Työttömät kertovat karusta elämästään nyky-Suomessa:”keitän lapselle desin riisiä lounaaksi, itse juon vain paljon vettä”.

Mieheni oli työttömänä joskus seurustelumme alkuaikoina 18-19 vuotiaana ja kouluttamattomana. Pystyi autoa pitämään, maksamaan laskunsa ajallaan ja syömäänkin (ei tietystikään ulkona, mitään gurmeeta, mutta ihan ookoo kotiruokaa), eikä paljon valittanut. Se on kuitenkin ILMAISTA rahaa, mitä ei monissakaan valtioissa saa. Suomessa ei sentään tarvitse kerjätä saadakseen murua rinnan alle.

Eräs tuttavani on pitkäaikaistyötön, vähän "ressukka" ja osaamaton lähes kaikissa asioissa. Jatkuvasti valittaa, kuinka ei ole rahaa ja kaikessa täytyy nipistää ja mitään ei ole varaa tehdä. Elänyt miehensä siivellä, ja kun mies vaihtoikin naista niin huhheijjaa. Valtio olisi hänelle jo kaksi eri amatillista koulutustakin tarjonnut ja hän ne aloittikin, mutta lopetti kun "ei nyt tuntunutkaan kiinnostavalta" "olisi pitänyt tehdä iltavuoroja" ym. Äärimmäisen raskas ihminen muutenkin, täytyisi hänen valitusta, huolia ja murheita kuunnella kokoajan, mutta takaisin ei saa mitään. Korkeintaan syyllistämistä kuinka kukaan ei muka auta ja kukaan ei välitä. Kun tuttavani sairasti, kävin hänelle kaupassa. Kauppalista paljastikin hyvin paljon, miksi on rahat loppu kokoajan. Oli nimetty erikseen että "VALION pikarijuguja, JUUSTOPORTIN leipäjuustoa, AURAN sinihomejuustoa, KNORRIN thai-valmisruokia, ATRIAN naudanjauheliha..." ymymym. Jos itse olisin työtön ja oikeasti rahasta tiukkaa, valitsisin todellakin ne halvimmat vaihtoehdot enkä niitä kaikkein kalliimpia.

Vierailija kirjoitti:

Mieheni oli työttömänä joskus seurustelumme alkuaikoina 18-19 vuotiaana ja kouluttamattomana. Pystyi autoa pitämään, maksamaan laskunsa ajallaan ja syömäänkin (ei tietystikään ulkona, mitään gurmeeta, mutta ihan ookoo kotiruokaa), eikä paljon valittanut. Se on kuitenkin ILMAISTA rahaa, mitä ei monissakaan valtioissa saa. Suomessa ei sentään tarvitse kerjätä saadakseen murua rinnan alle.

Eräs tuttavani on pitkäaikaistyötön, vähän "ressukka" ja osaamaton lähes kaikissa asioissa. Jatkuvasti valittaa, kuinka ei ole rahaa ja kaikessa täytyy nipistää ja mitään ei ole varaa tehdä. Elänyt miehensä siivellä, ja kun mies vaihtoikin naista niin huhheijjaa. Valtio olisi hänelle jo kaksi eri amatillista koulutustakin tarjonnut ja hän ne aloittikin, mutta lopetti kun "ei nyt tuntunutkaan kiinnostavalta" "olisi pitänyt tehdä iltavuoroja" ym. Äärimmäisen raskas ihminen muutenkin, täytyisi hänen valitusta, huolia ja murheita kuunnella kokoajan, mutta takaisin ei saa mitään. Korkeintaan syyllistämistä kuinka kukaan ei muka auta ja kukaan ei välitä. Kun tuttavani sairasti, kävin hänelle kaupassa. Kauppalista paljastikin hyvin paljon, miksi on rahat loppu kokoajan. Oli nimetty erikseen että "VALION pikarijuguja, JUUSTOPORTIN leipäjuustoa, AURAN sinihomejuustoa, KNORRIN thai-valmisruokia, ATRIAN naudanjauheliha..." ymymym. Jos itse olisin työtön ja oikeasti rahasta tiukkaa, valitsisin todellakin ne halvimmat vaihtoehdot enkä niitä kaikkein kalliimpia.

Ei todellakaan ole mitään ilmaista rahaa. Se on veroissa maksettu. Lisäksi jos työttömänä oli helppoa niin annapa yksityiskohtaiset ohjeet miten saa asuttua työttömänä saaden ok kotiruokaa. Mitä tukia ja miten pitää hakea. Lisäksi riippuu siitä onko toimeentulotuella vai ei. Kun toimeentulotukea leikattu 40% niin mites elelet? Suomen sosiaaliturva on tutkitusti Romanian tasolla ostovoimaltaan. Sen toivoisi jokaisen ylimielisen kansalaisen kokevan:)

Aika pitkä ketju mutta ei silti pääse lähellekään yksinäisten miesten haukkumiseen perustuvia ketjuja. Argumentit toki osin samoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mieheni oli työttömänä joskus seurustelumme alkuaikoina 18-19 vuotiaana ja kouluttamattomana. Pystyi autoa pitämään, maksamaan laskunsa ajallaan ja syömäänkin (ei tietystikään ulkona, mitään gurmeeta, mutta ihan ookoo kotiruokaa), eikä paljon valittanut. Se on kuitenkin ILMAISTA rahaa, mitä ei monissakaan valtioissa saa. Suomessa ei sentään tarvitse kerjätä saadakseen murua rinnan alle.

Eräs tuttavani on pitkäaikaistyötön, vähän "ressukka" ja osaamaton lähes kaikissa asioissa. Jatkuvasti valittaa, kuinka ei ole rahaa ja kaikessa täytyy nipistää ja mitään ei ole varaa tehdä. Elänyt miehensä siivellä, ja kun mies vaihtoikin naista niin huhheijjaa. Valtio olisi hänelle jo kaksi eri amatillista koulutustakin tarjonnut ja hän ne aloittikin, mutta lopetti kun "ei nyt tuntunutkaan kiinnostavalta" "olisi pitänyt tehdä iltavuoroja" ym. Äärimmäisen raskas ihminen muutenkin, täytyisi hänen valitusta, huolia ja murheita kuunnella kokoajan, mutta takaisin ei saa mitään. Korkeintaan syyllistämistä kuinka kukaan ei muka auta ja kukaan ei välitä. Kun tuttavani sairasti, kävin hänelle kaupassa. Kauppalista paljastikin hyvin paljon, miksi on rahat loppu kokoajan. Oli nimetty erikseen että "VALION pikarijuguja, JUUSTOPORTIN leipäjuustoa, AURAN sinihomejuustoa, KNORRIN thai-valmisruokia, ATRIAN naudanjauheliha..." ymymym. Jos itse olisin työtön ja oikeasti rahasta tiukkaa, valitsisin todellakin ne halvimmat vaihtoehdot enkä niitä kaikkein kalliimpia.

