Taidan olla onnenpekka: asun maaseudun rauhassa järven äärellä omakotitalossa
Jokainen päivä on rauhan päivä kerrostaloasumisen jälkeen. Nukun kuin tukki joka yö. Ihana herätä aamulla virkeänä ja kuunnella terassilla linnunlaulua oman pihan puista. Illalla lämnitän rantasaunan ja pulahdan järveen. TÄMÄ ON OIKEAA ELÄMÄÄ!
Onnenpekka
Kommentit (33)
Kuulostaa ihanalta.
Kaupungissa asumisessakin on omat hyvät puolensa, niin kesällä kuin muina vuodenaikoina. Minun asuntooni ei juuri kuulu naapurista ääniä, kun talossani on paksut seinät. Kesäiltaisin jopa tykkään siitä, että alhaalta kadulta kuuluu ääniä avoimen ikkunan kautta. Ja vaikka asun keskustan tuntumassa, lähellä on luontoakin.
Molemmista tykkään, mutta käytännön syistä valitsen kaupungin.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän se maalla asuminen kesällä menettelee, mutta talvi onkin perseestä ja syrjäkylien tiet yleensä karmeessa kunnossa kesät talvet. Valitsen kaupungin. T:30v maalla asunut.
Olen asunut 20 vuotta nyt maalla hiekkatien varrella. Talvisin on korkeintaan yksi, kaksi tai ei yhtään hiukan hankalampaa aamua töihin mennessä ja syyt ne, kun koko yön on tullut lunta tai tie on ns. peilijäässä.
Viime talvena mietin yks aamu etten taida päästä töihin kun lunta tullut polviin asti. Kävelin tielle katsomaan ja se oli aurattu, ja pihastakin pääsin suht helposti pois. Naapuri sitten kävi traktorilla auraamassa meidänkin pihan työpäiväni aikana. Tulikohan viime talvena kolattua piha lumesta käsipelillä kerran.
Mulle oli ja on ihan vierasta se lehdissä vellonut kaupunkilaisten raivo auramiehiä kohtaan. Ei ongelmaa täällä. Järvikin on lähellä, harmi vaan ettei ihan ikkunoista näy.
Muuten joo paitsi jos pitää ajaa joka päivä töihin. Nyt työmatka 10 min.
Oli munkin parasta aikaa ja unelman täyttymys kunnes järven kolmesta kesämökistä kaksi laitettiin vuokramökeiksi! Siinä älämölössä ja tappelun meuhkassa jää kerrostalonarkit kauas taakse.
Elät ap niin kuin minä haluaisin.
Itse elän kaupungissa kerrostalossa, ja haaveena on päästä pois. Palvelut lähellä on ok juttu (joskin en niitä käytä ruokakauppaa lukuunottamatta. En käy baareissa, kahviloisaa, ravintoloissa, shoppailemassa, museoissa yms) , mutta ilomielin siitä luopuisin jos samallla pääsisin liiallisista ihmismääristä, jatkuvasta taustahälystä, pakokaasujen kyllästämästä ilmasta ja saisin ympärilleni luontoa ja rauhaa. Mulle kaupunkielo aiheuttaa jatkuvan stressitilan.
Pitäs vaan duunikuviot yms ratkaista, että täältä joskus pois pääsisi.
Ei ikinä maalle asumaan!
Kesämökki on kyllä mukava.
Kuinka kaukana teiltä on kaupat (ei kyläkauppa vaan kunnon kaupat), lääkärit ja muut palvelut, ap?
Onhan tämä sinänsä mukavaa mutta töihin 65km suuntaansa, ei kevyen liikenteen väyliä ja syksyn/talven pimeys on uuvuttavaa. Vaikka olemmekin vaan 3km pitäjän keskustasta.
Harrastus mahdollisuudet on melko heikot ja lapsilla kouluun meno omalle kunnalle tyssää ylä asteeseen. Sen jälkeen onkin mentävä useammalla bussilla lähikuntaan. Ehkä toimivinta aikaa ollut lapsettomana ja sitten joskus eläkkeellä taas😁
Toki plussia on paljon mutta tässä tiivistettynä nämä miinukset.
Mukavaa, että olet löytänyt itsellesi sopivan asumismuodon ja sulla on ollut mahdollisuus se toteuttaa!
