LOKAKUISET vko 30

Varoitus: seuraava pätkä sisältää vakavaa parisuhdepurnausta ja se saattaa olla haitallista herkemmille lukijoille...



Meillä siis perustaltaan asiat olleet ihan hyvin raskausajan, mutta nyt, yhtäkkiä kun mieskin on ollut lomalla (nyt 3 vkoa 4stä takana), kaikki tuntuu olevan tosi vaikeeta ja hankalaa. Mulla on tässä vaiheessa sellainen olo, että mun pitäisi keksiä viihdykettä ennen niin aktiiviselle miehelle. Ja ollaan kaikenlaista kivaa tehtykin, mutta jotenkin sitten aika usein käy niin, että mies päätyy ns juopottelemaan kaveriporukassa eikä mua kiinnosta katsella sitä, saati sitten notkua itse terdellä mukana juomassa limpparia ja kuunnella TOSI HAUSKOJA kännijuttuja, joten oleilen kotona ja lueskelen tms. Kuvio on alkanut häiritä nyt tosi paljon, koska

a) kärsin unettomuudesta ja on tosi v-mäistä herätä sitten vielä senkin takia kun toinen könyää kotiin aamuyön tunteina...

b) eikö hauskaa voi pitää ilman kännäämistäkin, vai vaatiiko kaikki lomajutut sitä viinaa? Yleensä mies ei ole paljoa missään käynyt eikä juo liikaa (en ole mikään hirveä nipo juomisen suhteen, mutta nyt 4-5 iltaa viikossa menee kyllä yli!).



Onkohan tämä joku miehinen (minun mielestäni lapsellinen) reaktio vauvan tuloon, että nyt pitää mennä ja tehdä, kun on se pelko, että sitten ei kuitenkaan enää ehdi?



Tänään tilanne jotenkin kärjistyi, kun lähdettiin kaupungille ja reissu päätyi siihen että istuin kahvilla terassilla miehen ja lomailevien kavereidensa kaljoitellessa siinä. Siitä kaverit sitten halusivat suunnata piknikille kaupan kautta... No, jotenkaan ei huvittanut lähteä enää turvonneena aurinkoon istuilemaan ja mieskin päätti olla menemättä, kun huomasi että ihmettelin asiaa. Nyt sitten kiukuttelee mulle eikä suostu puhumaan asiasta. Hohhoijjaaaa!!!!!! Odotan vaan, että sen duunit alkaa ja elämään tulee taas jotain rutiinia ja normaaliaikatauluja!!!!!



Onko muilla tällaisia lomaoireiluja ja konflikteja?



No niin, olipa pitkä vuodatus, mutta kiva jos kestätte lukea. Kyllä tämä varmaan kohta tästä rauhoittuu, mutta just nyt tuntuu aika epäreilulta tollainen kiukuttelu. Ei tässä oma lomakaan ole mitään mahtavuutta ollut...



Saneline 29+1

Cisse pohti supistuksia. Mulle lääkäri sanoi kun kävin paljon supisteltuani näytillä, että supistuksia kuuluukin raskauden aikana olla, eli ei mitään huolta niin kauan kuin eivät ole kivuliaita eivätkä lyhennä kohdunkaulaa (ja sehän aina lääkärikäynnillä tarkastetaan, en tosin tiedä tarkastaako suomessa neuvolatäti joka käynnillä).



Sanelinella oli parisuhdehuolta... Ymmärrän aivan täysin, että sua kypsyttää jos vaihtoehtoina on

a) roikkua hikisellä terdellä vesiselvänä kaljoittelevan porukan seurana

b) viettää loma yksin.

Raskaana ollessa vielä kaikki tällainen ainakin mulla käy tunteisiin, on noin 5 kertaa päivässä sellainen olo et saan olla IHAN YKSIN eikä toinen YHTÄÄN VÄLITÄ, jne... Ehkä sun miehellä tosiaan on joku "pakko nyt mennä kun sit ei enää pääse mihinkään" -paniikki. Voisitko sanoa asian sille jotenkin rakentavasti tyyliin "haluaisin nauttia seurastasi kahdenkesken nyt kun vielä voimme, mitä haluaisit huomenna tehdä" ? Mutta eiköhän tuo miehesi töiden alettua taas rauhoitu. Harmi vaan, jos koko loma menee terassilla.



Mä olin eilen kuukausittaisella lääkärikäynnillä klinikalla (täällä käydään siis synnytyslääkärillä kontrollit, neuvolaa ei ole), jouduin odottamaan 3,5 tuntia !!!! Lääkärilleni oli sattunut samalle päivälle 2 synnytystä ja 1 keisarinleikkaus... Minkäs sille mahtaa, kaipa sitten omankin synnytykseni takia jotkut isomahat joutuu jonottamaan. Ihan nuutuneena kotiuduin sieltä. Mutta vauvalla kaikki menee hyvin, sydän suihki ihanasti, painonnousu ihan käyrillä (+7kg rv 28) ja sf-mitta kunnioitettavat (?) 28 cm. Sain kramppeihin magnesiumia, katsotaan jos auttais.



