli kertoo toiminnan alkuvaiheen työllistäneen kuusi ihmistä. Aluepoliittisten syiden painoarvoa siis tasan nolla. Muita liiketaloudellisia syitä on oltava ollut olemassa.
Teollisen tuotannon puolustaminen on jossakin määrin arveluttavaa tänään koska siinä de facto mullistetaan ja muovataan luonnon suomia resursseja osin peruuttamattomasi. Tällaisia resursseja ei ole ns. kasvukeskuksissa lainkaan. Suomi on silti laittanut korttinsa lähinnä kasvukeskusten ihmeparantumiseen. Perinteinen teollisuus onneksi onnistuu kaikista kuviteltavissa olevista hypetyksistä sivussa tekemään kansantaloutta suosivia toimenpiteitä.
Mainittakoon, että Ruotsi ei ole missään vaiheessa luopunut huolehtimasta "maakuntien" Ruotsin teollisuudesta ja elinvoimasta. Ja Ruotsi pärjää mielestäni ihan mukavasti.
Kyllä se kuule on ollut valtio ja poliittinen johto joka on määrännyt pitkälti mihin on tullut metsäteollisuutta esim. suuret tehtaat, etenkin toisen maailmansodan jäleen. Yrtystuet, infra jne. määräävät ne. Lue yksikin aluepolitiikan perusoppikirja niin ymmärrät asian. Toki siinä katsotaan myös geografiset tekijät, mutta aluepoliittinen ohjaus on ollut valtavan isossa roolissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen työkseni kiertänyt lähes kaikki Suomen teollisuusintegraatit. Isot miljardiluokan investoinnit työllistävät projektivaiheessa tuhansia henkilöitä. Miehiä ja naisia. Myöhemmin tuotantovaiheessa työvoimaa tarvitaan prosessin hoidon lisäksi mm. Laboratoriossa, kunnossapidossa, taloushallinnossa, kiinteistönhoidossa, terveydenhuollossa, henkilöstöruokailussa jne. Lisäksi laitokset kuluttavat paljon erilaisia yksityisiä ja julkisia palveluita. Jos kokonaisuutena laitoksen myötä syntyy muutama tuhat henkilötyövuotta työtä paikkakunnalle niin niistä iso osa koskee myös naisia.
Joo joo, kyllä ne työllistää myös naisia, mutta kaikki tilastot kertovat että esim. tällaiset sellutehtaat työllistävät kuitenkin suhteessa paljon enemmän miehiä. Ja se on se ongelma paikkakunnan väestönkasvun ja sukupuolivinouman suhteen.
Pitäisikin kehittää tasa-arvoa niin että sellunkeittäjistä vähintään 40% olisivat naisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Moni ei näköjään edes lukenut linkin tekstiä, mutta tässä lainaus.
"Viime aikoina on kiinnitetty huomiota siihen, että syntyvyyden laskun taustalla on miesten lapsettomuuden yleistyminen. Tätä ilmiötä ruokkii aluerakenteen sukupuolittuminen. On tilastollisestikin selvää, että kun paikkakunnalla on kaksi kertaa enemmän nuoria miehiä kuin naisia, jää suuri osa miehistä lapsettomiksi.
Miten tähän voi vaikuttaa paikallisella elinvoimapolitiikalla?
Elinvoimakeskustelua hallitsee edelleen vahva usko teollisuusvetoiseen elinkeinopolitiikkaan. Muuton suunnan arvellaan kääntyvän, kunhan saamme paikkakunnalle suuren teollisen investoinnin, vaikkapa sellutehtaan. Tai ainakin luotua teknologiavetoisia alihankintayrityksiä. Viime vuosien esimerkit kuitenkin osoittavat, että tämä logiikka ei enää toimi. Esimerkiksi Äänekosken miljardiluokan lottopotti eli moderni sellutehdas ei ole kääntänyt kaupungin väkilukua kasvuun, vaan päinvastoin alamäki jatkuu. Uudenkaupungin autotehdas työllistää tuhansia, ja rekrytointikampanjoita on järjestetty eri puolilla Suomea. Kaupungin väkiluku kuitenkin junnaa paikallaan. Vielä vähemmän menestys teollisuuspolitiikassa on vaikuttanut naisvajeeseen. Uudessakaupungissa on vain 62 naista 100:aa miestä kohti..."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalaiset naiset alkavat olla miehiä koulutetumpia.
Alkavat olla? Ovat olleet jo useita vuosikymmeniä.
No mites tämä realisoituisi kansantalouteen megalomaanisena boostina?
Kyseleepi multi-inssi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalaiset naiset alkavat olla miehiä koulutetumpia.
Alkavat olla? Ovat olleet jo useita vuosikymmeniä.
No mites tämä realisoituisi kansantalouteen megalomaanisena boostina?
Kyseleepi multi-inssi
No BKT on kyllä valtava verrattuna siihen aikaa kun lähinnä vain miehet kävi töissä kodin/maatilan ulkopuolella. Hassua jos et tuota ymmärrä.
Joskus 70-luvulla mittava teollinen investointi saattoi pelastaa syrjäisen paikkakunnan, mutta nykyään ei. Ongelma on nimenomaan sukupuoliongelma. Sellutehdas ei tuo naisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Venezuelassahan on parhaillaan kriisi. Sieltähän voisi pelastaa vaikkapa sen satatuhatta sinkkunaista ja sijoittaa näille miesvoittoisille teollisuuspaikkakunnille. Paperimiesten kanssa pariutueessaan ne eivät edes hirveästi rasittaisi sosiaalibudjettia. Kantasuomalaiset naiset ja Lähi-Idän pakolaisethan janoaa sinne Helsinkiin, joten sopivat toisilleen.
