Lue keskustelun säännöt.
Työttömät kertovat karusta elämästään nyky-Suomessa:”keitän lapselle desin riisiä lounaaksi, itse juon vain paljon vettä”.
30.04.2019 |
Näin surkeastiko asiat on vielä nykyaikana Suomessa? 😲 Ihan itku tulee tällaisia kokemuksia lukiessa, ei ole elämän arvoista elämää tuollainen. 😢
https://www.is.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000006087564.html
Kommentit (737)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä miksi sitä ei saisi sanoa ääneen, että joillakin on elämänhallinta kadoksissa. Ruokitaan lapsi desillä riisiä??? Miksi? Kun syksyllä saa kaupasta puoli ilmaiseksi kotimaisia juureksia (ja ei ne kaupassa talvellakaan paljon maksa, jos ostaa isompia pusseja)
Oma tilanne on nyt huomattavasti parempi, sillä ihme kyllä onnistuin työllistymään yli 1.5 vuoden työttömyyden jälkeen. Mutta ei meillä nälkää nähty silloinkaan kun olin työttömänä. Ostin esim yhdeltä tilalta 10kg säkin perunoita ja porkkanoita viidellä eurolla/säkki. Siitä tehtiin monta kasvissosekeittoa, perunavelliä ym. Ja kaiken ruoan tein itse alusta asti kauden vihanneksia hyväksikäyttäen. Ja syksyllä tietysti marjat ja sienet metsästä keräten.
Vaatii hieman viitseliäisyyttä, ja tiedän toki, että sitäkin on joskus vaikea löytää, kun työttömyys masentaa. Itseni vaan pakotin liikkeelle, sillä lapset oli ruokittava
En ota kantaa tuohon "riisitapaukseen", mutta mitä tulee elämänhallinnan ongelmiin, niin voi tosiaan monella köyhällä olla. Mutta ne saattavat olla ennemminkin seurausta köyhyydestä kuin sen syy.
On todettu, että köyhyys vaikuttaa samoin kuin jatkuva kiire ja se kun deadlinet painavat armottomasti päälle. Miten kauan ihminen kestää jatkuvaa kiirettä ja painetta ilman, että se vaikuttaa mielialaan ja/tai kognitiivisiin toimintoihin? Ja tilanteessa, jossa sille ei loppua näy. Ei ole tulossa edes kesälomaa, jolloin saisi hengähtää ja ns. ladata akkuja.
"Tutkija Kanerva listaa niukkuuden ja pulan vaikutuksia, jotka ovat siis yhteisiä rahapulassa ja kiireessä.
Tuntuvatko nämä tutuilta:
Mieli tunneloituu. Ajatukset ja toiminta fokusoituvat vain siihen yhteen huolenaiheeseen, ja elämä kapenee. Kaikki muu jää sivuun.
Mentaalinen kapasiteetti vähenee. Niukkuus on niin suuri rasite, että ajattelun laajakaistalta loppuu tila. Tuntuu kuin itse olisi hidastunut ja tyhmistynyt. Tavarat ovat aina kateissa, asioita unohtuu.
Älykkyystestien pistemäärä putoaa. Intialaiset viljelijät saivat testeissä korkeimmat pistemäärät silloin, kun sato oli juuri myyty ja oli rahaa. Kun heitä testattiin ennen sadon myyntiä, heidän ollessaan köyhiä, testistä tuli huonommat pisteet.
Lainaaminen lisääntyy. Rahahuolissa tulee otettua pikavippejä. Mutta myös kiire tuottaa lainaamista: tingitään yöunesta, jumpasta, perheen yhteisestä ajasta ja vapaapäivistä. Ajatuksena voi olla, että otettu aika maksetaan myöhemmin laatuaikana. Sitä hetkeä ei vain ehkä koskaan tule."
"Samalla tavalla ihminen hätiköi rahapulassa.
”Kuka tahansa tekisi huonoja päätöksiä köyhänä. Sille on löydetty tutkimuksissa paljon todisteita. Se on inhimillistä”, Kanerva sanoo.
Vanhemmuuden laatu huononee. Tämä kuulostaa kamalalta. Mutta tutkijat todella sanovat, että köyhyys tuottaa kehnoja vanhempia: lapsille annetut ohjeet ovat epäjohdonmukaisia, ei jakseta kuunnella heitä, syötetään heille pikaruokaa. Ihan samalla tavalla kuitenkin toimivat kiireiset vanhemmat.
Lennonjohtajilla tehty tutkimus osoitti, että heidän vanhemmuutensa laatu oli täysin kiinni työpäivän stressaavuudesta.
”Kun koneita oli paljon ilmassa ja työvuoro oli kiireinen, kotiin päästyä heittäydyttiin sohvalle eikä jaksettu huomioida lapsia.”
Köyhällä on rahahuolien takia aina tuollainen stressi."
Jännä juttu että nämä ongelmat ovat ilmenneet vasta nykyaikana. Kun valtaosa ihmisistä on elänyt jatkuvassa niukkuudessa koko elämänsä koko ihmiskunnan historian ajan. Silti on osattu tehdä fiksuja päätöksiä -muutenhan meidän esi-isät olisi kuolleet nälkään ja viluun aikoja sitten.
Minä keräilen vanhoja niksikirjoja ja nykyajan köyhyys ei ole mitään verrattuna 50-luvun normaaliin elämään, jolloin miehen puhkikuluneista puvunhousuista tehtiin liivihame pikkutytölle ja hapantunut kerma muunnettiin kahvikermakelpoiseksi ripauksella soodaa ja kiehautuksella. Meinaatte, että kaikki meidän paikkaa paikan päälle -esiäidit on olleet niin tyhmiä, alituisessa stressissä, huonoja äitejä ja impulssikontrollia vailla kun on ollut niin köyhää?