Ei todellakaan ole mitään ilmaista rahaa. Se on veroissa maksettu. Lisäksi jos työttömänä oli helppoa niin annapa yksityiskohtaiset ohjeet miten saa asuttua työttömänä saaden ok kotiruokaa. Mitä tukia ja miten pitää hakea. Lisäksi riippuu siitä onko toimeentulotuella vai ei. Kun toimeentulotukea leikattu 40% niin mites elelet? Suomen sosiaaliturva on tutkitusti Romanian tasolla ostovoimaltaan. Sen toivoisi jokaisen ylimielisen kansalaisen kokevan:)

Voiko tuo 40 prossan leikkaus olla pysyvä? Vai onko siinä joku takaraja jonka jälkeen saa taan 100% vaikka ei täyttäisikään ehtoja?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mieheni oli työttömänä joskus seurustelumme alkuaikoina 18-19 vuotiaana ja kouluttamattomana. Pystyi autoa pitämään, maksamaan laskunsa ajallaan ja syömäänkin (ei tietystikään ulkona, mitään gurmeeta, mutta ihan ookoo kotiruokaa), eikä paljon valittanut. Se on kuitenkin ILMAISTA rahaa, mitä ei monissakaan valtioissa saa. Suomessa ei sentään tarvitse kerjätä saadakseen murua rinnan alle.

Eräs tuttavani on pitkäaikaistyötön, vähän "ressukka" ja osaamaton lähes kaikissa asioissa. Jatkuvasti valittaa, kuinka ei ole rahaa ja kaikessa täytyy nipistää ja mitään ei ole varaa tehdä. Elänyt miehensä siivellä, ja kun mies vaihtoikin naista niin huhheijjaa. Valtio olisi hänelle jo kaksi eri amatillista koulutustakin tarjonnut ja hän ne aloittikin, mutta lopetti kun "ei nyt tuntunutkaan kiinnostavalta" "olisi pitänyt tehdä iltavuoroja" ym. Äärimmäisen raskas ihminen muutenkin, täytyisi hänen valitusta, huolia ja murheita kuunnella kokoajan, mutta takaisin ei saa mitään. Korkeintaan syyllistämistä kuinka kukaan ei muka auta ja kukaan ei välitä. Kun tuttavani sairasti, kävin hänelle kaupassa. Kauppalista paljastikin hyvin paljon, miksi on rahat loppu kokoajan. Oli nimetty erikseen että "VALION pikarijuguja, JUUSTOPORTIN leipäjuustoa, AURAN sinihomejuustoa, KNORRIN thai-valmisruokia, ATRIAN naudanjauheliha..." ymymym. Jos itse olisin työtön ja oikeasti rahasta tiukkaa, valitsisin todellakin ne halvimmat vaihtoehdot enkä niitä kaikkein kalliimpia.

Ei todellakaan ole mitään ilmaista rahaa. Se on veroissa maksettu. Lisäksi jos työttömänä oli helppoa niin annapa yksityiskohtaiset ohjeet miten saa asuttua työttömänä saaden ok kotiruokaa. Mitä tukia ja miten pitää hakea. Lisäksi riippuu siitä onko toimeentulotuella vai ei. Kun toimeentulotukea leikattu 40% niin mites elelet? Suomen sosiaaliturva on tutkitusti Romanian tasolla ostovoimaltaan. Sen toivoisi jokaisen ylimielisen kansalaisen kokevan:)

Voiko tuo 40 prossan leikkaus olla pysyvä? Vai onko siinä joku takaraja jonka jälkeen saa taan 100% vaikka ei täyttäisikään ehtoja?

Alennus voidaan tehdä samasta syystä korkeintaan kahdeksi kuukaudeksi kerrallaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luuletteko ihan tosissaan että kaikki ihmiset saavat kaikki tuet? Ei todellakaan!

Puolet työttömistä on ollut karenssilla. Tarkoittaa -20% tai jopa -40% leikkausta peruspäivärahaan tai työmarkkinatukeen. Käytännössä se 500+ euroa kuukaudessa ei ole mikään Kelan maksama "toimeentulominimi", vaan 295 euroa.

Ja tästä 295 euron minimistä nauttii tässä maassa tälläkin hetkellä sadat tuhannet suomalaiset, perheet mukaanlukien. Lapset eivät ole myöskään mikään syy olla leikkaamatta "viimesijaisia tukia". Mitään muita tukia ei tipu. Vuokran kun maksat, niin todellisuus on juuri tuo, että riisikupposella eletään loppukuu.

Suomalaisia vaivaa jokin ihmeellinen kognitiivinen dissonanssi. Maan sosiaaliturva on Romanian tasoa ja ulkomailla ravaa jos jonkinlaista tirehtööriä, manageria ja poliitikonbroileria vienninedistämistehtävissä ja vientiartikkelina Hyvinvointivaltio-Suomi.

Kannattaisiko kansan alkaa availla niitä silmmujaan? Se on jo ihan fakta, että osalla ei ole varaa edes lasten kouluttamiseen peruskoulun jälkeen. Ihan turha mölistä valtavista tuista. Suomessa on ihan oikea köyhien yhteiskuntaluokka, ja vielä pitäisi olla asioiden pahemmin. Onko ylempi kansanosa tyytyväinen sitten, kun lapset kerjäävät Helsingin kaduilla, vai onko sittenkin syy elämänhallintataidoissa?

Karenssin "leikkaus" peruspäivärahaan tai työmarkkinatukeen on 100%. Sitten voi hakea toimeentulotukea ja saada jos on oikeutettu. Sen voi saada ilman leikkausta tai 20-40% leikkauksella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mieheni oli työttömänä joskus seurustelumme alkuaikoina 18-19 vuotiaana ja kouluttamattomana. Pystyi autoa pitämään, maksamaan laskunsa ajallaan ja syömäänkin (ei tietystikään ulkona, mitään gurmeeta, mutta ihan ookoo kotiruokaa), eikä paljon valittanut. Se on kuitenkin ILMAISTA rahaa, mitä ei monissakaan valtioissa saa. Suomessa ei sentään tarvitse kerjätä saadakseen murua rinnan alle.

Eräs tuttavani on pitkäaikaistyötön, vähän "ressukka" ja osaamaton lähes kaikissa asioissa. Jatkuvasti valittaa, kuinka ei ole rahaa ja kaikessa täytyy nipistää ja mitään ei ole varaa tehdä. Elänyt miehensä siivellä, ja kun mies vaihtoikin naista niin huhheijjaa. Valtio olisi hänelle jo kaksi eri amatillista koulutustakin tarjonnut ja hän ne aloittikin, mutta lopetti kun "ei nyt tuntunutkaan kiinnostavalta" "olisi pitänyt tehdä iltavuoroja" ym. Äärimmäisen raskas ihminen muutenkin, täytyisi hänen valitusta, huolia ja murheita kuunnella kokoajan, mutta takaisin ei saa mitään. Korkeintaan syyllistämistä kuinka kukaan ei muka auta ja kukaan ei välitä. Kun tuttavani sairasti, kävin hänelle kaupassa. Kauppalista paljastikin hyvin paljon, miksi on rahat loppu kokoajan. Oli nimetty erikseen että "VALION pikarijuguja, JUUSTOPORTIN leipäjuustoa, AURAN sinihomejuustoa, KNORRIN thai-valmisruokia, ATRIAN naudanjauheliha..." ymymym. Jos itse olisin työtön ja oikeasti rahasta tiukkaa, valitsisin todellakin ne halvimmat vaihtoehdot enkä niitä kaikkein kalliimpia.

