Lue keskustelun säännöt.
Viidennen luokan lukukunnari ja äikän arvosana
01.05.2019 |
Viidesluokkalainen poikamme ei erityisemmin pidä lukemisesta, mutta pärjää äidinkielessä kokeiden perusteella oikein hyvin (vähintään ysiä kaikista). Luokka suorittaa lukukunnaria - ja opettaja on keksinyt, että jos sitä ei suorita, todistukseen voi saada enintään kasin. Viime vuonna tämä tuli meille yllätyksenä (esikoisen luokalla tuo on aina ollut vapaaehtoinen). Ja tänäkin vuonna näyttää jäävän suorittamatta (2/3 kirjoista luettu, mutta suorituksia ei otetakaan vastaan enää ensi viikon jälkeen). Eihän lapsen tulevaisuus toki yhteen vitosluokan kasiin kaadu - mutta harmittaa vaan, kun lapsi muuten on suoriutunut tosi hyvin ja tästä onnistumisesta ei palkita. Onko nykyään yleinen käytäntö, että kirjakunnarilla on suora vaikutus numeroon (ainakaan opsista en siitä mainintaa löytänyt...)??
Kommentit (34)
Lukudiplomin suorittamista tai tekemättä jättämistä ei ole opsissa mainittu arvosanan kriteerien annossa millään vuosiluokalla. Siispä se on ap:n mainitsemassa tapauksessa opettajan mielivallan varassa ja osoitus arvioinnin sattumanvaraisuudesta ja vaihtelevuudesta ylipäätään. Itselläni on laaja skaala arvioitavia suorituksia, sekä kirjallisia että suullisia, jotka vaikuttavat lukuvuosiarviointiin. T.äikän lehtori
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko joku ala-asteen yksittäinen arvosana elämän ja kuoleman kysymys?
Miksi pitäisi antaa kiitettävä arvosana henkilölle, jolla ei ole mitään kiinnostusta tai motivaatiota lukea kirjoja tai kirjallisuutta?
Nykyään hyviä arvosanoja annetaankin aivan liian löysästi. Nuoret sitten kuvittelevat olevansa jotain huippuneroja, vaikka kaikenlainen osaamisen ja tietämisen taso on välttävää ja korkeintaan keskinkertaista. Ennen kiitettävään arvosanaan edellytettiin todella näyttöjä, osaaamista ja perehtyneisyyttä. Ei se mitenkään motivoi, jos hyvät arvosanat tippuvat kuin itsestään.
Vierailija kirjoitti:
Minusta on todella käsittämätöntä, jos joku lukukunnari vaikuttaa niin paljon, että arvosana ei voi olla 8 korkeampi. Onko siis todella kyse vain siitä, että lukee kirjoja? Pitääkö niistä tehdä esitelmä tai kirjoittaa essee edes? Millä vahditaan, että kirjat on oikeasti luettu?
Ero 8:n ja 10:n välillä on todella iso, enkä itse hyväksyisi vanhempana sitä, että pelkkä kirjojen lukeminen (tai valehtelu siitä, että kirjat on luettu) voi nostaa arvosanaa kahdella.
No onneksi viralliseen arviointiin ei vaikuta se, hyväksyykö joku äiti sen vai ei :)
Opsin ja kunkin kunnan ja kaupungin arviointikriteerit löytyvät netistä. Sieltä myös löytyy se seikka, että arvosana 8 on "hyvä", ts. oppilas on saavuttanut opsin tavoitteet.
Arvosanoihin 9 ja 10 vaaditaan sitten jo enemmän. Kuten esim lukudiplomin suorittaminen. Sen suorittamatta jättäminen ei toki laske arvosanaa. Yleensä lukudiplomin tai vastaavaan kuuluu tehtäviä ym. joilla suoritusta arvioidaan.
Vierailija kirjoitti:
Luulisi että sillä lähinnä nostetaan arvosanaa, ei lasketa.
Lapsen alakoulun englannin opettaja laski arvosaa numerolla, kun tunnilla ei viitattu riittävästi. Ennen tuota opettajaa lapsella 10 englannissa, kuten tuon opettajan jälkeenkin.
En ole tuon jälkeen törmännyt opettajaan, joka tuolla tavoin rankaisee siitä, että opettaa luokkaa joka on todella meluisa ja useimmat eivät halua viitata vaikka osaisivat.