Ihmiset luo sen oman henkisen köyhyyden kokemuksensa nykyaikana sillä, että vertailevat muihin. Eivät ymmärrä, että ihan nykyäänkin on yhteiskuntaluokkia ja alaluokkaisten kannattaa pitäytyä alaluokkaisissa haaveissa. Ei, nykyään kaikki kuvittelee että yläluokan haaveet kuuluu kaikille, ja kun niitä ei saada, ollaan niin köyhiä ja surkeita että.
Omat isovanhempani olivat köyhiä pientilallisia ja kun tietää millaista elämää nekin viettivät nurkumatta ja holtittomia päätöksiä tekemättä, tekee mieli sylkeä näiden köyhyystutkijoiden päälle. He loukkaavat kaikkien entisaikojen "kunniallisten köyhien" muistoa kuvittelemalla, että köyhyys tekisi ihmisestä wt:n. Ei se niin mene, vaan nykyköyhät sallivat itsensä mennä siihen tilaan.
Itsekin elän työmarkkinatuella mutta en koe itseäni missään mielessä köyhäksi.
Tosiasia nyt vain on, että ihmiset elävät omassa ajassaan, yhteiskunnassaan, kulttuurissaan jne. Ei ole mitään järkeä verrata 2010-lukua 1950-lukuun tai Suomea Afrikkaan. Eläminen täysin erilaista.
Ja tiedoksesi: Suomi ei ainakaan vielä ole luokkayhteiskunta. Haluaisitko sinä sen olevan, ja jos niin miksi? Pohjoismainen hyvinvointivaltio on maailmanlaajuisesti ja historiallisesti edistyksellisin yhteiskuntajärjestelmä ja tutkitusti tuottanut eniten sekä inhimillistä että taloudellista hyvinvointia. Pitäisikö sinusta Suomen mennä kehityksessä kymmeniä vuosia taaksepäin? Miksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä miksi sitä ei saisi sanoa ääneen, että joillakin on elämänhallinta kadoksissa. Ruokitaan lapsi desillä riisiä??? Miksi? Kun syksyllä saa kaupasta puoli ilmaiseksi kotimaisia juureksia (ja ei ne kaupassa talvellakaan paljon maksa, jos ostaa isompia pusseja)
Oma tilanne on nyt huomattavasti parempi, sillä ihme kyllä onnistuin työllistymään yli 1.5 vuoden työttömyyden jälkeen. Mutta ei meillä nälkää nähty silloinkaan kun olin työttömänä. Ostin esim yhdeltä tilalta 10kg säkin perunoita ja porkkanoita viidellä eurolla/säkki. Siitä tehtiin monta kasvissosekeittoa, perunavelliä ym. Ja kaiken ruoan tein itse alusta asti kauden vihanneksia hyväksikäyttäen. Ja syksyllä tietysti marjat ja sienet metsästä keräten.
Vaatii hieman viitseliäisyyttä, ja tiedän toki, että sitäkin on joskus vaikea löytää, kun työttömyys masentaa. Itseni vaan pakotin liikkeelle, sillä lapset oli ruokittava
En ota kantaa tuohon "riisitapaukseen", mutta mitä tulee elämänhallinnan ongelmiin, niin voi tosiaan monella köyhällä olla. Mutta ne saattavat olla ennemminkin seurausta köyhyydestä kuin sen syy.
On todettu, että köyhyys vaikuttaa samoin kuin jatkuva kiire ja se kun deadlinet painavat armottomasti päälle. Miten kauan ihminen kestää jatkuvaa kiirettä ja painetta ilman, että se vaikuttaa mielialaan ja/tai kognitiivisiin toimintoihin? Ja tilanteessa, jossa sille ei loppua näy. Ei ole tulossa edes kesälomaa, jolloin saisi hengähtää ja ns. ladata akkuja.
"Tutkija Kanerva listaa niukkuuden ja pulan vaikutuksia, jotka ovat siis yhteisiä rahapulassa ja kiireessä.
Tuntuvatko nämä tutuilta:
Mieli tunneloituu. Ajatukset ja toiminta fokusoituvat vain siihen yhteen huolenaiheeseen, ja elämä kapenee. Kaikki muu jää sivuun.
Mentaalinen kapasiteetti vähenee. Niukkuus on niin suuri rasite, että ajattelun laajakaistalta loppuu tila. Tuntuu kuin itse olisi hidastunut ja tyhmistynyt. Tavarat ovat aina kateissa, asioita unohtuu.
Älykkyystestien pistemäärä putoaa. Intialaiset viljelijät saivat testeissä korkeimmat pistemäärät silloin, kun sato oli juuri myyty ja oli rahaa. Kun heitä testattiin ennen sadon myyntiä, heidän ollessaan köyhiä, testistä tuli huonommat pisteet.
Lainaaminen lisääntyy. Rahahuolissa tulee otettua pikavippejä. Mutta myös kiire tuottaa lainaamista: tingitään yöunesta, jumpasta, perheen yhteisestä ajasta ja vapaapäivistä. Ajatuksena voi olla, että otettu aika maksetaan myöhemmin laatuaikana. Sitä hetkeä ei vain ehkä koskaan tule."
"Samalla tavalla ihminen hätiköi rahapulassa.
”Kuka tahansa tekisi huonoja päätöksiä köyhänä. Sille on löydetty tutkimuksissa paljon todisteita. Se on inhimillistä”, Kanerva sanoo.
Vanhemmuuden laatu huononee. Tämä kuulostaa kamalalta. Mutta tutkijat todella sanovat, että köyhyys tuottaa kehnoja vanhempia: lapsille annetut ohjeet ovat epäjohdonmukaisia, ei jakseta kuunnella heitä, syötetään heille pikaruokaa. Ihan samalla tavalla kuitenkin toimivat kiireiset vanhemmat.
Lennonjohtajilla tehty tutkimus osoitti, että heidän vanhemmuutensa laatu oli täysin kiinni työpäivän stressaavuudesta.
”Kun koneita oli paljon ilmassa ja työvuoro oli kiireinen, kotiin päästyä heittäydyttiin sohvalle eikä jaksettu huomioida lapsia.”
