Lue keskustelun säännöt.
Miksi NAISEN meneminen ilman seuraa eri tapahtumiin on kummallista monen mielestä?
26.04.2019 |
Aina ei kaverit syystä tai toisesta lähde esim. bändikeikalle, elokuviin, jääkiekkopeliin, baariin, taidenäyttelyyn, harrastusmessuille, mitä nyt onkaan. Jos sitten menee itsekseen, se aiheuttaa kummallista ihmettelyä. "Siis sä menit sinne keikalle vaikka lissu oli flunssassa eikä tullut mukaan??????", "Kenen kanssa kävit sen leffan katsomassa? Jaa itsekses, oikeesti, kuinka sä kehtasit?"
Miksi? Jos mies menee keskenään vaikkapa pubiin tai jäähallille, ei sitä kukaan pidä mitenkään omituisena tai ihmeteltävänä. Mutta naisen pitäisi jättää menemättä vaikkapa keikalle, jolle liput on hankittu ajat sitten ja kaverille tulee este eikä hän pääse mukaan.
Tätä ihmettelyä saa kuulla jatkuvasti jos joku nainen mainitsee tehneensä jotakin ilman kaveria tai miestä mukana. Mikä siinä on niin ihmeellistä, kun miesten kohdalla ei edes kysytä, kenen kanssa olit pelissä, saati että itsekseen pelissä käynyt mies olisi jokin kummastelun aihe?
Kommentit (62)
Oletko joku m uslimi tai jotenkin muuten hyvin rajoittuneista piireistä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kyllä minä miestäkin ihmettelen. Tai no en nyt varsinaisesti ihmettele, mutta pidän erityisen rohkeana. Itse naisena en kehtaa yksin oikein mihinkään.
Et kehtaa mennä yksin mihinkään? Olisi kiva kuulla että mikä siinä hävettää. Mä menen yksin joka paikkaan.
No vaikeahan sitä on selittää. Ehkä se, että kaikki muut ovat kavereiden kanssa ja olen ainoa, jolla ei ole kavereita. Sehän onkin oikeastaan totuus. Haluaisin tehdä paljon asioita, mutta ne eivät tunnu yhtä kivoilta yksin. Ihmisten joukossa se yksinäisyys satuttaa jotenkin enemmän ja tuntuu että kaikki näkevät, miten surkeä olen. Ehkä tätä on vaikeaa ymmärtää, jos halutessaan saa kavereita mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kyllä minä miestäkin ihmettelen. Tai no en nyt varsinaisesti ihmettele, mutta pidän erityisen rohkeana. Itse naisena en kehtaa yksin oikein mihinkään.
Et kehtaa mennä yksin mihinkään? Olisi kiva kuulla että mikä siinä hävettää. Mä menen yksin joka paikkaan.
No vaikeahan sitä on selittää. Ehkä se, että kaikki muut ovat kavereiden kanssa ja olen ainoa, jolla ei ole kavereita. Sehän onkin oikeastaan totuus. Haluaisin tehdä paljon asioita, mutta ne eivät tunnu yhtä kivoilta yksin. Ihmisten joukossa se yksinäisyys satuttaa jotenkin enemmän ja tuntuu että kaikki näkevät, miten surkeä olen. Ehkä tätä on vaikeaa ymmärtää, jos halutessaan saa kavereita mukaan.
Miksi yksin meneminen olisi surkeaa???
Minä olen ainakin ihan ylpeästi yksin konsertissa, ravintolassa syömässä, elokuvissa tai ulkomaanmatkalla. En tarvitse ketään muuta, olen itsenäinen aikuinen ihminen!
Vierailija kirjoitti:
Eräs ystäväni kulki sinkkuaikoinaan yksin kaikki keikat ja baarireissut (asuttiin eri paikkakunnilla, joten siksi olin harvoin mukana). Ihmettelin lähinnä sitä, kuinka hän uskalsi keskellä yötä kulkea yksin kaduilla kotiin tullessaan. Itse olisin pelännyt kaiken maailman ryöstäjiä ja raiskaajia, mutta häntä ei kuulemma ikinä pelottanut.
Olen juuri tällainen :D Ei sitä jotenkin osaa pelätä. On tätä toki moni ihmetellytkin.
