Lue keskustelun säännöt.
Viidennen luokan lukukunnari ja äikän arvosana
01.05.2019 |
Viidesluokkalainen poikamme ei erityisemmin pidä lukemisesta, mutta pärjää äidinkielessä kokeiden perusteella oikein hyvin (vähintään ysiä kaikista). Luokka suorittaa lukukunnaria - ja opettaja on keksinyt, että jos sitä ei suorita, todistukseen voi saada enintään kasin. Viime vuonna tämä tuli meille yllätyksenä (esikoisen luokalla tuo on aina ollut vapaaehtoinen). Ja tänäkin vuonna näyttää jäävän suorittamatta (2/3 kirjoista luettu, mutta suorituksia ei otetakaan vastaan enää ensi viikon jälkeen). Eihän lapsen tulevaisuus toki yhteen vitosluokan kasiin kaadu - mutta harmittaa vaan, kun lapsi muuten on suoriutunut tosi hyvin ja tästä onnistumisesta ei palkita. Onko nykyään yleinen käytäntö, että kirjakunnarilla on suora vaikutus numeroon (ainakaan opsista en siitä mainintaa löytänyt...)??
Kommentit (34)
Vierailija kirjoitti:
Lukemisen merkitys on myös lukutekniikan mekaaninen kehittäminen. Pitää oppia lukemaan sekä ymmärtämään lukemansa.
Ylemmillä luokilla luettavan ja omaksuttavan tekstin määrä lisääntyy. Kaunokirjallisuuden avulla on helppo kehittää lukutekniikkaa.
Aika monipuoliset ovat ne lukutarjottimet.
Et sitten viitsinyt tukea lastasi tässä lukutehtävässä, jos se oli iso haaste.
Olisit etsinyt yhdessä lukemista, sopivan pituista, kiinnostavia aiheita. Ja lukenut hänen kanssaan ja keskustellut luetusta.
Niin - sinun kohdallasi taisi jäädä aikanaan tuo luetun ymmärtämisen oppiminen vähän puolitiehen. Kysyin, vaikuttaako muualla lukukunnarin suorittaminen arvosanaan, en, onko lukeminen sinänsä tärkeää.
Lasta on kyllä tuettu tehtävässä (kuten sanoin, 2/3 kirjoista on luettu), mutta aikaa oli ilmeisen mielivaltaisesti lähes kuukausi vähemmän kuin oletimme, joten ihmeitä tässä ei enää tehdä, vaikka lapsi hyvä ja nopea lukija onkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No tottakai se vaikuttaa. Kasi on numerona määritelmän mukaan hyvä. Kiitettävä tai erinomainen saakin vaatia jo harrastuneisuutta ja erityisiä näyttöjä - ja lukukunnarin suorittaminen matalimmalla vaatimustasolla nyt ei vielä kummoinen harrastuneisuuden merkki sekään ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukemisen merkitys on myös lukutekniikan mekaaninen kehittäminen. Pitää oppia lukemaan sekä ymmärtämään lukemansa.
Ylemmillä luokilla luettavan ja omaksuttavan tekstin määrä lisääntyy. Kaunokirjallisuuden avulla on helppo kehittää lukutekniikkaa.
Aika monipuoliset ovat ne lukutarjottimet.
Et sitten viitsinyt tukea lastasi tässä lukutehtävässä, jos se oli iso haaste.
Olisit etsinyt yhdessä lukemista, sopivan pituista, kiinnostavia aiheita. Ja lukenut hänen kanssaan ja keskustellut luetusta.
Niin - sinun kohdallasi taisi jäädä aikanaan tuo luetun ymmärtämisen oppiminen vähän puolitiehen. Kysyin, vaikuttaako muualla lukukunnarin suorittaminen arvosanaan, en, onko lukeminen sinänsä tärkeää.
Lasta on kyllä tuettu tehtävässä (kuten sanoin, 2/3 kirjoista on luettu), mutta aikaa oli ilmeisen mielivaltaisesti lähes kuukausi vähemmän kuin oletimme, joten ihmeitä tässä ei enää tehdä, vaikka lapsi hyvä ja nopea lukija onkin.