Mitä väliä?
Naiset jäävät ilman miehiä ja miehet ilman naisia. Entäs sitten? Ei se ole miesten homma juosta naisen perässä kun nainen kerran päättää poistua maaseudulta sen enempää kuin se olisi naisten homma pysyä maalla.
Vierailija kirjoitti:
Venezuelassahan on parhaillaan kriisi. Sieltähän voisi pelastaa vaikkapa sen satatuhatta sinkkunaista ja sijoittaa näille miesvoittoisille teollisuuspaikkakunnille. Paperimiesten kanssa pariutueessaan ne eivät edes hirveästi rasittaisi sosiaalibudjettia. Kantasuomalaiset naiset ja Lähi-Idän pakolaisethan janoaa sinne Helsinkiin, joten sopivat toisilleen.
Köh köh, thaimaa, köh
Naisia vain yleisesti närästää kun aasiasta haetaan siro rouva, mutta eipä sinne maaseudulle itse olla valmiita muuttamaan
Vierailija kirjoitti:
Venezuelassahan on parhaillaan kriisi. Sieltähän voisi pelastaa vaikkapa sen satatuhatta sinkkunaista ja sijoittaa näille miesvoittoisille teollisuuspaikkakunnille. Paperimiesten kanssa pariutueessaan ne eivät edes hirveästi rasittaisi sosiaalibudjettia. Kantasuomalaiset naiset ja Lähi-Idän pakolaisethan janoaa sinne Helsinkiin, joten sopivat toisilleen.
No ei se nyt noin toimi, että ilmestyy vaan naisia jostain ja miehet ottaa ne vaimoiksi :D
Mutta ongelman ydin on tosiaan naispulassa. Niinpä olisi loogista, että pyrkisimme maana houkuttelemaan naisia muualta maailmasta. Meillä on tulevaisuudessa pulaa hoitotyöntekijöistä erityisesti vanhustenhoidossa. Olisi luonnollista yrittää saada tälle alalle tekijöitä ulkomailta. Sellaisia jotka myös haluaisivat lähtökohtaisesti asettua Suomeen pysyvämmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Venezuelassahan on parhaillaan kriisi. Sieltähän voisi pelastaa vaikkapa sen satatuhatta sinkkunaista ja sijoittaa näille miesvoittoisille teollisuuspaikkakunnille. Paperimiesten kanssa pariutueessaan ne eivät edes hirveästi rasittaisi sosiaalibudjettia. Kantasuomalaiset naiset ja Lähi-Idän pakolaisethan janoaa sinne Helsinkiin, joten sopivat toisilleen.
Köh köh, thaimaa, köh
Naisia vain yleisesti närästää kun aasiasta haetaan siro rouva, mutta eipä sinne maaseudulle itse olla valmiita muuttamaan
Ja miksi juuri naisen pitäisi muutta maalle, eikä miehen kaupunkiin? Jälkimmäisessä on keskimäärin kummallekin parempi työllistymismahdollisuus.
Sellutehdas ei ole haluttu naapuri, oli missä päin Suomea tahansa. Hajuhaitta, ilmansaasteet, yötä päivää jatkuva rekkaralli ja pahimmillaan myrkkyvesien päästäminen lähirantaan tai juomaveteen, kuten Finnpulp aikoo tehdä Kuopiossa, saavat lapsentekoikäiset harkitsemaan asuinpaikkaansa useampaan kertaan. Tämä näkyy Äänekoskella. Muutotappio on vain syventynyt ja asuntokauppa hidastunut jätti-investoinnin jälkeen. Paikallisessa nettikeskustelussa manataan hajua ja jopa puuston näivettymistä sijoilleen.
Kemiä puoltaa hankkeen kotimaisuus sekä se, että uuden tehtaan on tarkoitus korvata vanha. Uusi tekniikka mahdollistaa moninkertaisen tuotannon entisillä päästöillä. Lisäksi suolapäästöt aiheuttavat vähemmän haittaa meressä kuin makeassa sisävedessä.
Veronmaksajana tuntuu kuitenkin oikeutetummalta maksaa päästöoikeusmaksuja ja infrakuluja kotimaisen eikä kiinalaisen omistajan puolesta. Jos kaikki suunnitellut 4 kiinalaistakin selluhanketta toteutuvat, nousee lasku miljardiluokkaan. LUKE:n mukaan kestävää puunkäyttömahdollisuutta ei riitä kaikille hankkeille. Tuolloin päätyisimme maksamaan kulut joko tuontipuun käyttöön tai kotimaisia pieniä tehtaita syrjäyttävään strategiaan nojaavien ulkomaalaisomisteisten hakkeiden puolesta.
Aktiivi-ikäisissä on n. 50 000 suomalaista miestä enemmän kuin suomalaista naista. Iso ero näin pienessä populaatiossa. Miehiä ei enää menehdy entiseen malliin, koska vaarallisten aktiviteettien määrä vähenee koko ajan. Sisällä pimeässä, koneen ääressä tattia hakatessa ei pääse kovin helposti pahemmin sattumaan.