Köyhällä on rahahuolien takia aina tuollainen stressi."
Jännä juttu että nämä ongelmat ovat ilmenneet vasta nykyaikana. Kun valtaosa ihmisistä on elänyt jatkuvassa niukkuudessa koko elämänsä koko ihmiskunnan historian ajan. Silti on osattu tehdä fiksuja päätöksiä -muutenhan meidän esi-isät olisi kuolleet nälkään ja viluun aikoja sitten.
Minä keräilen vanhoja niksikirjoja ja nykyajan köyhyys ei ole mitään verrattuna 50-luvun normaaliin elämään, jolloin miehen puhkikuluneista puvunhousuista tehtiin liivihame pikkutytölle ja hapantunut kerma muunnettiin kahvikermakelpoiseksi ripauksella soodaa ja kiehautuksella. Meinaatte, että kaikki meidän paikkaa paikan päälle -esiäidit on olleet niin tyhmiä, alituisessa stressissä, huonoja äitejä ja impulssikontrollia vailla kun on ollut niin köyhää?
Ihmiset luo sen oman henkisen köyhyyden kokemuksensa nykyaikana sillä, että vertailevat muihin. Eivät ymmärrä, että ihan nykyäänkin on yhteiskuntaluokkia ja alaluokkaisten kannattaa pitäytyä alaluokkaisissa haaveissa. Ei, nykyään kaikki kuvittelee että yläluokan haaveet kuuluu kaikille, ja kun niitä ei saada, ollaan niin köyhiä ja surkeita että.
Omat isovanhempani olivat köyhiä pientilallisia ja kun tietää millaista elämää nekin viettivät nurkumatta ja holtittomia päätöksiä tekemättä, tekee mieli sylkeä näiden köyhyystutkijoiden päälle. He loukkaavat kaikkien entisaikojen "kunniallisten köyhien" muistoa kuvittelemalla, että köyhyys tekisi ihmisestä wt:n. Ei se niin mene, vaan nykyköyhät sallivat itsensä mennä siihen tilaan.
Itsekin elän työmarkkinatuella mutta en koe itseäni missään mielessä köyhäksi.
Kiinnostaisi tietää miten olet saanut rahasi riittämään PELKÄLLÄ työmarkkinatuella? Käytkö leipäjonossa?
Varmaankin psyyke muuttuu, kun on vähissä varoissa pitkän aikaa. Jos joutuu koko ajan vaikka vuosia pihtaamaan jossain täysin älyttömissä asioissa, esim. ostanko kaupasta 2€ maksavan tuotteen vaiko 3€ maksavan, niin jossain vaiheessa tapahtuu repsahdus, että ostaakin 50€ maksavan.
Asiat eivät loputtomiin tapahdu järjen tasolla, kuten joku töissä käyvä voisi olettaa; työssäkäyvällä, joka ei joudu joka päivä valikoimaan asioita euron hintaero perusteena, ei myöskään synny näitä jatkuvien valintatilanteiden aiheuttamia rasitus-/stressitiloja mielessä, vaan mieli on sen sijaan vapaa siitä.
Niinpä jos joutuu itse jostain syystä satunnaisesti valitsemaan, ostaako 2€ tuotteen vai 3€ maksavan, niin tuo tilanne ei myöskään aiheuta minkäänlaista stressiä, koska se tilanne ei ensinnäkään muistuta millään tavalla aikaisemmasta, koska sitä aikaisempaa kokemusta ainaisesta pihistämisestä ei ole. Tällöin tuntuu, että onpas tämä helppoa valita kumman hintaisen tuotteen ostan; miksi köyhät ihmiset valittavat, jos tämä kerran on minullekin näin helppo pihtailla ostamalla tuo 1€ halvempi tuote!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tänne kirjoittelevat varmaan sellaiset työttömät/köyhät, jotka ovat pysyneet terveinä. Silloin tietysti pärjää paremmin ja on enemmän voimavaroja ja resursseja, myös niiden hyvien ja järkevien valintojen tekemiseen.
Ihmettelen silti, miksi ei ymmärretä sitä, että ihmiset ja heidän elämäntilanteensa ovat hyvin erilaisia. Ja empatian puute aivan järkyttävä. Jopa köyhät keskenään nokkivat toisiaan. Tällä yhteiskunnalla ei taida olla paljon toivoa enää.
Minä olen kärsinyt mielenterveysongelmista 10 vuotta ja olen sairaspäiväraha-kuntoutustuki-työmarkkinatukikierteessä. Että kyllä, ihminen voi olla työtön, sairas ja silti syödä ihan hyvää ruokaa. Ja asua vielä omistusasunnossa, mietipä sitä.
Kyse on siitä, että toiset meistä on tehneet fiksuja valintoja ennen kuin se tunkio osui tuulimyllyyn ja jatkaneet sitä fiksujen valintojen tekoa senkin jälkeen.
Jos taas ei ole koskaan elämässään tehnyt yhtään hyvää valintaa, voi varmaan päätyäkin tuollaiseen pelkkää riisiä -tilanteeseen. Mutta siihen päätyy vain jos ei ole koskaan ollut töissä, ei ole koulutusta, ei mitään. Tietysti jos ei ole kotona saanut minkäänlaista elämänoppia, on vaikea kouluttautua, saada se ensimmäinen työpaikka jne. Mutta silloinkin voi aina sentään mennä armeijaan ja yrittää luoda uraa puolustusvoimissa. Siellä saa sentään vähintään puoli vuotta täyden ylöspidon, päivärahaa ja miettimisaikaa. Eli on ainakin yksi päätös, jonka jokainen nuori voi tehdä hyvin, oli miten huonoista oloista hyvänsä, ja kääntää siten elämänsä suunnan.
Kirjoituksesi on täyttä p*skaa. Ihminen voi tehdä moniakin hyviä valintoja elämässään ja silti joutua tuollaiseen tilanteeseen.