Baariin en yksin menisi, mutta erilaisissa tapahtumissa käyn mielelläni yksin - usein jopa mieluummin kuin ystävän kanssa. Yksin tapahtumista saa monesti enemmän irti ja tulee keskityttyä paremmin esitykseen. Omasta menemisestään saa myös päättää itse ilman, että on tilivelvollinen toiselle. Minulla ja ystävilläni on myös melko erilaiset kiinnostuksen kohteet, joten en halua heitä väkisin raahata esim. sellaisen artistin keikalle, jonka musiikista he eivät välitä. Ikävämpää olisi jos en viihtyisi yksin, mutta koska viihdyn, en näe asiassa ongelmaa :)
Vierailija kirjoitti:
Taidat liikkua jotenkin vanhoillisissa porukoissa, jos yksinäinen nainen aiheuttaa tuollaista hämmennystä. Etsi parempia ystäviä.
Samaa mieltä. Avioerostani on jo vuosia ja sen jälkeen olen mennyt yksin ihan minne vain haluan. Ujona ihmisenä rohkaisin itseäni aluksi sillä, että länsimainen aikuinen nainen voi mennä 2000-luvulla minne haluaa ilman mitään seuralaista tai esiliinaa.
Tosi kummallista, että joku ihmettelee yksin menemistä. Olen ihan varma, ettei kukaan asiaa minun kohdallani edes noteeraa. Leffoista ja näyttelyistä nimenomaan nauttii eniten, kun niihin saa mennä ihan itsekseen. Keikoilla olisi kiva käydä kaverinkin kanssa, mutta kun kerran musiikkimaku ei mene yksiin, niin ei tulisi mieleenkään jättää menemättä, jos keikan haluan nähdä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eihän siitä ole välttämättä kyse, ettei olisi kavereita vaan siitä, että niitä kiinnostaa eri asiat. Jos itse haluaa mennä prätkämessuille, mutta kavereita kiinnostaa sisustus- ja puutarhamessut, niin aika tylsää siellä on kiinnostumattoman olla ja mahdollisesti vielä maksaa lipusta. Fiksumpaa sinne on mennä itsekseen jos ei ketään muuta kiinnosta ne prätkät tai puutarha.
Mistä ne vieraat ihmiset btw osaa baarissa, messuilla tai leffassa katsella, että itsekseen oleva on surkea? Sillä voi olla vaikka kuinka paljon ystäviä ja suurperhe, mutta kyseiseen tapahtumaan ei ole sellaisia mukaan halunnut tai huolittu
Ajat ovat muuttuneet ja nuorilla on varmasti vähemmän tätä, mutta olen vanhempaa sukupolvea ja olen kyllä huomannut,. Ehkä olen herkitynytkin asialle, koska se ärsyttää. melko lailla
Aikuisen sinkun tai yksin tekevän naisen tulemisia ja tekemisiä ikään kuin kartoitetaan ja niistä tehdään pitkälle (ja usein pieleen) meneviä päätelmiä (työkaverit, tuttavat, sukulaiset - eivät niinkään ne hyvät ystävät, jotka tuntevat ja tietävät tilanteet ja taustat). Parisuhde tai porukan/kaverin kanssa tekeminen koetaan normiksi, yksin liikkuva nainen on jotenkin uhka muille (?) mutta muut myös haluavat suojella, tarjotaan seuraa, yritetään ottaa mukaan säälistäkin.
Ravintolaan illalla yksin syömään menevä nainen koetaan oudoksi jopa ravintolahenkilökunnan puolelta, mikä on todella rasittavaa (ihmetellään "ai, oletko siis yksin, eikö kukaan ole tulossa, etkö odota ketään tms). Tätä olen kokenut eri kolkissa Eurooppaa. Lounaalle tai kahvilaan voi mennä helpommin. Itse asiassa Suomessa tämä on helpompaa kuin monissa muissa maissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lähdöt mielijohteesta minuutin varoitusajalla. Kun etukäteen sovitut lähdöt voi sitten kaduttaakin, eli vapaus. Kyky toimia itsenäisesti, näin kaikenkattavalla someajallakin. Ei sopivia kavereita joka paikkaan, tai valikoivuus ja mukavuudenhalu. Kaksoiselämä. Onhan näitä. Kaupallisuus oikein syöttää porukka-ajatusta, koska se on tuottoisampaa kaikin tavoin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kyllä minä miestäkin ihmettelen. Tai no en nyt varsinaisesti ihmettele, mutta pidän erityisen rohkeana. Itse naisena en kehtaa yksin oikein mihinkään.