Ei todellakaan ole mitään ilmaista rahaa. Se on veroissa maksettu. Lisäksi jos työttömänä oli helppoa niin annapa yksityiskohtaiset ohjeet miten saa asuttua työttömänä saaden ok kotiruokaa. Mitä tukia ja miten pitää hakea. Lisäksi riippuu siitä onko toimeentulotuella vai ei. Kun toimeentulotukea leikattu 40% niin mites elelet? Suomen sosiaaliturva on tutkitusti Romanian tasolla ostovoimaltaan. Sen toivoisi jokaisen ylimielisen kansalaisen kokevan:)

No periaatteessa on. Miehenikään ei ennen työttömyyttään kovin montaa pätkää ollut ollut töissä, koska oli tosiaan kovin nuori. Hän asui 29m² yksiössä keskustan laidalla hyvällä alueella, vuokra ei kovin päätä huimaava ollut pikkukaupungissa. Ruokaa sai ihan kaupasta ostamalla, seurasi tarjouksia, osti lapputavaraa, etsi kaupungin "halvimman" kaupan, osti ja teki ruokaa pakastimeen. Ilta- ja aamupalaksi puuroa tahi ruisleipää. Tästä on toki 10 vuotta aikaa. Jokainen työtön selvittäköön ihan itse mitä tukia on oikeutettu saamaan ja mistä niitä hakee, sen verran on jokaisen kyettävä itse tekemään varsinkin kun sitä aikaa on. Jos tarkoitat, että minä olisin ylimielinen, niin ihan tiedoksesi, että olen itsekin aikoinaan työttömänä ollut. Ja silti elossa edelleen enkä nälkää ole eläessäni yhtenäkään päivänä nähnyt. Suuttukaa vain, mutta mielestäni on huonoa elämänhallintaa, saamattomuutta selvittää asioita ja laiskuutta jos ei saa pidettyä itseään leivän syrjässä kiinni työttömänä. Kukaan työtön ei tietääkseni ole Suomessa nälkään kuollut, mikä on se, mihin pyritäänkin. Pitämään ihmiset elossa, ei antamaan rahaa huvituksiin ja prameaan elintasoon. Se riittänee, että pysyy hengissä, on katto pään päällä ja vaatteet yllä (vaikka sitten olisikin koti kaupungin huonomaineiselta osalta ja vaatteet kirpputorilta).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luuletteko ihan tosissaan että kaikki ihmiset saavat kaikki tuet? Ei todellakaan!

Puolet työttömistä on ollut karenssilla. Tarkoittaa -20% tai jopa -40% leikkausta peruspäivärahaan tai työmarkkinatukeen. Käytännössä se 500+ euroa kuukaudessa ei ole mikään Kelan maksama "toimeentulominimi", vaan 295 euroa.

Ja tästä 295 euron minimistä nauttii tässä maassa tälläkin hetkellä sadat tuhannet suomalaiset, perheet mukaanlukien. Lapset eivät ole myöskään mikään syy olla leikkaamatta "viimesijaisia tukia". Mitään muita tukia ei tipu. Vuokran kun maksat, niin todellisuus on juuri tuo, että riisikupposella eletään loppukuu.

Suomalaisia vaivaa jokin ihmeellinen kognitiivinen dissonanssi. Maan sosiaaliturva on Romanian tasoa ja ulkomailla ravaa jos jonkinlaista tirehtööriä, manageria ja poliitikonbroileria vienninedistämistehtävissä ja vientiartikkelina Hyvinvointivaltio-Suomi.

Kannattaisiko kansan alkaa availla niitä silmmujaan? Se on jo ihan fakta, että osalla ei ole varaa edes lasten kouluttamiseen peruskoulun jälkeen. Ihan turha mölistä valtavista tuista. Suomessa on ihan oikea köyhien yhteiskuntaluokka, ja vielä pitäisi olla asioiden pahemmin. Onko ylempi kansanosa tyytyväinen sitten, kun lapset kerjäävät Helsingin kaduilla, vai onko sittenkin syy elämänhallintataidoissa?

Karenssin "leikkaus" peruspäivärahaan tai työmarkkinatukeen on 100%. Sitten voi hakea toimeentulotukea ja saada jos on oikeutettu. Sen voi saada ilman leikkausta tai 20-40% leikkauksella.

*haukotus*, että jotkut jaksavat. Google on keksitty, 20 vuotta sitten. Sinne vain toimeentulotuki ja leikkaus. Sitä toimeentulotukea voidaan myös leikata -40%, ja leikkaukset voidaan jaksottaa siten, että et saa koko vuonna yhtäkään toimeentulotukipäätöstä täysimääräisenä.

Uskokaa jo, että Suomen sosiaaliturva on jo alle kaiken arvostelun. Vai että vielä pitäisi leikata "valtaisan kokoista" sosiaaliturvaa. Maa, joka ei maksa peruselämää, ei ole tasan mikään hyvinvointivaltio ja sitä myös sellaisena turha markkinoida ulkomailla. Jonkun olisi jo aika viheltää poikki tämä kupla ja esimerkiksi kertoa jenkkiläisille medioille, mitä se elämä on oikeasti nyky-Suomessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mieheni oli työttömänä joskus seurustelumme alkuaikoina 18-19 vuotiaana ja kouluttamattomana. Pystyi autoa pitämään, maksamaan laskunsa ajallaan ja syömäänkin (ei tietystikään ulkona, mitään gurmeeta, mutta ihan ookoo kotiruokaa), eikä paljon valittanut. Se on kuitenkin ILMAISTA rahaa, mitä ei monissakaan valtioissa saa. Suomessa ei sentään tarvitse kerjätä saadakseen murua rinnan alle.

Eräs tuttavani on pitkäaikaistyötön, vähän "ressukka" ja osaamaton lähes kaikissa asioissa. Jatkuvasti valittaa, kuinka ei ole rahaa ja kaikessa täytyy nipistää ja mitään ei ole varaa tehdä. Elänyt miehensä siivellä, ja kun mies vaihtoikin naista niin huhheijjaa. Valtio olisi hänelle jo kaksi eri amatillista koulutustakin tarjonnut ja hän ne aloittikin, mutta lopetti kun "ei nyt tuntunutkaan kiinnostavalta" "olisi pitänyt tehdä iltavuoroja" ym. Äärimmäisen raskas ihminen muutenkin, täytyisi hänen valitusta, huolia ja murheita kuunnella kokoajan, mutta takaisin ei saa mitään. Korkeintaan syyllistämistä kuinka kukaan ei muka auta ja kukaan ei välitä. Kun tuttavani sairasti, kävin hänelle kaupassa. Kauppalista paljastikin hyvin paljon, miksi on rahat loppu kokoajan. Oli nimetty erikseen että "VALION pikarijuguja, JUUSTOPORTIN leipäjuustoa, AURAN sinihomejuustoa, KNORRIN thai-valmisruokia, ATRIAN naudanjauheliha..." ymymym. Jos itse olisin työtön ja oikeasti rahasta tiukkaa, valitsisin todellakin ne halvimmat vaihtoehdot enkä niitä kaikkein kalliimpia.