Miten? Ihan minimi työttömyysturva on se joku 500-600 e. Päälle asumistuki, lapsilisä (riisinkeittäjän tapauksessa) ja mahdollisesti toimeentulotuki.
Yhteensä helposti yli tonni, ehkä jopa 1200 e.
Saan nyt sairaslomalla tuon 1200€ ja kyllähän sillä pärjää. Työttömänä tuloni tippuisivat 50%, saisin pelkästään työmarkkinatuen.
Uskon, että monella köyhällä on tiukkaa, mutta jos ruuan sijaan pitää juoda pelkkää vettä, niin kysymys on joko liioittelusta tai elämänhallintaongelmasta. 70 sentillä saa esim. kilon kaurahiutaleita, joista riittää aikuiselle kaurapuuroon useammaksi päiväksi. Ei mikään ihanneruokavalio, mutta voittaa silti veden juomisen ruuan sijaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On se törkeetä että mitättömistä tuistakin aktiivimalli vielä ottaa pois kun ne ovat elintason kehityksestä jääneet jälkeen ajat sitten. Köyhyys sairastuttaa, syrjäännyttää ja masentaa se jatkuva stressi laskea mihin kaikkeen saa sen riittämään ja mistä päästä tinkii. Mitään säästöjä ei saa olla yllätysmenoja varten tai ei edes pysty säästämään.
Kyllä säästöjä pystyy piilottamaan halutessaan. Esim. nettilompakot ovat erinomainen tätä silmälläpitäen. Skrill on eräs tunnetuimmista nettilompakoista, miljoonia asiakkaita. Heiltä saa Mastercardin, Visa Electronin tapaisen prepaid -kortin, jolla voi maksaa kaikkialla.
Skrill-tilille kannattaa siirtää rahaa kolmannen osapuolen tilin kautta, eli esim. vanhempiensa tilin kautta, jotta Kela ei voi nipottaa, että olis siirtänyt rahaa piiloon johonkin nettilompakkoon. Sanoo sitten vain kelalle, että maksoin velkoja vanhemmille.
Kelalle jne. voi muutenkin sanoa kysyttäessä, että rahat meni vaikka Veikkauksen automaattiin, vaikka oikeasti olisi siirtänyt käteistä syrjään säästämiseksi. Kelan on sitten todistettava, ei asiakkaan, että on rahaa oikeasti säästössä. Siihen he eivät kykene millään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näitä keskusteluja ja iltapäivälehtien "artikkeleita" seuranneena oon vain huomannut, että kertaakaan ei sitten todellisuudessa kerrota, mihin se raha oikein menee ja kuinka paljon sitä tulee. Aina puhutaan "yllättävistä menoista" ja ympäripyöreästä termistä "laskut". Esimerkiksi viime vuonnako joku vastaavanlainen juttu oli Iltalehdessä, jossa jonkun yksinhuoltajan rahat menivät kaiken maailman laskuihin, ilman sitten erittelyä, olivatko nämä laskut täysin pakollisia vai elämänhallintaongelmista johtuvia velkoja.
Yhtäläisyyksiä löytyy näillä tarinoilla myös sen suhteen, että valtion oletetaan maksavat aivan kaikki. Jos tekee elämässään jatkuvasti huonoja valintoja, valtion pitäisi silti taata yhtä hyvä elämä, kuin työssäkäyvällä on. Siitä olen samaa mieltä, että lapsilla pitää olla aina riittävästi ruokaa, puhtaat vaatteet ja mahdollisuus edes jonkinlaiseen harrastamiseen, mutta jos aikuinen ajaa itsensä tuohon tilanteeseen, eikä edes apua vaivaudu hakemaan, niin voisi sanoa, että aikalailla oma syy.
Näitä laskuja olen itsekin ihmetellyt. Itselläni on seuraavat laskut: 1. kotivakuutus. 2. Puhelinlasku. 3. Yhtiövastike (sisältää veden ja netin). 4. Sähkölasku. 5. Maksu eräästä harastuksesta kerran vuodessa. Miehelleni tulee sitten vielä autosta vakuutuslaskut, katsastusmaksut ja autovero. Joskus
Mutta mitään muita laskuja ei ole, eikä kertaakaan 40-vuotiaan elämäni aikana ole mitään muuta laskua tullut. En oikein ymmärrä mistä näitä mystisiä laskuja saa, jollei ole firmaa joka ostaa laskulla tavaraa? Mitään yllättävää näissä ei ole koskaan ollut, hinnat on samat vuosikausia putkeen jne.
Itsekin olen ollut kohta kymmenen vuotta vuoroin työtön, vuoroin sairaspäivärahalla, vuoroin kuntoutustuella. Enkä tunnista sitä hirmuista puutetta missä ihmiset elävät.
Kymmenen vuotta on kyllä melkomoinen saavutus asua alasti ilman vaatteita ja kenkiä. Mitä sitä ny tosiaan ehjillä alkkareilla terve ihminen ! Sukista ny puhumattakaan tai rintsikoista --ne ny saa käytettynä toisten vanhoina kirppareilta kolmet sukat yhden parin hinnalla! Tuoksut nyt on mitä on kun ei oo pesuaineitakaan, äkkiäkö se nenä tottuu kun ei nirsoile--- shampoita ja hammastahnoja sun muita turhia hygieniatuotteita ei o ostettu kymmeneen vuoteen ku eipä ole pesukonettakaan tarvinnu ostaa saati korjata.
Vesivellikin lämpiää kätevästi trangialla.
50-luvullakin ne teki kahvinkorviketta puunkuorista eikä valittanu.
No hei kuule, ihan uudet rintsikat saa jokainen, kun liittyy yhteen Facebook-ryhmään, jossa opetellaan tekemään omia alusvaatteita mittojen mukaan. Minäkin olen niin uhkea ja omituisen kokoinen, että säästän satasen aina, kun en osta itselleni erikoisrintaliivejä ulkomaisesta nettikaupasta. Sillä rahalla saan ruhtinaallisen menun yhdelle pariksi viikoksi. Ja jos jotain yllätysmenoja tulee, olen vain ostamatta toisetkin liivit, ja kaikki on taas kunnossa!