Nyt viikonlopun viettoon :-)

Kirjoitin tuossa taas pitkät pätkät- vissiin liian pitkät- ja niinpä ne ovat jossain avaruudessa, huoh. Kyllä ottaa päähään.



Sanelinelle kommentoin vaan tuosta miehen lomailusta. Olen ex-miehen kanssa kärsinyt tuosta kavereiden kanssa kaljoittelusta mutta se tosin riistäytyi hänellä joka viikonloppuiseksi kooman vetämiseksi. Tiedän siis tunteen kun toista odottelee kotiin ja herää siihen kun ukko kompuroi vessaan ja sammuu sinne...Tai oksentaa ja muuten vaan örisee kännissä koko loppu yön. Pahimmassa tapauksessa olin menossa duuniin seuraavana aamuna. Kehtasi vielä valittaa siitä, että "nipotan". No enpä ole enää nipottamassa ollut vuosiin...Ymmärrän siis turhautumisesi ja miehesikin pitäisi ymmärtää. Mutta ymmärtävätkö ne mitään...Teillä kuitenkin lienee vaan tällainen "lomailu" menossa eli voimia vielä sinulle!!



Nykyinen mies minun lomallani taas kerran heittäytyi kädettömäksi eli minä olin se puhuva kodinkone. Hänen mielestään ainoa toiminto töiden jälkeen oli suihkussa käynti ja tv:n katselu. Pitihän hänen tietysti levätä. Myös se viikonloppu jne. Onhan se vaimo LOMALLA. Joo-o.



Nyt hän on neljän päivän työmatkalla ja se onkin ihan mukavaa eli saadaan olla lasten kanssa kolmestaan. Huomenna rannalle koko päiväksi, toivottavasti mahani kanssa jaksan.



Ksia kertoili törmäilevänsä mahansa kanssa ja kyllä nauroin :D . Niin teen minäkin ja taidetaan me olla välillä aika koominen näky. Muuta en jaksa uusiksi tähän näpytellä. Hävinnee tämäkin???



susasana 29+2

Kivaa, kun oli vähän "vapaata", minulla oli siis kolme vapaapäivää, joista yhtenä muutimme makuuhuoneiden paikkoja esikoisen kanssa, että saimme pinnasängyn järkevästi, yhtenä olimme Särkänniemessä ja yhtenä Ikeassa. Voin siis kertoa, että tämä töissä olo tuntuu oikein lomalta nyt! :D Turvotusta ei ole aiemmin ollut mitenkään pahasti, mutta nyt kyllä tällä helteellä ja kahden päivän seisoskelun ja kävelyn tuloksena on nilkat ja jalat melkoisen pulleena... No, saimmepa Ikeasta pinnasängyn, hoitopöydän ja paljon kaikkea muuta krääsää, nyt puuttuu enää amme! :)



Keskiviikkona oli neuvola, siellä kaikki ihan ok. Vauva oli jo pää alas päin ja toivottavasti ei käänny enää. Hemoglobiini heittelee, ensin 108, sitten 126 ja nyt 118, eli melkoista sahausta. Th sanoi, että pitäisi riittää, kun joka toinen päivä syön rautaa. Painonnousun kanssa ihme mysteeri; alkuraskaudesta liikuin todella paljon, työni puolesta kävelyä tuli päivittäin kilometrejä + portaiden nousemista (kotisairaanhoidossa töissä), söin terveellisesti ja painoa tuli silti melkein kilo viikossa. Nykyisessä työssäni istun vain ja olen (pakko myöntää) syönyt melkein päivittäin (yök) jotain herkkuja; nyt painoa on tullut yli puolet vähemmän viikkoa kohti! Siis miten se on mahdollista!? Nythän vauvakin kasvaa nopeampaa, eli senkin puolesta painoa pitäisi tulla loppuraskaudesta reippaammin. En ymmärrä. Onko muilla ollut tällaista ilmiötä? Nyt neuvola alkaa olemaan sitten kahden viikon välein. Ilmaisin huoleni vauvan koosta (tuntuu todella isolta vatsassa, sf-mittakin käyrien yläpuolella 30cm rv 30+0). Th sanoi, että käsin tunnustelemalla tuntuu ihan normaalin kokoiselle, mutta jos asia kovasti huolettaa vielä joidenkin viikkojen kuluttua, niin hän laittaa lähetteen äitiyspolille, jossa tehdään painoarvio. Mukava terkka minulla kerta kaikkiaan, olin varautunut tappelemaan tästäkin asiasta! :)



Täällä onkin ollut jo monella pesuprojektia; minä kun luulin olevani ainoa hömppä liian aikaisin liikkeellä! En sitten kai olekaan. :) Pakko oli pestä nyt, kun on tämä selkä niin paljon vaivannut, että pelkään, etten ihan lopussa pysty tekemään mitään.. Toivotaan ettei näin käy!