Ei todellakaan ole mitään ilmaista rahaa. Se on veroissa maksettu. Lisäksi jos työttömänä oli helppoa niin annapa yksityiskohtaiset ohjeet miten saa asuttua työttömänä saaden ok kotiruokaa. Mitä tukia ja miten pitää hakea. Lisäksi riippuu siitä onko toimeentulotuella vai ei. Kun toimeentulotukea leikattu 40% niin mites elelet? Suomen sosiaaliturva on tutkitusti Romanian tasolla ostovoimaltaan. Sen toivoisi jokaisen ylimielisen kansalaisen kokevan:)

No periaatteessa on. Miehenikään ei ennen työttömyyttään kovin montaa pätkää ollut ollut töissä, koska oli tosiaan kovin nuori. Hän asui 29m² yksiössä keskustan laidalla hyvällä alueella, vuokra ei kovin päätä huimaava ollut pikkukaupungissa. Ruokaa sai ihan kaupasta ostamalla, seurasi tarjouksia, osti lapputavaraa, etsi kaupungin "halvimman" kaupan, osti ja teki ruokaa pakastimeen. Ilta- ja aamupalaksi puuroa tahi ruisleipää. Tästä on toki 10 vuotta aikaa. Jokainen työtön selvittäköön ihan itse mitä tukia on oikeutettu saamaan ja mistä niitä hakee, sen verran on jokaisen kyettävä itse tekemään varsinkin kun sitä aikaa on. Jos tarkoitat, että minä olisin ylimielinen, niin ihan tiedoksesi, että olen itsekin aikoinaan työttömänä ollut. Ja silti elossa edelleen enkä nälkää ole eläessäni yhtenäkään päivänä nähnyt. Suuttukaa vain, mutta mielestäni on huonoa elämänhallintaa, saamattomuutta selvittää asioita ja laiskuutta jos ei saa pidettyä itseään leivän syrjässä kiinni työttömänä. Kukaan työtön ei tietääkseni ole Suomessa nälkään kuollut, mikä on se, mihin pyritäänkin. Pitämään ihmiset elossa, ei antamaan rahaa huvituksiin ja prameaan elintasoon. Se riittänee, että pysyy hengissä, on katto pään päällä ja vaatteet yllä (vaikka sitten olisikin koti kaupungin huonomaineiselta osalta ja vaatteet kirpputorilta).

Vaikka periaatteessa oletkin oikeassa siinä, että omalla toiminnalla on oltava vaikutusta elintasoon, niin onko mielestäsi oikein, että moni joutuu elämään nykyisin koko elämänsä kuvailemallasi minimielintasolla siksi, ettei sitä palkallista työtä enää riitä kaikille? Onko oikein, että jo nuorena ja melko satunnaisesti määräytyy, kuka pääsee työelämäputkeen ja kuka joutuu köyhyysputkeen? Koska nyt jo tiedetään, että työttömien hakemukset menevät usein roskikseen. Koulutusta on ihan turha myöskään huudella ratkaisuksi maassa, jossa on työttömiä tohtoreita, fyysikoita, kauppatieteilijöitä, dippainsinöörejä jne. Onko oikein, että työpaikan saanti ja siten elintaso loppuelämäksi määräytyy toissijaisten seikkojen, kuten suhdeverkostojen ja sattuman avulla? Eikö siinä tapauksessa olisi armeliasta vain a.mpua suoraan kaikki ylijäämäihmiset? Niinkö ajattelet, kun kiellät huono-onnisemmilta mielekkään elämän?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan naurettavaa tuo "itse juon vain paljon vettä". Kaurahiutalepaketti maksaa alle euron ja siitä saa tehtyä tosi monta puuroa. 

Entä jos ei ole sitä alle euroakaan ja edellinen paketti on jo syöty. Tällainen tilanne voi olla esim. päivää tai kahta ennen tukien maksupäivää. Jos rahat ei kerta kaikkiaan riitä, niin ne ei riitä.

Eihän tuollaista tilannetta kellään ole kaiken aikaa tai edes hirveän pitkiä aikoja. Eihän ne ihmiset olisi edes hengissä enää. Noissa kertomuksissa on tuotu esille varmaankin niitä pahimpia tianteita ja kokemuksia.

En kykene ymmärtämään tuollaista elämäntyyliä ettei osata ollenkaan ennakoida. Jos olisin köyhä ostaisin joka kuukausi sinä päivänä kun rahat tulee useamman paketin noita kaurahiutaleita ja herneitä/linssejä hätävaraksi. Noin teinkin silloin kun olin vielä opiskelija ja rahat oli vähissä. Nälkää ei koskaan tarvinnut nähdä vaikka ruoka ei aina ollut kovin monipuolista.

Samaa mieltä. Olen aina hämmentävässä asemassa näissä keskusteluissa, koska sympatiseeraan ihmisiä joilla on huono elämäntilanne, ja tiedän varsin hyvin että ihan oikeaan köyhyysloukkuun voi joutua ilman mitään kaistapäisen huikentelevaisia elämäntapoja. (Joskin jokin syy sille elämäntilanteelle aina on, mutta köyhänä siitä ei välttämättä ilman apua näe ulospääsyä.)

Mutta sympatiasta huolimatta kiinnostaa kyllä tietää, mihin ihmeeseen ne rahat menee viimeistä 70 senttiä myöten, niin ettei jää rahaa edes kaurahiutaleisiin tai makaronipakettiin.

Minä ostin perjantaina kilon kaurahiutaleita, ja rahaa jäi noin 2,5 euroa. Kaksi päivää on mennyt pelkällä kaurapuurolla, ja huominen menee myös. Olen ollut vuoden sisällä monta päivää kokonaan syömättä, kun ei vain ollut rahaa ostaa mitään.

Tällainen tilanne tulee siis sen jälkeen, kun on syönyt kaapeista jauhot, hiutaleet ja muun kuivaruoan, jota on kerännyt pahan päivän varalle. Kun pahoja päiviä on riittävästi, ei hätävaroja enää ole. Olen monta kertaa ajatellut, että olisin voinut muutama viikko takaperin jättää saippuan tai pyykinpesuaineen ostamatta, jotta olisi nyt varaa näkkileipään, mutta tyhmyyksissään sitä ihminen sortuu joskus hammastahnaankin.

En tupakoi, en juo, en ostele mitään turhaa. Kuuteen vuoteen ole ostanut yhtään vaatetta enkä käynyt kampaajalla tai hammaslääkärissä. En poistu kotoa muualle kuin ruokakauppaan, joten rahat eivät mene esimerkiksi kahviloihin tai kaupungilla käymiseen. Onneksi ei ole perhettä, kavereita tai harrastuksia, niin ei ole tarvinnut niistä luopuakaan. Ymmärrän, että tällaista on hyvin vaikea käsittää mahdolliseksi. En minäkään käsittänyt ennen kuin omalle kohdalle sattui.