No jestas, tietysti tuntiaktiivisuus vaikuttaa numeroon! Ja aivan oikein niin, sillä varsinkin kielissä kielellä on tarkoitus kommunikoida. Suullista osaamista korostetaan nykypäivänä paljon enemmän kuin ennen - onneksi. Entisaikaan kirjallisella menestyksellä saattoikin hämätä. Lopputuloksena se, että kympin saattoi saada henkilö, joka hallitsi kieliopin, mutta oli mykkä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta on todella käsittämätöntä, jos joku lukukunnari vaikuttaa niin paljon, että arvosana ei voi olla 8 korkeampi. Onko siis todella kyse vain siitä, että lukee kirjoja? Pitääkö niistä tehdä esitelmä tai kirjoittaa essee edes? Millä vahditaan, että kirjat on oikeasti luettu?
Ero 8:n ja 10:n välillä on todella iso, enkä itse hyväksyisi vanhempana sitä, että pelkkä kirjojen lukeminen (tai valehtelu siitä, että kirjat on luettu) voi nostaa arvosanaa kahdella.
No onneksi viralliseen arviointiin ei vaikuta se, hyväksyykö joku äiti sen vai ei :)
Minulla ei olekaan lapsia eikä tule. Hymiö sinullekin :)
Onneksi koulu oli erilainen omassa lapsuudessani. Arvosanat pitää antaa sen mukaan, mitä koulussa opetetaan, ei harrastuneisuudesta. Ei hiihtokisoissakaan palkita sitä, joka osaa voidella omat suksensa, tai viulukilpailussa sitä, joka sävelsi vapaa-aikanaan taukomusiikkia.
Oletko opettaja? Jos olet, niin todennäköisesti olet inhottava ja sadistinen opettaja. Sellainen, joka suosii toisia oppilaita naaman ja mielistelytaidon perusteella. Toivottavasti kärsit häiriöoppilaista, jotka ennen olisi laitettu tarkkailuluokalle. Hymiö :).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuinkahan moni niistä, jotka itse ovat aiemmin saaneet kymppejä, tai älliä ylppäriestä oikeasti hyväksysivät sen, että heidän todistuksensa näyttäisivät ihan erilaisilta nykyaikana, jos joka ikisessä aineessa pitää osoittaa harrastuneisuutta saadakseen edes 9 arvosanan?
Miksi lapsilta pitää vaatia niin paljon?
Äidinkieli, matematiikka, biologia, maantieto, historia, kemia, fysiikka, englanti, ruotsi, saksa, ranska, liikunta, kuvaamataito...
Kuinka moni aikuinen harrastaa näitä kaikkia koko ajan? Miksi lasten pitäisi?
Vierailija kirjoitti:
Kuinkahan moni niistä, jotka itse ovat aiemmin saaneet kymppejä, tai älliä ylppäriestä oikeasti hyväksysivät sen, että heidän todistuksensa näyttäisivät ihan erilaisilta nykyaikana, jos joka ikisessä aineessa pitää osoittaa harrastuneisuutta saadakseen edes 9 arvosanan?
Miksi lapsilta pitää vaatia niin paljon?
Äidinkieli, matematiikka, biologia, maantieto, historia, kemia, fysiikka, englanti, ruotsi, saksa, ranska, liikunta, kuvaamataito...
Kuinka moni aikuinen harrastaa näitä kaikkia koko ajan? Miksi lasten pitäisi?
Lapsen yläkoulun ka. on 9,4 eikä kyllä harrasta mitään noista vapaa-ajalla, lukuunottamatta englanninkieltä... sitä tarvitaan vapaa-ajallakin some/pelimaailmassa. Tunneilta tulee viikossa 0-3 kpl hyvää tuntityökentelyä merkintä Wilmaan, eli ei läheskään jokaisesta aineesta eikä jokaiselta tunnilta. Tekee läksynsä, kuuntelee tunnilla, tekee esitelmiä ja lukee teoriakokeisiin muutaman tunnin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luulisi että sillä lähinnä nostetaan arvosanaa, ei lasketa.
Lapsen alakoulun englannin opettaja laski arvosaa numerolla, kun tunnilla ei viitattu riittävästi. Ennen tuota opettajaa lapsella 10 englannissa, kuten tuon opettajan jälkeenkin.
En ole tuon jälkeen törmännyt opettajaan, joka tuolla tavoin rankaisee siitä, että opettaa luokkaa joka on todella meluisa ja useimmat eivät halua viitata vaikka osaisivat.No jestas, tietysti tuntiaktiivisuus vaikuttaa numeroon! Ja aivan oikein niin, sillä varsinkin kielissä kielellä on tarkoitus kommunikoida. Suullista osaamista korostetaan nykypäivänä paljon enemmän kuin ennen - onneksi. Entisaikaan kirjallisella menestyksellä saattoikin hämätä. Lopputuloksena se, että kympin saattoi saada henkilö, joka hallitsi kieliopin, mutta oli mykkä.