Et kehtaa mennä yksin mihinkään? Olisi kiva kuulla että mikä siinä hävettää. Mä menen yksin joka paikkaan.
No vaikeahan sitä on selittää. Ehkä se, että kaikki muut ovat kavereiden kanssa ja olen ainoa, jolla ei ole kavereita. Sehän onkin oikeastaan totuus. Haluaisin tehdä paljon asioita, mutta ne eivät tunnu yhtä kivoilta yksin. Ihmisten joukossa se yksinäisyys satuttaa jotenkin enemmän ja tuntuu että kaikki näkevät, miten surkeä olen. Ehkä tätä on vaikeaa ymmärtää, jos halutessaan saa kavereita mukaan.
Miksi yksin meneminen olisi surkeaa???
Minä olen ainakin ihan ylpeästi yksin konsertissa, ravintolassa syömässä, elokuvissa tai ulkomaanmatkalla. En tarvitse ketään muuta, olen itsenäinen aikuinen ihminen!
Niin kuten sanoin, tätä on vaikea selittää ihmiselle, joka ei tunne olevansa yksinäinen. Se ajatus hajottaa ihmistä jatkuvasti. Sitten kun menet ihmisten keskelle, yksinäisyys korostuu, kun näet kaikki muut kavereiden kanssa.
Hyvä että olet itsenäinen, mutta on ihan normaalia kärsiä yksinäisyydestä, jos se ei ole vapaaehtoista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toisten ihmisten kyttääjät ovat jotenkin pervoja. Älä välitä paskanjauhajista. Jos ihminen liikkuu välillä yksinkin, niin se ei tarkoita seuranhakua tai mitään oikeutusta kenellekään koskea luvatta. Pitäkää ihmettelijät ajatuksenne kurissa ja keskittykää itseenne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä väliä niiden "monen" mielipiteillä on? Heidän hyväksyntäänsäkö varten sinä elät?
Oikeasti?
Ja yksin liikkumisesta sen verran, että ihminen, joka ei ole riippuvainen muista osoittaa olevansa vahva.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eivät pysty käsittämään sellaista mihin eivät itse pysty (koska on huono itsetunto).
Itse voin mennä ainakin yksin ihan mihin vaan eikä kukaan ole kyllä kysellyt tai ihmetellyt. On minulla mies ja ystäviäkin, mutta jos haluan tiettynä ajankohtana mennä vaikka katsomaan jotain leffaa mikä ei miestäni kiinnosta tai ystävilläni on muuta menoa, niin tottakai menen yksin! Olen myös jossain bändin keikoillakin käynyt yksin ihan samasta syystä.
Baareissa en yksin käy, ellei kyse nyt ole jostain bändin keikasta.
Onhan niitäkin ihmettelijöitä, jotka ihmettelevät miksi varatut naiset käyvät naisporukalla baareissa ilman miehiään :D ihmetelkööt aivan rauhassa ja tehkööt asioita haluamallaan tavalla.
Hauskimmat reissut ovat olleet niitä, joille oon lähtenyt ihan itsekseni. Silloin on paljon avoimempi muille, seuran kanssa liikkuessa huomio kiinnittyy vain siihen. Paljon olisi jäänyt kokematta, jollen rohkenisi tai viitsisi seikkailla yksin.
Siksi koska se on rohkeaa, ja naisen ei kuulu olla rohkea.
Matkustan paljon yksin pienen koiran kanssa. Erityisesti koiraihmiset tulevat paljon juttelemaan. Siinä tutustuu helposti paikallisiin ja saa hyviä matkavinkkejä. Jostain syystä en kuitenkaan tykkää syödä yksin illallista ravintolassa. Tosin drinksuilla voin kyllä käydä baarissa. Reissuilla syön aamiaisen hotellilla, kunnon lounaan ulkona ja illalliseksi haen take-awayn hotellille tai syön jotain pientä snack-baarissa.
Yksin matkustaessa saan mielestäni todella hyvää palvelua joka paikassa. Suosittelen.
Sulla on ajatusvinouma. On aivan itsestäänselvää, että nainen voi mennä normaalimenoihin yksin minne huvittaa.
Mä meen lähes aina yksin joka paikkaan, ei kukaan ole koskaan ihmetellyt.