Ja lisäyksenä vielä, että viime vuonna suoritusaikaa oli siihen asti, että numerot annettiin todistukseen, eli siihen nytkin lukusuunnitelmassa tähtäsimme.
Luulisi että sillä lähinnä nostetaan arvosanaa, ei lasketa.
Lapsen alakoulun englannin opettaja laski arvosaa numerolla, kun tunnilla ei viitattu riittävästi. Ennen tuota opettajaa lapsella 10 englannissa, kuten tuon opettajan jälkeenkin.
En ole tuon jälkeen törmännyt opettajaan, joka tuolla tavoin rankaisee siitä, että opettaa luokkaa joka on todella meluisa ja useimmat eivät halua viitata vaikka osaisivat.
Omat lapset ovat vielä pienempiä, joten en osaa kysymykseesi vastata, mutta ihan mielenkiinnosta kysyn että montako kirjaa suortitusta varten pitää lukea ja paljonko on aikaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisi kammottavaa olla opettaja, kun lasten vanhemmat tulisivat riehumaan lastensa arvosanoista.
Jos lapsi ei tee annettua tehtävää, niin TOTTA KAI tehtävä vaikuttaa numeroon.
Vierailija kirjoitti:
No tottakai se vaikuttaa. Kasi on numerona määritelmän mukaan hyvä. Kiitettävä tai erinomainen saakin vaatia jo harrastuneisuutta ja erityisiä näyttöjä - ja lukukunnarin suorittaminen matalimmalla vaatimustasolla nyt ei vielä kummoinen harrastuneisuuden merkki sekään ole.
Siis häh: että ysin tai kympin saamiseksi todistukseen tulisi osoitta erityistä harrastuneisuutta aineen suhteen (ei riitä, että täyttää opetussuunnitelman tavoitteet)? Miten tämä toimii muiden aineiden suhteen: maantieto - käy lukuvuoden aikana vähintään kolmessa maassa? matematiikka - suorittaa ylemmän luokka-asteen kursseja vapaa-aikana? historia - osallistuu arkeologisilla kaivauksille? Eiköhän ne numerot kuitenkin normaalisti jaeta ihan niiden koearvosanojen ja tuntiaktiivisuuden perusteella, ei sen mukaan, miten paljon haluaa käyttää vapaa-aikaansa ko. aineen parissa. Toisin kuin tässä tapauksessa. Edelleen siis kyselen, onko kirjakunnari yleensä vapaaehtoinen vai pakollinen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lukemisen merkitys on myös lukutekniikan mekaaninen kehittäminen. Pitää oppia lukemaan sekä ymmärtämään lukemansa.
Ylemmillä luokilla luettavan ja omaksuttavan tekstin määrä lisääntyy. Kaunokirjallisuuden avulla on helppo kehittää lukutekniikkaa.
Aika monipuoliset ovat ne lukutarjottimet.
Et sitten viitsinyt tukea lastasi tässä lukutehtävässä, jos se oli iso haaste.
Olisit etsinyt yhdessä lukemista, sopivan pituista, kiinnostavia aiheita. Ja lukenut hänen kanssaan ja keskustellut luetusta.
Lapsi on yläkoulun puolella. Ei ole suorittanut lukudiplomia enää yläkoulun puolella, vaikka alakoulun puolella sen tekikin. Opettaja luetuttaa noin 3 kirjaa luokka-astetta kohden, viimeksi lapsi luki noin 400 sivuisen kauhuromaanin, osa taas luki alle 100 sivuisia nuortenkirjoja.
Äidinkielen arvosana 9-10 riippuu kokeiden, aineiden, esseitten ja esitelmien arvosanojen keskiarvosta.
Vierailija kirjoitti:
Luulisi että sillä lähinnä nostetaan arvosanaa, ei lasketa.
Lapsen alakoulun englannin opettaja laski arvosaa numerolla, kun tunnilla ei viitattu riittävästi. Ennen tuota opettajaa lapsella 10 englannissa, kuten tuon opettajan jälkeenkin.