Ja minä olin ostamatta uuden mersun! Nyt on kymppitonneja säästetty ja ihan vaan työmarkkinatuella!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onhan niitä, jotka nauttivat siitä pihistelystä ja säästämisestä. Itsellä ystävä, jolla on varmasti säästössä 100 000 - 200 000 e. Ja perinnöt vielä tähän päälle.
Ostaa kaiken kirpparilta ja kun sinne menee kylään niin pitää viedä omat eväät.
Joku nauttii tästä pihistelystä, mutta jos ei ole valintamahdollisuutta niin sitten asiat alkaa ahdistaa.
Voihan sitä kuvitella, että makaronia voi syödä sen kuukauden ja kivaa on. Mutta totuus on toinen.
semmosta se on kun rahat syydetään pajatsoon, tupakkiin ja tappelukoiriin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Media valitsi taas pääotsikon todella hyvin (klikkien kannalta) ja todella huonosti (työttömien kannalta). Kyseinen tapaus vaikuttaa monelle todella absurdilta ja samalla lakaistaan ne kaikki muut työttömän arjesta kertovat tarinat maton alle. Voidaan kauhistella, ei tarvi reagoida päättävällä tasolla, kun voi mitätöidä kaikki muut parilla heitolla tästä tapauksesta, eikä tarvi edes vaivautua ottamaan selvää mitä tämä tarina kokonaisuudessaan pitää sisällään. (lehdessä vain toimittajan valikoimat kohdat kaikista tarinoista)
Itse vettä-riisiä-aiheesta... Ehkä "Sari" ei vain osaa hakea apua? Ehkä hän ei ole edes ns. kantasuomalainen, eikä tiedä, että apua voi ylipäänsä saada? Ehkä hän ei uskalla hakea apua, koska Suomen tukijärjestelmä perustuu pitkälle keppiin, nöyryytykseen ja häpäisyyn? Ehkä hän on niin syvällä masennuksen kourissa, että ei vain oikeasti pysty hoitamaan asioita? Syitä voi olla monia.
Miten niin Suomen tukijärjestelmä perustuu keppiin, nöyryytykseen ja häpäisyyn? Tätä en ymmärrä.
Käypä joskus hakemassa jotain tukea, niin tiedät. Minua huvitti kun yh-kaverini selitti, että hän ei saa mistään elatustukea, vaikka rahaa on tosi niukasti, koska isällä ei ole varaa maksaa elatustukea (työttömänä nyt toista vuotta), mutta Kelan kautta ei voi periä, koska jos kela maksaisi elarit, miehellä menisi elarit ulosottoon, menettäisi autonsa eikä pääsisi enää ikinä töihin. Eli kyllähän tätä meidän hyvinvointisysteemiä ylläpitävät myös monet sellaiset, jotka olisivat apuun oikeutettuja ja tarvitsisivat sitä, mutta joutuvat siitä luopumaan, koska se tulisi liian kalliiksi. :)
Höpö höpö, lapsi on oikeutettu elatustukeen. Jos noin on tiukalla, mitä tapahtuu kun autoa pitää korjata, siihenkö loppuu työnteko? Satua koko juttu.
Kyllä se sitä ihan totena kertoi. Mies saa jotain tt-tukea hyvin vähän ja oli joutunut maksamaan just jonkun auton korjauslaskun eli rahaa ei vaan ole. Kyseinen kaveri oli kysynyt kelalta voisiko jotain elatusapua saada, ja hänelle oli sanottu, että kela maksaa, mutta ulosotto perii sitten mieheltä, jolla siis jo valmiiksi tili tyhjä. Omaisuutta on auto, jota ilman ei pärjää mitenkään eikä pysty töissä käymään jos sellaisia edes löytyisi. Eli nyt ovat sitten olleet ilman elatustukia, koska pidemmällä aikavälillä se on halvin ratkaisu. Voin vain kuvitella minkälaisia ongelmia tulee vaikkapa asumistukien ja muiden tuloperusteisten tukien kanssa sählätessä.
Ihan huuhaata. Jos ei ole elatuskykyä saa nollasopimuksen eli todetaan elatuskyvyttömäksi eikä niitä rahoja ikinä peritä takaisin. Että on tyhmiä ihmisiä ja elämän osaamattomia.
Ja höpöhöpö, minäkin näin kelalta tulleen kirjeen, jossa nimenomaan sanottiin, että maksamattomat elarit menevät ulosottoon. Ihan tuloista tai niiden puutteesta riippumatta. Varmasti se Kelan paperille printattu kirje oli väärennös.
Köyhyys on oikeesti todellista, sen olen kokenut. Olen ollut yli 5 vuotta ilman työtä. Juuri eilen sanoin miehelleni, että en olisi enää edes hengisssä ilman häntä. Ei olisi ollut varaa syödä, asua eikä ostaa edes kalsareita...naanarasvasta puhumattakaan...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Yritän naamioida itseni huolettomaksi kymmenen euron legopaketti kädessäni ja samalla mietin, mistä seuraavaksi nipistän itse. Vaihdan kahvin halvempaan ja kerman maitoon. Seuraavana päivänä parsin sukkani toistamiseen ja jätän uudet ostamatta. Omia terveyskeskuskäyntejä en enää mittaa rahassa, vaan makaronipusseissa ja maidossa. Kun kertamaksu nousee, minua kylmää se maitomäärä, joka siihen kuluu. Entä jos minulle määrätään lääkettä? Paikat on jumissa, eikä pää enää käänny. Selviän kahdella piikillä ja halvimmalla kipulääkkeellä. Lasken, että se kannattaa ostaa, kun koko ihmisyys on jumissa ja lukossa. Paljon myöhemmin opettelen erilaisia venytyksiä pyyhkeiden avulla ja meditoin. En käy enää terveyskeskuksessa."