Mihin ne sun rahat sitten menee? Kuitenkin vuokran ja sähkön jälkeen se n. 500€ jää käytettäväksi. Makseletko jotain velkoja?

Minulla on kokonaisuudessaan alle 500 euroa kuukaudessa, siis leikattu työmarkkinatuki. Sillä pitää maksaa asuminen, sähkö, netti, puhelin, vakuutukset ja se ruoka. Velkoja ei ollut ennen tämän kurimuksen alkamista, ja nykyisetkin ovat perintä- ja ulosottokuluja niistä yllä mainitsemistani kuluista, joita en ole pystynyt maksamaan.

Minua kyllä kiinnostaisi tietää, mikä tuollaisessa tapauksessa on syynä siihen, ettei myönnetä toimeentulotukea. Kela toimii kyllä väärin jos näin on.

No mä en saa tt-tukea, koska olen ollut pöljä ja tehnyt töitä ulkomailla ja sitten Suomessa suostunut tekemään töitä pienellä palkalla ja ottamaan vastaan pätkätöitä. Lisäksi olen opiskellut kohta kolme tutkintoa. Näistä syistä siis tiedossa oleva eläke on todella pieni ja minä pöljä menin vielä säästämään eläkerahoja itse.

Jos ette tajua, niin usein ne jotka eivät saa tt-tukea ovat just tämmöisiä tapauksia, ihmisiä jotka ovat yrittäneet selvitä itse, mutta sitten kun joutuu työttömäksi, siitäkin sakotetaan.

Olisi siis kantsunut tuhlata kaikki rahat eikä säästää mitään ja lyödä kaikki lekkeriksi, nyt sitä oltais Kelan tt-tukea saava lempilapsi.

- eri

No mutta jos sulla on säästöjä, niin totta kai sä elät niillä säästöillä. Miksi ihmisellä pitäisi olla oikeus tt-tukeen, jos hänellä on itsellään säästössä rahaa millä elää? En nyt oikein ymmärrä, miten tämä liittyy köyhyyskeskusteluun.

Korjatkaa toki jos olen väärässä, mutta jos on "säästänyt eläkerahoja" niin olettaisin että se tarkoittaa että on säästänyt eläkerahastoon, että on sitten eläkettä aikanaan jotakin. Eivät ne rahat ole käytettävissä nyt.

Vierailija kirjoitti:

Minä en ymmärrä miten tuo on mahdollista. Okei, minulla ei ole lapsia, mutta saan sen 497e räpylään vuokran jälkeen. 10-20e menee viikossa ruokaan. Teen kaiken oikeastaan alusta asti itse, ja syön samaa ruokaa niin kauan kuin riittää. Keittoja, laatikoita, salaatteja, hedelmiä leivon sämpylät itse ja rakastan näkkäriä. Paljon saa myös ns. "kallista halvalla" kun ryntää s-markettiin klo20-21. Nytkin odottaa karjalanpaistilihat jääkaapissa eikä maksanut juuri mitään. Minulla menee ruokaan ja päivittäistavaroihin 100-120e/kk (sis. pesuaineet, paskapaperit ym.) en meikkaa, enkä osta himokalliita vaatteita, ei ole autoa. Rahaa saan säästöön yli 300e/kk jos en humputtele jossain.

Jo yhdenkin lapsen kanssa tilanne olisi aivan toinen.

Hohoi, lastensuojelu: lapsen täysipainoinen ravinto ei ole kuppi riisiä! Lapsi sijaisvanhemmille, jotka kykenee laittamaan täysipainoisen aterian.

Vierailija kirjoitti:

Mieheni oli työttömänä joskus seurustelumme alkuaikoina 18-19 vuotiaana ja kouluttamattomana. Pystyi autoa pitämään, maksamaan laskunsa ajallaan ja syömäänkin (ei tietystikään ulkona, mitään gurmeeta, mutta ihan ookoo kotiruokaa), eikä paljon valittanut. Se on kuitenkin ILMAISTA rahaa, mitä ei monissakaan valtioissa saa. Suomessa ei sentään tarvitse kerjätä saadakseen murua rinnan alle.

Eräs tuttavani on pitkäaikaistyötön, vähän "ressukka" ja osaamaton lähes kaikissa asioissa. Jatkuvasti valittaa, kuinka ei ole rahaa ja kaikessa täytyy nipistää ja mitään ei ole varaa tehdä. Elänyt miehensä siivellä, ja kun mies vaihtoikin naista niin huhheijjaa. Valtio olisi hänelle jo kaksi eri amatillista koulutustakin tarjonnut ja hän ne aloittikin, mutta lopetti kun "ei nyt tuntunutkaan kiinnostavalta" "olisi pitänyt tehdä iltavuoroja" ym. Äärimmäisen raskas ihminen muutenkin, täytyisi hänen valitusta, huolia ja murheita kuunnella kokoajan, mutta takaisin ei saa mitään. Korkeintaan syyllistämistä kuinka kukaan ei muka auta ja kukaan ei välitä. Kun tuttavani sairasti, kävin hänelle kaupassa. Kauppalista paljastikin hyvin paljon, miksi on rahat loppu kokoajan. Oli nimetty erikseen että "VALION pikarijuguja, JUUSTOPORTIN leipäjuustoa, AURAN sinihomejuustoa, KNORRIN thai-valmisruokia, ATRIAN naudanjauheliha..." ymymym. Jos itse olisin työtön ja oikeasti rahasta tiukkaa, valitsisin todellakin ne halvimmat vaihtoehdot enkä niitä kaikkein kalliimpia.

Juuri ruokaan moni köyhä tuhlaa aivan liikaa.Kuvitellaan ettei se muutaman euron ostos kallis ole mutta kun näitä ostellaan JOKA PÄIVÄ...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luuletteko ihan tosissaan että kaikki ihmiset saavat kaikki tuet? Ei todellakaan!

Puolet työttömistä on ollut karenssilla. Tarkoittaa -20% tai jopa -40% leikkausta peruspäivärahaan tai työmarkkinatukeen. Käytännössä se 500+ euroa kuukaudessa ei ole mikään Kelan maksama "toimeentulominimi", vaan 295 euroa.

Ja tästä 295 euron minimistä nauttii tässä maassa tälläkin hetkellä sadat tuhannet suomalaiset, perheet mukaanlukien. Lapset eivät ole myöskään mikään syy olla leikkaamatta "viimesijaisia tukia". Mitään muita tukia ei tipu. Vuokran kun maksat, niin todellisuus on juuri tuo, että riisikupposella eletään loppukuu.

Suomalaisia vaivaa jokin ihmeellinen kognitiivinen dissonanssi. Maan sosiaaliturva on Romanian tasoa ja ulkomailla ravaa jos jonkinlaista tirehtööriä, manageria ja poliitikonbroileria vienninedistämistehtävissä ja vientiartikkelina Hyvinvointivaltio-Suomi.