En ole tuon jälkeen törmännyt opettajaan, joka tuolla tavoin rankaisee siitä, että opettaa luokkaa joka on todella meluisa ja useimmat eivät halua viitata vaikka osaisivat.
Näitä mölöjä opettajia aina riittää. Monet antavat myös lapsen luonteen vaikuttaa arvosanaan. Esim. mun tytön alakoulun ope oli ihan äimänä tytön musikaalisuudesta ja soittotaidosta ja oli ehdottomasti sitä mieltä, että musiikista kymppi olisi oikea numero, mutta koska tyttö ei arkana uskaltanut soittaa koulun juhlissa, ei ope voinut kymppiä antaa. Äikässä mun mielestä lukukunnarin suorittamatta jättäminen ei saisi arvosanaa laskea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lukudiplomit ja kunnarit eivät saa vaikuttaa arvosanaan muuten kuin korottavasti, mutta niitä ei voi vaatia suoritukseksi. Ei ole opetussuunnitelmassa mainittuna.
Vierailija kirjoitti:
Omat lapset ovat vielä pienempiä, joten en osaa kysymykseesi vastata, mutta ihan mielenkiinnosta kysyn että montako kirjaa suortitusta varten pitää lukea ja paljonko on aikaa?
Kirjoja on kymmenen ja aikaa on lukuvuosi. Joukossa on toki lyhyempiä ja helppojakin, mutta meillä on luettu niitä, jotka ovat kuulostaneet lapsesta mielenkiintoiselta (mm. Sherlock Holmesia)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luulisi että sillä lähinnä nostetaan arvosanaa, ei lasketa.
Lapsen alakoulun englannin opettaja laski arvosaa numerolla, kun tunnilla ei viitattu riittävästi. Ennen tuota opettajaa lapsella 10 englannissa, kuten tuon opettajan jälkeenkin.
En ole tuon jälkeen törmännyt opettajaan, joka tuolla tavoin rankaisee siitä, että opettaa luokkaa joka on todella meluisa ja useimmat eivät halua viitata vaikka osaisivat.Näitä mölöjä opettajia aina riittää. Monet antavat myös lapsen luonteen vaikuttaa arvosanaan. Esim. mun tytön alakoulun ope oli ihan äimänä tytön musikaalisuudesta ja soittotaidosta ja oli ehdottomasti sitä mieltä, että musiikista kymppi olisi oikea numero, mutta koska tyttö ei arkana uskaltanut soittaa koulun juhlissa, ei ope voinut kymppiä antaa. Äikässä mun mielestä lukukunnarin suorittamatta jättäminen ei saisi arvosanaa laskea.
Toisin sanoen ne, jotka tunnollisesti suorittavat "ylimääräisen" lukutehtävän, ei palkita mitenkään, kun saman numeron saisi muutenkin.
Tuo on ihan yleinen käytäntö. Lukeminen kuuluu olennaisena osana äidinkieleen.
Sama systeemi on myös yläkoulussa.
Miksi ihmeessä et ole kannustanut lasta lukemiseen? Keksinyt kotona keinoja, kun kerran tiedät asian haasteelliseksi.
Arvosanat laitetaan wilmaan viimeistään viikkoa- kahta ennen lukuvuoden loppua ja sitä ennen opettaja tekee ne arvioinnit. Ihan oikea aikataulu siis lapsesi opella. Palautusten takarajat annetaan siksi, että opettajalla on sen jälkeen arviointiin tarvittavat suoritukset tiedossa ja hän voi tehdä ne arvioinnit ennen koukun asettamaa takarajaa. Siksi ei suorituksia palautella viimeisen viikon aikana. Opettaja voi toki joustaa tässä esim oppilaan sairastumisen tai muun syyn takia, ei kuitenkaan siksi, ettei oppilasta ole aiemmin kiinnostanut tehdä hommia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Riippuu ihan siitä onko se ollut pakollinen tehtävä, joka täytyy suorittaa vai onko se ollut extratehtävä.