Kyllähän tuosta tekstistä mielestäni ilmee aika selkeästi, miksi rahaa ei ole !? Eli lääkärin vastaanottoihin ja lääkkeisiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Media valitsi taas pääotsikon todella hyvin (klikkien kannalta) ja todella huonosti (työttömien kannalta). Kyseinen tapaus vaikuttaa monelle todella absurdilta ja samalla lakaistaan ne kaikki muut työttömän arjesta kertovat tarinat maton alle. Voidaan kauhistella, ei tarvi reagoida päättävällä tasolla, kun voi mitätöidä kaikki muut parilla heitolla tästä tapauksesta, eikä tarvi edes vaivautua ottamaan selvää mitä tämä tarina kokonaisuudessaan pitää sisällään. (lehdessä vain toimittajan valikoimat kohdat kaikista tarinoista)
Itse vettä-riisiä-aiheesta... Ehkä "Sari" ei vain osaa hakea apua? Ehkä hän ei ole edes ns. kantasuomalainen, eikä tiedä, että apua voi ylipäänsä saada? Ehkä hän ei uskalla hakea apua, koska Suomen tukijärjestelmä perustuu pitkälle keppiin, nöyryytykseen ja häpäisyyn? Ehkä hän on niin syvällä masennuksen kourissa, että ei vain oikeasti pysty hoitamaan asioita? Syitä voi olla monia.
Miten niin Suomen tukijärjestelmä perustuu keppiin, nöyryytykseen ja häpäisyyn? Tätä en ymmärrä.
Käypä joskus hakemassa jotain tukea, niin tiedät. Minua huvitti kun yh-kaverini selitti, että hän ei saa mistään elatustukea, vaikka rahaa on tosi niukasti, koska isällä ei ole varaa maksaa elatustukea (työttömänä nyt toista vuotta), mutta Kelan kautta ei voi periä, koska jos kela maksaisi elarit, miehellä menisi elarit ulosottoon, menettäisi autonsa eikä pääsisi enää ikinä töihin. Eli kyllähän tätä meidän hyvinvointisysteemiä ylläpitävät myös monet sellaiset, jotka olisivat apuun oikeutettuja ja tarvitsisivat sitä, mutta joutuvat siitä luopumaan, koska se tulisi liian kalliiksi. :)
Höpö höpö, lapsi on oikeutettu elatustukeen. Jos noin on tiukalla, mitä tapahtuu kun autoa pitää korjata, siihenkö loppuu työnteko? Satua koko juttu.
Kyllä se sitä ihan totena kertoi. Mies saa jotain tt-tukea hyvin vähän ja oli joutunut maksamaan just jonkun auton korjauslaskun eli rahaa ei vaan ole. Kyseinen kaveri oli kysynyt kelalta voisiko jotain elatusapua saada, ja hänelle oli sanottu, että kela maksaa, mutta ulosotto perii sitten mieheltä, jolla siis jo valmiiksi tili tyhjä. Omaisuutta on auto, jota ilman ei pärjää mitenkään eikä pysty töissä käymään jos sellaisia edes löytyisi. Eli nyt ovat sitten olleet ilman elatustukia, koska pidemmällä aikavälillä se on halvin ratkaisu. Voin vain kuvitella minkälaisia ongelmia tulee vaikkapa asumistukien ja muiden tuloperusteisten tukien kanssa sählätessä.
Ihan huuhaata. Jos ei ole elatuskykyä saa nollasopimuksen eli todetaan elatuskyvyttömäksi eikä niitä rahoja ikinä peritä takaisin. Että on tyhmiä ihmisiä ja elämän osaamattomia.
Ja höpöhöpö, minäkin näin kelalta tulleen kirjeen, jossa nimenomaan sanottiin, että maksamattomat elarit menevät ulosottoon. Ihan tuloista tai niiden puutteesta riippumatta. Varmasti se Kelan paperille printattu kirje oli väärennös.
Jos on elatuskyvytön on myös ulosottokyvytön. Ja kumpaa sen lähivanhemman tulisi ensi sijaisesti miettiä, sitä lapsensa nälkää vai eksänsä raha-asioita? Oikeesti hei, kyllä se oma lapsi pitää olla aina ensisijainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
”Keitän lapselle desin riisiä lounaaksi” kirjoitti:
"Yritän naamioida itseni huolettomaksi kymmenen euron legopaketti kädessäni ja samalla mietin, mistä seuraavaksi nipistän itse. Vaihdan kahvin halvempaan ja kerman maitoon. Seuraavana päivänä parsin sukkani toistamiseen ja jätän uudet ostamatta. Omia terveyskeskuskäyntejä en enää mittaa rahassa, vaan makaronipusseissa ja maidossa. Kun kertamaksu nousee, minua kylmää se maitomäärä, joka siihen kuluu. Entä jos minulle määrätään lääkettä? Paikat on jumissa, eikä pää enää käänny. Selviän kahdella piikillä ja halvimmalla kipulääkkeellä. Lasken, että se kannattaa ostaa, kun koko ihmisyys on jumissa ja lukossa. Paljon myöhemmin opettelen erilaisia venytyksiä pyyhkeiden avulla ja meditoin. En käy enää terveyskeskuksessa."
Kyllähän tuosta tekstistä mielestäni ilmee aika selkeästi, miksi rahaa ei ole !? Eli lääkärin vastaanottoihin ja lääkkeisiin.
Jokin tuossa ei nyt oikein täsmää. Terveydenhuollon kulut ja reseptilääkkeet lasketaan toimeentulotukeen mukaan, ja niissä on molemmissa myös maksukatto.
Toki yksityisen puolen kuluja ei kukaan korvaa, jos yksityiselle on jostain syystä pakko päästä.
Ihan naurettavaa tuo "itse juon vain paljon vettä". Kaurahiutalepaketti maksaa alle euron ja siitä saa tehtyä tosi monta puuroa.