En ole ap mutta vastaan tuohon kauppa kysymykseen. Meiltä kunnon kaupoista lähin on ehkä 7 km ja muut noin 10 km. Eli auto tarvitaan mutta kesäkelillä 10-15 minuutin päässä, riippuen liikenteestä. Silti tämä on täysin maaseutua, jos joku nyt muuta yrittää väittää. Kaupungin vesiliittymiä ei ole vaan kaivovesi esim. Kaupunki johon 10 km, ei ole iso, mutta kuitenkin kaikki palvelut löytyvät.
Ihmettelen alapeukkuja niille tyytyväisille maalla asujille. Tiedän ettei kaikki tästä tykkää, eikä koskaan maalle halua. Ok mulle, ei tarvetta alapeukuttaa, mutta miksi ne ketkä tykkää ei saisi tykätä? Kokemuksiahan tässä jaetaan. Itse olen asunut 28 vuotta kaupungissa ja nyt parisen kymmentä vuotta maalla, enkä kaupunkiin haluaisi.
Tiedän ap tasan mitä tarkoitat, kun heräät joka aamu. Asuttiin vaimon kanssa elämämme ensimmäiset 35 vuotta helsingin keskustassa. Eka vanhempien kanssa ympäri stadia ja sitten kun muutettiin yhteen, niin keskustaan jäätiin. 7v sitten päätettiin viettää kesäloma suomessa matkaillen ja siellä ne silmät aukesi molemmille kuinka hieno maa tämä on ja se maalaisrauha ja ihmisten kiirettömyys ja ystävällisyys. Vaikka sitä kiirettä ei ymmärtänyt ekaan 35 vuoteen, kun on asunu koko elämänsä sen kaiken hälinän keskellä, niin ei sellanen voi haita, mutta se alkoi sen loman jälkeen haittaamaan.
Myytiin kämppä ja muutettii 450km päähän helsingistä. Rempattiin vanha kivinavetta ja jätettii kattoparrut paikoilleen. Oma laituri, järvi, maisema, hiljaisuus ja ekaan naapuriin on matkaa noin 300metriä. Toi etäisyys ensimmäiseen taloon tuntuu valovuodelta, kun stadissa on tottunut siihen kun avaa oven niin sporakiskot päriseen edessä. Meille jäi rahaakin niin paljon yli ja sijoitukset pantiin samalla sileeks ja myin ravintolan pois keskustasta. Ei tarvi taloudellisesti miettiä toimeentuloa, vaikka vaimo käy töissä silti tarhassa ja itse käyn kokkina paikallisessa raflassa 4 kertaa viikossa töissä etten jää ihan paikoilleen olemaan ja tämä omistaja tiesi minut, koska on käyny mun raflassa syömässä joskus. Sain vapaat kädet vaikuttaa menuun myyvämmäksi ja sekin onnistu niin että tupa täynnä joka päivä ja opetin niille kokeille erilaisia jippoja ja nyt se on kunnon maalaisperheravintola. Kotiruokaa kunnolla tehtynä eikä niitä hifistelyjä mitä ranskassa ja omassa raflassa tein. Vaan kunnon safkaa mitä ihmiset syö
Me eletään yällä hetkellä 42 vuotiaina unelmaa. Nyt mulla on se oma kasvimaa missä kasvatan perunat, porkkanat, tomaatit, basilikat ja ihan kaiken mitä rafloissa saa nenän eteen tuoreena. Nyt toi kaikki on mun pihalla. Kalat otan järvestä jos tekee mieli kalaa. Jos tekee mieli pihviä, niin ajan kilsan päähän suoraan teurastamoon hakemaan lihaa, kanaa. Jauhot haen 2km päästä viljelijältä, joka jauhaa valmiiksi sen minkä tarvin. Kaikki tuoreena joka ikinen päivä. En iha heti takas muuta kusenhajuun.
Täällä ei ole stressiä eikä vatsakipuja ja oli kiva nukkua taas kunnon unet heräämättä.
Et ole. Itse asuin 4v maaseudulla kun porukat päätti sinne aikoinaan muuttaa. Se oli täysi vankila. Ei ihmisiä missään, ei mitään tekemistä muuta kun työtä(tee puita, hae posti, lämmitä taloa, pese vene jne.) bussit ei kulje. Oli aikaset kotiintuloajat, kun vika bussi lähti 20:00 ja viikonloppuisin 17:00. Oma auto kun oli niin homma helpottu vähäsen, mutta edelleenkin ahistaa mennä satunnaisina viikonloppuina sinne, kun ei siellä ole yhtään mitään.