Jos pakollinen, niin tietenkin vaikuttaa arvosanaan!
Vierailija kirjoitti:
Olisi kammottavaa olla opettaja, kun lasten vanhemmat tulisivat riehumaan lastensa arvosanoista.
Jos lapsi ei tee annettua tehtävää, niin TOTTA KAI tehtävä vaikuttaa numeroon.
Rieheumaan? Meillä lukudiplomi on ollut aina vapaaehtoinen sekä ala- että yläkoulun puolella. Yläkoulun puolella on erikseen määrätty kirjat, jotka pitää lukea. Niitä luetaan välillä myös tunnilla ja niistä on myös koe lopuksi. Näitä kirjoja on vähemmän kuin ko. luokka-asteen lukudiplomissa olisi.
Vapaaehtoidia lukudiplomikirjoja on saanut lukea vielä toukokuun puolellakin.
Itse kertoisin opettajalle ne kirjat, mitkä lapsi vielä lukee toukokuussa ja aikataulun, jonka toteutumisen myös valvoisin.
Vitosluokkalaisen pitäisi jo osata laatia lukudiplomista aikataulu ja suunnitelma ja pysyä siinä. Ja se paras palkinto diplomista on parantunut äidinkielen taito, joka on parasta, mitä lapselle voi kukaan tarjota.
Vierailija kirjoitti:
Lukudiplomit ja kunnarit eivät saa vaikuttaa arvosanaan muuten kuin korottavasti, mutta niitä ei voi vaatia suoritukseksi. Ei ole opetussuunnitelmassa mainittuna.
8 arvosanan saa, kun hallitsee vaadittavat asiat. Arvosana on siis "hyvä". Kiitettävä ja erinomainen (9 Ja 10) vaativat jo enemmän, esim juurikin harrastuneisuutta (Ei tarkoita koulun ulkopuolella tapahtuvaa toimintaa!) - esim äidinkielessä tietyn kirjamäärän lukemista / lukudiplomin tai vastaavan suorittamista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omat lapset ovat vielä pienempiä, joten en osaa kysymykseesi vastata, mutta ihan mielenkiinnosta kysyn että montako kirjaa suortitusta varten pitää lukea ja paljonko on aikaa?
Kirjoja on kymmenen ja aikaa on lukuvuosi. Joukossa on toki lyhyempiä ja helppojakin, mutta meillä on luettu niitä, jotka ovat kuulostaneet lapsesta mielenkiintoiselta (mm. Sherlock Holmesia)
Meillä oli vai 6, joista yhden sai itse valita ilman sidottua listaa. Oli vapaaehtoinen eikä vaikuttanut lapsen numeroon nostavasti tai laskevasti, arvosana oli 9 jo kokeiden ka:n perusteella.
Minusta on todella käsittämätöntä, jos joku lukukunnari vaikuttaa niin paljon, että arvosana ei voi olla 8 korkeampi. Onko siis todella kyse vain siitä, että lukee kirjoja? Pitääkö niistä tehdä esitelmä tai kirjoittaa essee edes? Millä vahditaan, että kirjat on oikeasti luettu?
Ero 8:n ja 10:n välillä on todella iso, enkä itse hyväksyisi vanhempana sitä, että pelkkä kirjojen lukeminen (tai valehtelu siitä, että kirjat on luettu) voi nostaa arvosanaa kahdella.
Lukemisen merkitys on myös lukutekniikan mekaaninen kehittäminen. Pitää oppia lukemaan sekä ymmärtämään lukemansa.
Ylemmillä luokilla luettavan ja omaksuttavan tekstin määrä lisääntyy. Kaunokirjallisuuden avulla on helppo kehittää lukutekniikkaa.
Aika monipuoliset ovat ne lukutarjottimet.
Et sitten viitsinyt tukea lastasi tässä lukutehtävässä, jos se oli iso haaste.
Olisit etsinyt yhdessä lukemista, sopivan pituista, kiinnostavia aiheita. Ja lukenut hänen kanssaan ja keskustellut luetusta.