Vierailija kirjoitti:
Olen hakenut vaikka mitä työpaikkoja, mutta ei tärppää. Ikärasismi on niin selkeesti nähtävissä. Lisäksi jokainen uusi päivä työttömänä, vie työllistymisen kauemmaksi. Ei moni työssä oleva ymmärrä miten kamalaa tämä on. Lässytetään vain laiskoista sohvilla kaljaa vetävistä työttömistä. Pitäsköhän alkaa makaa sohvalla ja vetää sitä bissee.
Juuri näin, olen samoilla linjoilla. Useimmat tuntuvat luulevan, että työttömyys on helppoa, räitään vaan kattoon ja haetaan rahaa sossusta. No, eihän se näin mene, varmaan suurin osa työttömistä kärsii oikeasti rahattomuudesta, häpeästä, nöyryytyksestä ym. ja siitä että ikää on liikaa. Ittelläni on tutkinto ja 34 vuotta työuraa tehtynä. Olo on silti arvoton. Hyvää vappua sehän on työläisten juhla kuitenkin !!!
Vierailija kirjoitti:
”Keitän lapselle desin riisiä lounaaksi” kirjoitti:
"Yritän naamioida itseni huolettomaksi kymmenen euron legopaketti kädessäni ja samalla mietin, mistä seuraavaksi nipistän itse. Vaihdan kahvin halvempaan ja kerman maitoon. Seuraavana päivänä parsin sukkani toistamiseen ja jätän uudet ostamatta. Omia terveyskeskuskäyntejä en enää mittaa rahassa, vaan makaronipusseissa ja maidossa. Kun kertamaksu nousee, minua kylmää se maitomäärä, joka siihen kuluu. Entä jos minulle määrätään lääkettä? Paikat on jumissa, eikä pää enää käänny. Selviän kahdella piikillä ja halvimmalla kipulääkkeellä. Lasken, että se kannattaa ostaa, kun koko ihmisyys on jumissa ja lukossa. Paljon myöhemmin opettelen erilaisia venytyksiä pyyhkeiden avulla ja meditoin. En käy enää terveyskeskuksessa."
Kyllähän tuosta tekstistä mielestäni ilmee aika selkeästi, miksi rahaa ei ole !? Eli lääkärin vastaanottoihin ja lääkkeisiin.
Jokin tuossa ei nyt oikein täsmää. Terveydenhuollon kulut ja reseptilääkkeet lasketaan toimeentulotukeen mukaan, ja niissä on molemmissa myös maksukatto.
Toki yksityisen puolen kuluja ei kukaan korvaa, jos yksityiselle on jostain syystä pakko päästä.
Pitääkö nyt jälleen tulla sanomaan, että kaikki työttömät/köyhät eivät saa toimeentulotukea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Media valitsi taas pääotsikon todella hyvin (klikkien kannalta) ja todella huonosti (työttömien kannalta). Kyseinen tapaus vaikuttaa monelle todella absurdilta ja samalla lakaistaan ne kaikki muut työttömän arjesta kertovat tarinat maton alle. Voidaan kauhistella, ei tarvi reagoida päättävällä tasolla, kun voi mitätöidä kaikki muut parilla heitolla tästä tapauksesta, eikä tarvi edes vaivautua ottamaan selvää mitä tämä tarina kokonaisuudessaan pitää sisällään. (lehdessä vain toimittajan valikoimat kohdat kaikista tarinoista)
Itse vettä-riisiä-aiheesta... Ehkä "Sari" ei vain osaa hakea apua? Ehkä hän ei ole edes ns. kantasuomalainen, eikä tiedä, että apua voi ylipäänsä saada? Ehkä hän ei uskalla hakea apua, koska Suomen tukijärjestelmä perustuu pitkälle keppiin, nöyryytykseen ja häpäisyyn? Ehkä hän on niin syvällä masennuksen kourissa, että ei vain oikeasti pysty hoitamaan asioita? Syitä voi olla monia.
Miten niin Suomen tukijärjestelmä perustuu keppiin, nöyryytykseen ja häpäisyyn? Tätä en ymmärrä.
Käypä joskus hakemassa jotain tukea, niin tiedät. Minua huvitti kun yh-kaverini selitti, että hän ei saa mistään elatustukea, vaikka rahaa on tosi niukasti, koska isällä ei ole varaa maksaa elatustukea (työttömänä nyt toista vuotta), mutta Kelan kautta ei voi periä, koska jos kela maksaisi elarit, miehellä menisi elarit ulosottoon, menettäisi autonsa eikä pääsisi enää ikinä töihin. Eli kyllähän tätä meidän hyvinvointisysteemiä ylläpitävät myös monet sellaiset, jotka olisivat apuun oikeutettuja ja tarvitsisivat sitä, mutta joutuvat siitä luopumaan, koska se tulisi liian kalliiksi. :)
Höpö höpö, lapsi on oikeutettu elatustukeen. Jos noin on tiukalla, mitä tapahtuu kun autoa pitää korjata, siihenkö loppuu työnteko? Satua koko juttu.
Kyllä se sitä ihan totena kertoi. Mies saa jotain tt-tukea hyvin vähän ja oli joutunut maksamaan just jonkun auton korjauslaskun eli rahaa ei vaan ole. Kyseinen kaveri oli kysynyt kelalta voisiko jotain elatusapua saada, ja hänelle oli sanottu, että kela maksaa, mutta ulosotto perii sitten mieheltä, jolla siis jo valmiiksi tili tyhjä. Omaisuutta on auto, jota ilman ei pärjää mitenkään eikä pysty töissä käymään jos sellaisia edes löytyisi. Eli nyt ovat sitten olleet ilman elatustukia, koska pidemmällä aikavälillä se on halvin ratkaisu. Voin vain kuvitella minkälaisia ongelmia tulee vaikkapa asumistukien ja muiden tuloperusteisten tukien kanssa sählätessä.
Ihan huuhaata. Jos ei ole elatuskykyä saa nollasopimuksen eli todetaan elatuskyvyttömäksi eikä niitä rahoja ikinä peritä takaisin. Että on tyhmiä ihmisiä ja elämän osaamattomia.