Kannattaisiko kansan alkaa availla niitä silmmujaan? Se on jo ihan fakta, että osalla ei ole varaa edes lasten kouluttamiseen peruskoulun jälkeen. Ihan turha mölistä valtavista tuista. Suomessa on ihan oikea köyhien yhteiskuntaluokka, ja vielä pitäisi olla asioiden pahemmin. Onko ylempi kansanosa tyytyväinen sitten, kun lapset kerjäävät Helsingin kaduilla, vai onko sittenkin syy elämänhallintataidoissa?

Karenssin "leikkaus" peruspäivärahaan tai työmarkkinatukeen on 100%. Sitten voi hakea toimeentulotukea ja saada jos on oikeutettu. Sen voi saada ilman leikkausta tai 20-40% leikkauksella.

*haukotus*, että jotkut jaksavat. Google on keksitty, 20 vuotta sitten. Sinne vain toimeentulotuki ja leikkaus. Sitä toimeentulotukea voidaan myös leikata -40%, ja leikkaukset voidaan jaksottaa siten, että et saa koko vuonna yhtäkään toimeentulotukipäätöstä täysimääräisenä.

Uskokaa jo, että Suomen sosiaaliturva on jo alle kaiken arvostelun. Vai että vielä pitäisi leikata "valtaisan kokoista" sosiaaliturvaa. Maa, joka ei maksa peruselämää, ei ole tasan mikään hyvinvointivaltio ja sitä myös sellaisena turha markkinoida ulkomailla. Jonkun olisi jo aika viheltää poikki tämä kupla ja esimerkiksi kertoa jenkkiläisille medioille, mitä se elämä on oikeasti nyky-Suomessa.

Ttt:n leikkaus on harvinainen toimenpide, jota käytetään sitkeimpiin sossupummeihin, jotka kategorisesti kieltäytyvät töistä, koulutuksesta ja kuntoutuksesta.

En ihmettele jos jollakin menee vaikeaksi.

Itse pärjään vaihtelevien tulojen kanssa, sillä puolisolla on ihan hyvä palkka ja se maksetaan säännöllisesti kerran kuussa.

Omat kuukausitulot vaihtelevat todella paljon riippuen siitä kuinka paljon on ollut töitä. Teen osa-aikatyötä nollatuntisopimuksella.

Nyt sain sitten yllärinä lähes tuhannen euron laskun. Työttömyyskassa ilmoitti, että ovat maksaneet minulle liikaa päivärahaa TE-toimiston tekemän virheellisen päätöksen takia. Olen saanut n. 50€/kk liikaa päivärahaa. Nyt TE-toimisto on korjannut virheen ja minä saan maksaa. Päivärahat on nyt sitten katkolla kunnes tämä liikamaksu on saatu selvitettyä.

Tiesin, että TE-toimiston päätös oli ollut virheellinen ja olin tehnyt siitä useita oikaisuvaatimuksia. Sitä en kuitenkaan tiennyt että päätös vaikutti päivärahan määrään.

Joudun maksamaan liikaa maksetun bruttomääräisenä takaisin, sillä työttömyyskassa ei saa verottajalta maksamiaan veroja takaisin. Sitä en tiedä onko minulla mahdollisuutta saada niitä veroja enää takaisin verottajalta. En hirveästi yllättyisi jos verottaja jollakin tekosyyllä pitäisi ne itsellään.

Aika vaikea näiden virastojen kanssa on toimia. Ne pystyvät kaatamaan ihmisen talouden hyvin tehokkaasti eikä niillä ole mitään vastuuta yhtään mistään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistä moinen ilkeys ja viha? Kysyin siis asiaa Kelalta viime kesänä ja sieltä sanottiin todellakin ohjeeksi että äidin myydä asunto, oikein leveästi hymyillen. Mitään muuta ei kuolinpesässä ole kuin tuo asunto tällä hetkellä(isäni kuollessa oli velkaa sekä kesämökki ja kesämökki on jo 90-luvulla jaettu). Saan asumistukea 406 e ja peruspäivärahaa jää käteen aktiivileikkurin ja verojen jälkeen 500 eli yhteensä 906. Vuokrani on 670 euroa. Ja olen käynyt sosiaalityöntekijällä, hänen ideansa oli että haen ammatilliseen kuntoutukseen ja sillä tiellä ollaan, mutta harmittaa vaan että sitä ei aktiivimalli hyväksy aktiivisuudeksi, pitäisi olla joku pupuleikkikurssi. Kuntoutustuella kun olin aikaisemmin niin sain nettona 1100 euroa joten tuo 1200 on kyllä sinun omaa mielikuvitustasi.

Olen kuitenkin tyytyväinen, sillä ennen oli sellainen laki että en saanut edes asumistukea tuon kuolinpesän vuoksi vaikka työtuloni olivat 15 vuoden ajan 500-1500 euroa. Tämä muuttui joskus 4-5 vuotta sitten ja aloin saamaan asumistukea.

Oikeastiko luulet että asun jonkun hyvin tienaavan kanssa ja huvikseni täällä valehtelen? Olet huono trollaamaan. Melkein yhtä hyvä kuin kela joka silloin kun sairastuin ja hain asumistukea keksi että asun kimpassa sveitsiläisen miehen kanssa. Ihan kiva ajatus sinänsä mutta harmi että en itse koskaan miestä tavannut...oli asunut asunnossa joskus aikoja minua ennen.

Oletko siis ihan hakenut sitä toimeentulotukea Kelasta ja saanut päätöksen jossa sanotaan, että äitisi tulisi myydä asunto? Kelan palveluneuvojat kun eivät kuitenkaan niitä päätöksiä tee ja aika erikoiselta kuulostaisi se että et tuolla perusteella saisi toimeentulotukea. Suosittelisin siis ihan laittamaan sen hakemuksen ja selvittämään siihen kuolinpesän tilanteen.

Lisäksi, Kela saa asumistiedot väestötietojärjestelmästä, joten jos edellinen asukas ei muuta osoitetietojaan niin ei siellä Kelassakaan voida tietää asutko oikeasti kirjoilla olevan ihmisen kanssa vai et. Naurettavaa kuvitella että Kela itse keksisi tuon asian vain jostakin.

Jep, tukea ei ole edes haettu. Joo sillä tavalla voi jäädä täysin tuloitta, kun ei edes hae niitä tukia joihin on oikeutettu. Mutta se on sitten ihan oma valinta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan naurettavaa tuo "itse juon vain paljon vettä". Kaurahiutalepaketti maksaa alle euron ja siitä saa tehtyä tosi monta puuroa. 

Entä jos ei ole sitä alle euroakaan ja edellinen paketti on jo syöty. Tällainen tilanne voi olla esim. päivää tai kahta ennen tukien maksupäivää. Jos rahat ei kerta kaikkiaan riitä, niin ne ei riitä.

Eihän tuollaista tilannetta kellään ole kaiken aikaa tai edes hirveän pitkiä aikoja. Eihän ne ihmiset olisi edes hengissä enää. Noissa kertomuksissa on tuotu esille varmaankin niitä pahimpia tianteita ja kokemuksia.