Ei meilläkään paljoa ole 50, eikä 56cm vaatteita, ne jää todella pian pieneksi! Äitini kertoi, että pikkusiskoni syntyi niin isona, ettei hänelle mahtunut ne pienimmät vaatteet missään vaiheessa, samoin kun teki tiukkaa myös vastasyntyneiden vaippojen kanssa. Tosi kurjaa sitten, jos ostaa paljon ja jää käyttämättä.Itse en ole ostanut vaatteita ollenkaan, anoppi on syytänyt niitä jo noin 15 viikkoa meille ja sitten on nuo äitiyspakkauksen vaatteet.



Tulipas paljon taas tilitystä! Mukavaa viikonloppua kaikille ja tervetuloa uudet mukaan! Koitetaan kestää tätä hellettä...



Lillian 30+3

Joo, vähän karkasi tuo edellinen. Eli siis heipä hei pitkästä aikaa, on tää kesä aika niin kiireistä että ei meinaa ehtiä millään istumaan koneella. Oon mie tein juttuja täällä taustalla kuitenkin seuraillut.



Yritän nyt jatkossa olla vähän aktiivisempi tän kirjoittelun suhteen, niin pääsee vaikka kommentoimaan juttujakin.



Miulla oli eilen viimeinen työpäivä, ja nyt sitten ollaan lomatunnelmissa. Ei tarvitse onneksi mennä töihin ollenkaan vaan jään sitten suoraan äitiyslomalle. Mieskin on tuossa lomalla ja maanantaina pitäisi taas lähteä reissaamaan. Mennään tiistaina Särkänniemeen ja sitten ensi viikonloppuna Jyväskylään suunnataan. Sitten alkaakin jo lapsilla koulu, hui kun on niitten kesäloma mennyt nopsaan.



Pihahommissa täällä suurin osa ajasta menee, varsinkin kun on hyvä ilma. Sit sateiset päivät siivoillessa. Masu on kasvanut kovasti. Sf-mitta oli viimeeksi 26 kun edellisellä kerralla oli 16. Eli kivasti pullahtanut esiin. :)



Kävin tänään törsäämässä ja ostamassa tulokkaalle sellaisen Koala-riippukehdon ja sitten tuollaisen Manduca-kantorepun. Reppua lähinnä kuopuksen kanssa käyttelen, mutta kätevältä tuntui myös vauvallekin. Pari vaatetta olen kirppikseltä ostanut ja äitiyspakkauksen vaatteet pessyt tuonne kaappiin, eli hommaa olisi vielä tehtävänä. Hankintoja olisi vielä sitteri, imetystyyny ja Prismasta bongasin sellaisen ihanan vauvapeiton. Sitten olisikin kaikki jo kasassa.



[b]Parisuhteesta[/b] on ollut ainakin juttua. Meillä tuolla rintamalla sujuu onneksi ihan hyvin. Siis ei mitään tavallisesta poikkeavaa. Välillä tulee pikkuriitoja, mutta nopsaan ollaan sovittu nekin sitten. Onneksi tuo miun mies on niin ymmärtäväinen, että jaksaa näitä mielialan ailahteluja ja onhan niihin jo ehtinyt tulla tuossa kolmen raskauden aikana tuntumaakin. :D



Ensi viikolla olisi sitten lääkärineuvola joten sieltä varmaan sitten seuraavaksi kuulumisia kirjoittelen.



AngelEyes ja masukki 28+4

Tosi kivasti on moni nyt tällä viikolla kirjoitellut. Mäkin koitan nyt hiukan näpytellä, vaikka jo uni vähän painaa silmiä..



Unesta on puhuttu, ja aika moni tuntuu kärsivän uniongelmista.. Mullakin on jonkun asteista ongelmaa ollut jo pitkään. Nyt varsinkin, kun on kuuma, herään yöllä pissalle ja yleensä olen ihan hiessä.. Yöpaitaa ja alushousuja joutuu vaihtamaan keskellä yötä.. No hormonien ja kuumuuden piikkiin olen tämän hikoilun laittanut.. Ja tosiaan, sitten on vähän vaikea nukahtaa. Koitan kuitenkin ottaa rennosti, vaikka uni ei tulisikaan. Mietin vauvajuttuja ja tunnustelen liikkeitä.. Sen ainakin tiedän, että jos kovasti alan ahdistua nukkumattomuudesta, en ainakaan saa unta.



Meilläkin pestiin tänään ensimmäistä "vauva-pyykkiä". Olen innolla tehnyt muutamia kestovaippahankintoja, ja ne sekä äp:n kestot laitoin nyt kaikki koneeseen. Samoin koneeseen meni ne äp:n vaaleat kuudessakympissä pestävät tekstiilit.. Tuossa ne nyt ovat kuivumassa keskellä olohuoneen lattiaa, suloiset vauvapyykit =) Huomenna silittämään..



Joitakin tavaroita vielä puuttuu meiltä, sitteri olisi varmaan seuraavana ostoslistalla. Osaako kukaan sanoa, onko se Jyskin Nalle-Puh sitteri hyvä?



Hyviä öitä!



t: Merrily rv 29+1