Ja höpöhöpö, minäkin näin kelalta tulleen kirjeen, jossa nimenomaan sanottiin, että maksamattomat elarit menevät ulosottoon. Ihan tuloista tai niiden puutteesta riippumatta. Varmasti se Kelan paperille printattu kirje oli väärennös.
Jos on elatuskyvytön on myös ulosottokyvytön. Ja kumpaa sen lähivanhemman tulisi ensi sijaisesti miettiä, sitä lapsensa nälkää vai eksänsä raha-asioita? Oikeesti hei, kyllä se oma lapsi pitää olla aina ensisijainen.
Varmaankin näin, mutta kun ei ne lapset olleet nälkään kuolemassa, vaan se elatusvelvollinen. Mut hei, sehän on ok että mies näkee nälkää. Kun tulot on muutama satanen kuussa, 300 euroakin voi olla iso raha.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Media valitsi taas pääotsikon todella hyvin (klikkien kannalta) ja todella huonosti (työttömien kannalta). Kyseinen tapaus vaikuttaa monelle todella absurdilta ja samalla lakaistaan ne kaikki muut työttömän arjesta kertovat tarinat maton alle. Voidaan kauhistella, ei tarvi reagoida päättävällä tasolla, kun voi mitätöidä kaikki muut parilla heitolla tästä tapauksesta, eikä tarvi edes vaivautua ottamaan selvää mitä tämä tarina kokonaisuudessaan pitää sisällään. (lehdessä vain toimittajan valikoimat kohdat kaikista tarinoista)
Itse vettä-riisiä-aiheesta... Ehkä "Sari" ei vain osaa hakea apua? Ehkä hän ei ole edes ns. kantasuomalainen, eikä tiedä, että apua voi ylipäänsä saada? Ehkä hän ei uskalla hakea apua, koska Suomen tukijärjestelmä perustuu pitkälle keppiin, nöyryytykseen ja häpäisyyn? Ehkä hän on niin syvällä masennuksen kourissa, että ei vain oikeasti pysty hoitamaan asioita? Syitä voi olla monia.
Miten niin Suomen tukijärjestelmä perustuu keppiin, nöyryytykseen ja häpäisyyn? Tätä en ymmärrä.
Käypä joskus hakemassa jotain tukea, niin tiedät. Minua huvitti kun yh-kaverini selitti, että hän ei saa mistään elatustukea, vaikka rahaa on tosi niukasti, koska isällä ei ole varaa maksaa elatustukea (työttömänä nyt toista vuotta), mutta Kelan kautta ei voi periä, koska jos kela maksaisi elarit, miehellä menisi elarit ulosottoon, menettäisi autonsa eikä pääsisi enää ikinä töihin. Eli kyllähän tätä meidän hyvinvointisysteemiä ylläpitävät myös monet sellaiset, jotka olisivat apuun oikeutettuja ja tarvitsisivat sitä, mutta joutuvat siitä luopumaan, koska se tulisi liian kalliiksi. :)
Höpö höpö, lapsi on oikeutettu elatustukeen. Jos noin on tiukalla, mitä tapahtuu kun autoa pitää korjata, siihenkö loppuu työnteko? Satua koko juttu.
Kyllä se sitä ihan totena kertoi. Mies saa jotain tt-tukea hyvin vähän ja oli joutunut maksamaan just jonkun auton korjauslaskun eli rahaa ei vaan ole. Kyseinen kaveri oli kysynyt kelalta voisiko jotain elatusapua saada, ja hänelle oli sanottu, että kela maksaa, mutta ulosotto perii sitten mieheltä, jolla siis jo valmiiksi tili tyhjä. Omaisuutta on auto, jota ilman ei pärjää mitenkään eikä pysty töissä käymään jos sellaisia edes löytyisi. Eli nyt ovat sitten olleet ilman elatustukia, koska pidemmällä aikavälillä se on halvin ratkaisu. Voin vain kuvitella minkälaisia ongelmia tulee vaikkapa asumistukien ja muiden tuloperusteisten tukien kanssa sählätessä.
Ihan huuhaata. Jos ei ole elatuskykyä saa nollasopimuksen eli todetaan elatuskyvyttömäksi eikä niitä rahoja ikinä peritä takaisin. Että on tyhmiä ihmisiä ja elämän osaamattomia.
Ja höpöhöpö, minäkin näin kelalta tulleen kirjeen, jossa nimenomaan sanottiin, että maksamattomat elarit menevät ulosottoon. Ihan tuloista tai niiden puutteesta riippumatta. Varmasti se Kelan paperille printattu kirje oli väärennös.
Jos on elatuskyvytön on myös ulosottokyvytön. Ja kumpaa sen lähivanhemman tulisi ensi sijaisesti miettiä, sitä lapsensa nälkää vai eksänsä raha-asioita? Oikeesti hei, kyllä se oma lapsi pitää olla aina ensisijainen.
Varmaankin näin, mutta kun ei ne lapset olleet nälkään kuolemassa, vaan se elatusvelvollinen. Mut hei, sehän on ok että mies näkee nälkää. Kun tulot on muutama satanen kuussa, 300 euroakin voi olla iso raha.
Aikuinen mies pitää huolen itsestään ja seisoo sotten vaikka leipäjonossa. Ne lapset ei siihen pysty.
No hei kuule, ihan uudet rintsikat saa jokainen, kun liittyy yhteen Facebook-ryhmään, jossa opetellaan tekemään omia alusvaatteita mittojen mukaan. Minäkin olen niin uhkea ja omituisen kokoinen, että säästän satasen aina, kun en osta itselleni erikoisrintaliivejä ulkomaisesta nettikaupasta. Sillä rahalla saan ruhtinaallisen menun yhdelle pariksi viikoksi. Ja jos jotain yllätysmenoja tulee, olen vain ostamatta toisetkin liivit, ja kaikki on taas kunnossa!