En kykene ymmärtämään tuollaista elämäntyyliä ettei osata ollenkaan ennakoida. Jos olisin köyhä ostaisin joka kuukausi sinä päivänä kun rahat tulee useamman paketin noita kaurahiutaleita ja herneitä/linssejä hätävaraksi. Noin teinkin silloin kun olin vielä opiskelija ja rahat oli vähissä. Nälkää ei koskaan tarvinnut nähdä vaikka ruoka ei aina ollut kovin monipuolista.

Samaa mieltä. Olen aina hämmentävässä asemassa näissä keskusteluissa, koska sympatiseeraan ihmisiä joilla on huono elämäntilanne, ja tiedän varsin hyvin että ihan oikeaan köyhyysloukkuun voi joutua ilman mitään kaistapäisen huikentelevaisia elämäntapoja. (Joskin jokin syy sille elämäntilanteelle aina on, mutta köyhänä siitä ei välttämättä ilman apua näe ulospääsyä.)

Mutta sympatiasta huolimatta kiinnostaa kyllä tietää, mihin ihmeeseen ne rahat menee viimeistä 70 senttiä myöten, niin ettei jää rahaa edes kaurahiutaleisiin tai makaronipakettiin.

Minä ostin perjantaina kilon kaurahiutaleita, ja rahaa jäi noin 2,5 euroa. Kaksi päivää on mennyt pelkällä kaurapuurolla, ja huominen menee myös. Olen ollut vuoden sisällä monta päivää kokonaan syömättä, kun ei vain ollut rahaa ostaa mitään.

Tällainen tilanne tulee siis sen jälkeen, kun on syönyt kaapeista jauhot, hiutaleet ja muun kuivaruoan, jota on kerännyt pahan päivän varalle. Kun pahoja päiviä on riittävästi, ei hätävaroja enää ole. Olen monta kertaa ajatellut, että olisin voinut muutama viikko takaperin jättää saippuan tai pyykinpesuaineen ostamatta, jotta olisi nyt varaa näkkileipään, mutta tyhmyyksissään sitä ihminen sortuu joskus hammastahnaankin.

En tupakoi, en juo, en ostele mitään turhaa. Kuuteen vuoteen ole ostanut yhtään vaatetta enkä käynyt kampaajalla tai hammaslääkärissä. En poistu kotoa muualle kuin ruokakauppaan, joten rahat eivät mene esimerkiksi kahviloihin tai kaupungilla käymiseen. Onneksi ei ole perhettä, kavereita tai harrastuksia, niin ei ole tarvinnut niistä luopuakaan. Ymmärrän, että tällaista on hyvin vaikea käsittää mahdolliseksi. En minäkään käsittänyt ennen kuin omalle kohdalle sattui.

Mihin ne sun rahat sitten menee? Kuitenkin vuokran ja sähkön jälkeen se n. 500€ jää käytettäväksi. Makseletko jotain velkoja?

Minulla on kokonaisuudessaan alle 500 euroa kuukaudessa, siis leikattu työmarkkinatuki. Sillä pitää maksaa asuminen, sähkö, netti, puhelin, vakuutukset ja se ruoka. Velkoja ei ollut ennen tämän kurimuksen alkamista, ja nykyisetkin ovat perintä- ja ulosottokuluja niistä yllä mainitsemistani kuluista, joita en ole pystynyt maksamaan.

Minua kyllä kiinnostaisi tietää, mikä tuollaisessa tapauksessa on syynä siihen, ettei myönnetä toimeentulotukea. Kela toimii kyllä väärin jos näin on.

No mä en saa tt-tukea, koska olen ollut pöljä ja tehnyt töitä ulkomailla ja sitten Suomessa suostunut tekemään töitä pienellä palkalla ja ottamaan vastaan pätkätöitä. Lisäksi olen opiskellut kohta kolme tutkintoa. Näistä syistä siis tiedossa oleva eläke on todella pieni ja minä pöljä menin vielä säästämään eläkerahoja itse.

Jos ette tajua, niin usein ne jotka eivät saa tt-tukea ovat just tämmöisiä tapauksia, ihmisiä jotka ovat yrittäneet selvitä itse, mutta sitten kun joutuu työttömäksi, siitäkin sakotetaan.

Olisi siis kantsunut tuhlata kaikki rahat eikä säästää mitään ja lyödä kaikki lekkeriksi, nyt sitä oltais Kelan tt-tukea saava lempilapsi.

- eri

No mutta jos sulla on säästöjä, niin totta kai sä elät niillä säästöillä. Miksi ihmisellä pitäisi olla oikeus tt-tukeen, jos hänellä on itsellään säästössä rahaa millä elää? En nyt oikein ymmärrä, miten tämä liittyy köyhyyskeskusteluun.

Korjatkaa toki jos olen väärässä, mutta jos on "säästänyt eläkerahoja" niin olettaisin että se tarkoittaa että on säästänyt eläkerahastoon, että on sitten eläkettä aikanaan jotakin. Eivät ne rahat ole käytettävissä nyt.

En ole tuo ulkomailla ollut eläkesäästäjä, vaan tässä ketjussa aiemmin kommentoinut entinen yrittäjä (ja tuo kirjoittaja, jolla on 2,5 euroa jäljellä).

Kun kotoani ei löytynyt enää mitään kohtuuhinnalla myytävää, eivätkä viranomaiset edelleenkään suostuneet pitämään minua työttömänä, jouduin pyytämään takaisin muutaman vuoden aikana maksamani YEL-maksut (kuulin tästä mahdollisuudesta aivan sattumalta). Koska yritin kituuttaa kannattamattomalla toimialalla hyvin pitkään parempien aikojen toivossa, maksamani kuukausisumma oli niin pieni, että vakuutusyhtiö voi katsoa, ettei yritys ollut ollut toiminnassa. Näillä muutamalla tuhannella eurolla maksoin kerääntyneet laskut pois (ei siis mitään kulutusluottoja tms. vaan sähköä, asumista ja muita elämisen kustannuksia) ja olin taas tilanteessa, jossa minulla ei ollut rahaa muttei ollut velkaakaan.

Koska vakuutusyhtiö lopultakin katsoi yritykseni toiminnan loppuneeksi, myös TE-toimisto ja Kela päättivät, että olin työtön työnhakija ja oikeutettu siis tukiin. Mutta hupsis, asumis- ja toimeentulotukea en saanut vuosien nollatuloista huolimatta, koska minun tililläni oli käynyt rahaa - ne yrittäjäeläkemaksut. Sitten siirreltiin taas papereita paikasta toiseen, kunnes perintätoimistot jälleen kolkuttelivat ovella uhkailemassa sähköjen katkaisemisella ja ulosotolla.

Nyt kadun sitä, että pitkän rahattomuuden aiheuttamassa hädässä käytin monen vuoden eläkesäästöni laskujen maksamiseen. Kadun myös sitä, että myin käyttötavaroitani pilkkahintaan maksaakseni laskuja; olisin aivan samassa tilanteessa, jollen olisi sitä tehnyt. Vielä viime kesänä olisin voinut päästä jaloilleni, jos olisin löytänyt palkkatyötä, mutta nyt asiat ovat niin pitkällä, että odottelen häätöä (olosuhteisiin nähden minut poistetaan kotoani poliisin avulla) ja kuuntelen tuolla metsän laidassa kulkevien junien ääntä siinä mietteessä, että pian tavataan.