Jos opettaja ei saa luokkaa kuriin ja siellä sellaista tunnelmaa aikaiseksi, että on ok viitata. Niin turha siitä on lasta rangaista. Lapsella oli ennen tuota opettajaa 10 ja samoin tuon opettajan jälkeen 10...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukudiplomit ja kunnarit eivät saa vaikuttaa arvosanaan muuten kuin korottavasti, mutta niitä ei voi vaatia suoritukseksi. Ei ole opetussuunnitelmassa mainittuna.
8 arvosanan saa, kun hallitsee vaadittavat asiat. Arvosana on siis "hyvä". Kiitettävä ja erinomainen (9 Ja 10) vaativat jo enemmän, esim juurikin harrastuneisuutta (Ei tarkoita koulun ulkopuolella tapahtuvaa toimintaa!) - esim äidinkielessä tietyn kirjamäärän lukemista / lukudiplomin tai vastaavan suorittamista.
Kyllä näin, mutta tarkoittaa ESIMERKIKSI lukudiplomia tai muuta harrastuneisuutta, ei voi vaatia juuri lukudiplomia suoritettavaksi ja rajoittaa arvosanoja sen perusteella.
t. Äikän ope
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on todistuksessa vain tavoitteet saavutettu, joten en osaa vastata kysymykseen. Numeroilla ei ole oikeastaan väliä, sillä arvioinnissa vertailu toisiin on virallisesti lopetettu jo 90- luvulla. Vain ylioppilaskirjoitukset kertovat todellisen tason ja ovat arvioinniltaan samat kaikille.
Vierailija kirjoitti:
Omat lapset ovat vielä pienempiä, joten en osaa kysymykseesi vastata, mutta ihan mielenkiinnosta kysyn että montako kirjaa suortitusta varten pitää lukea ja paljonko on aikaa?
Koko lukukausi on aikaa. Siinä on kolme tasoa: 1.taso 7 kirjaa, 2. taso 14 kirjaa ja 3.taso 20 kirjaa lukuvuoden aikana. Runokirjat ovat lyhyitä, muitakin saa itse valita osittain, on ihan helposti suoritettavissa normaalilta lapselta. Myös kuunnellut kirjat kelpaavat. Nyt vain äänikirjoja kuuntelemaan vaikka useampi päivässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omat lapset ovat vielä pienempiä, joten en osaa kysymykseesi vastata, mutta ihan mielenkiinnosta kysyn että montako kirjaa suortitusta varten pitää lukea ja paljonko on aikaa?
Koko lukukausi on aikaa. Siinä on kolme tasoa: 1.taso 7 kirjaa, 2. taso 14 kirjaa ja 3.taso 20 kirjaa lukuvuoden aikana. Runokirjat ovat lyhyitä, muitakin saa itse valita osittain, on ihan helposti suoritettavissa normaalilta lapselta. Myös kuunnellut kirjat kelpaavat. Nyt vain äänikirjoja kuuntelemaan vaikka useampi päivässä.
Meillä ei ollut tasoja ollenkaan. 5. luokalla 6 kirjaa listoista aihepiireittäin valittuna, yksi kirja täysin omavalintainen ilman listoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omat lapset ovat vielä pienempiä, joten en osaa kysymykseesi vastata, mutta ihan mielenkiinnosta kysyn että montako kirjaa suortitusta varten pitää lukea ja paljonko on aikaa?
Koko lukukausi on aikaa. Siinä on kolme tasoa: 1.taso 7 kirjaa, 2. taso 14 kirjaa ja 3.taso 20 kirjaa lukuvuoden aikana. Runokirjat ovat lyhyitä, muitakin saa itse valita osittain, on ihan helposti suoritettavissa normaalilta lapselta. Myös kuunnellut kirjat kelpaavat. Nyt vain äänikirjoja kuuntelemaan vaikka useampi päivässä.
Meillä ei ollut tasoja ollenkaan. 5. luokalla 6 kirjaa listoista aihepiireittäin valittuna, yksi kirja täysin omavalintainen ilman listoja.
Meillä luettavana taas kaikista aihepiireistä (joita 10) yksi kirja. Ei tasoja, ja kirjat on tosiaan lyhyimmätkin kohtuupitkiä, yli satasivuisia kaikki. https://kunnarilukudiplomi.fi/termi/kirjatarjottimet/fantasia-matilda/
Menee vähän ohi aiheen, mutta esim. ylioppilaskirjoituksissa E-L vaativat useimmiten jo myös harrastuneisuutta, varsinkin L. Viides luokka on toki vielä kaukana lukion ylimmästä luokasta, mutta koko ajan tähän suuntaan selkeästi mennään, että kaikki asiat eivät tulisi valmiina oppilaille.