Ketjussa olevien v****maisten besserwisserien on hyvin helppo tulla tähän selittämään, että olisit lopettanut ammatinharjoittamisen ajoissa ja olisit pannut ne eläkesäästöt kunnon sijoituksiin, mutta ei minulla ollut kristallipalloa kertomassa, miten tässä käy. Tämä on yksi tarina siitä, millaiset yksityiskohdat puhkovat reikiä väitteisiin siitä, että "Suomessa ei kukaan jää asunnottomaksi" ja "kuinka niin et saa asumis- ja toimeentulotukea". Siksi niistä on turha tulla minulle niuhottamaankaan.

Olkaa onnellisia siitä, jos tiedätte, että tämä ei ole viimeinen päivänne. Minä olen herännyt aamuisin jo kuukausia siihen takaraivossa koko ajan kalvavaan tietoon, että saatoin hyvinkin herätä viimeisen kerran.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse vettä-riisiä-aiheesta... Ehkä "Sari" ei vain osaa hakea apua? Ehkä hän ei ole edes ns. kantasuomalainen, eikä tiedä, että apua voi ylipäänsä saada? Ehkä hän ei uskalla hakea apua, koska Suomen tukijärjestelmä perustuu pitkälle keppiin, nöyryytykseen ja häpäisyyn? Ehkä hän on niin syvällä masennuksen kourissa, että ei vain oikeasti pysty hoitamaan asioita? Syitä voi olla monia. 

Pitkäaikaistyöttömyys varmaan masentaa ja lannistaa todella monia. Minulla on se käsitys, että iso osa pitkäaikaistyöttömistä on sellaisia, jotka eivät edes ole työkykyisiä, mutta jostainhan se raha on saatava elämiseen. Esimerkiksi (muistakin syistä) vakavastikin masentuneet, jotka eivät vielä pääse kuntoutustuelle tai sairauseläkkeelle, joutuvat ilmoittautumaan "työttömäksi työnhakijaksi".  Näin kävi itselleni, kun jo ennen työttömäksi joutumistani ja varsinkin sen jälkeen sairastuin masennukseen, joka sitten syveni krooniseksi ja vakavaksi, ja joka lopulta johti työkyvyttömyyseläkkeelle joutumiseen (tai pääsemiseen, miten sen nyt ottaa, kyllähän se helpottaa stressiä, jos saa toimeentulon edes jostain). Työttömyyden alussa olin niin lamaantunut ja masentunut, etten saanut aikaiseksi tai tajunnut hakeutua psykiatrieen hoitoon (ystävä pakotti lopulta, onneksi), tai edes hakea kuntoutustukea tai työttömyyskorvaustakaan,  eli ei ollut tuloja lainkaan, ja söin pienet säästöni. Ja olin niin toimintakyvytön, että pääsin kauppaan ehkä kerran kolmessa viikossa, enkä jaksanut edes hoitaa henkilökohtaista hygieeniani, harjata hampaitani, juurikaan tavata ihmisiä tai päästä ovesta ulos.

Siksi tuntuu todella pahalta lukea joidenkin toimintakyvyttömien työttömien mollaamista,  sillä ei voi tietää, ovatko elämänhallinnan menettäneet esimerkiksi vakavasti masentuneita.

Kuule minäkin olen sairastanut diagnosoidun vakavan masennuksen, ja ensin sain sairauspäivärahaa, joka oli ekat kuukaudet 100% palkasta ja sitten n 60% palkasta. Toki kirpaisi, mutta kun asuntolaina oli mitoitettu oikein eikä muita lainoja ollut, pystyin asumaan maksimisairasloman ihan omassa asunnossani asuntovelkaa maksaen. Toimintakyky riitti juuri siihen että kävi lääkärissä silloin kun määrättiin, ei muuhun. Kaupassa meillä ei ole koskaan käyty kuin kahdesti viikossa, koska se tulee halvemmaksi niin.

Lääkärintodistuksen lähetti lääkäri itse Kelaan (menee kai suoraan tietojärjestelmästä) ja Kelasta tuli esitäytetty lomake allekirjoitettavaksi, eli ei tarvittu mitään hurjia henkisiä voimavaroja tukitaisteluun, sen kun allekirjoitti ja vei postiin.

Ellen olisi palannut töihin, sairaspäivärahan jälkeen olisin saanut sen 400 päivää työttömyyskorvausta, saman verran. Jossa ajassa olisi ehditty käsitellä se työkyvyttömyyshakemus, jonka jälkeen eläketuloni olisivat olleet n 2100 e/kk (tuon yksilöllisen summan joka riippuu työhistoriasta saa selville työeläkevakuutusyhtiöstä).

Mutta toki olin ollut työssä ennen sairastumista. Ennen sairastumista työssä olleiden sairaseläkehakemukset hyväksytään yleensä aika sellaisenaan, kun jo päältä näkee ettei kyse ole siitä, että ihminen hakee sairaseläkkeelle vain siksi, että eläke on työttömyyskorvausta suurempi.

Eli kun oli ymmärtänyt käydä töissä (välillä hyvinkin vaatimattomasti palkatuissa p'skatöissä), sairastuminen ei vienyt lähellekään tilannetta, jossa lapsille ei olisi ollut ruokaa. Oman asunnon olisi saattanut joutua myymään jos sairaus olisi jatkunut, mutta sellaista on elämä, niin voi käydä kenelle tahansa ja jokainen järkevä tämän tajuaa jo lainaa ottaessa. Sitten vaan muutetaan vuokralle, saadaan kenties asumistukea, ja ainakin on käytössä se raha jonka omistusasunnosta oli jo ehtinyt lyhentää.

Tämä on minun kokemukseni, ei mitään suuria tukitaisteluja, teki vaan ihan siten kuten hoitotiimi (lääkäri + sosiaalityöntekijä) oli neuvonut tekemään. Ja raha riitti perustasoiseen elämään, eikä tukirahoilla kai ole tarkoituskaan matkustella tai hankkia kalliita asioita.

Nämä köyhyystarinat kuulostaa minusta i-tätrollilta, ja niiden tarkoitus on murentaa luottamusta yhteiskuntaan. Muuten olisi edes yksi todellinen laskelma täällä näkyvissä.

Mutta ei ole, koska ne menot ilmeisesti olisivat sellaisia, että lukijat syystä sanoisivat, että miksi maailmassa olet käyttänyt rahaa tuolla tavalla, kun lopputulos on (otsikon mukaisesti) se ettei edes lapselle riitä ruokaa.

Täältä voi käydä katsomassa miten se Suomi oikeasti pärjääkään työttömyyden ja etujen osalta: https://ec.europa.eu/social/BlobServlet?docId=16672&langId=en

Ei se nyt ihan Romanian tasoa tainnut ollakaan...

Tuollaiset jutut on yhtä turhia kuin vastaavat lehtien säästö- tai laihdutusvinkit ellei avata tilannetta enemmän. Paljonko ihminen saa kuukaudessa rahaa ja mihin kuluihin tuo raha menee.