Lue keskustelun säännöt.
Toistuva riitely parisuhteessa
26.04.2019 |
Alkaa olla toivoton olo. Ollaan seurusteltu kaksi vuotta ja olosuhteiden pakosta asutaan eri paikkakunnilla. Näemme yleensä viikonloppuisin, joskus voi viikko olla väliä. Meillä on usein tosi mukavaa yhdessä ja kumpikin on sitoutunut suhteeseen. Mutta. Meillä on lisääntyvässä määrin riitoja joiden peruskaava on, että itse tahdon puhua asian halki ja oon mielestäni järkevä. Puoliso sanoo, että oon täynnä negaa, hän ei kestä sitä ja vetäytyy pois. Jota mä en taas kestä, koska se tuntuu tosi loukkaavalta. Puoliso sanoo, että se on hänen tapansa suojella itseään ja mua tilanteesta. Näistä jää tosi paha olo päiviksi ja pahimmillaan sama toistuu hetken kuluttua uudelleen. Miten näistä pääsisi eroon? En halua hyvää suhdetta tälläisellä pilata.
Kommentit (80)
Siis en koe saavani huomiota, mutta kun siihen juuri sanoo, ettei voi itselleen mitään, kun negatiivisuus saa hänet pois tilanteesta. Suojelee sillä kuulemma meitä, ettei asia pahenisi eikä ymmärrä, että mulla se ei auta vaan meen entistä enemmän solmuun kun haen surullisena (hän näkee sen vihaisena) tukea ja saankin vielä pakit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oonkin yrittänyt välillä olla mukava ja se toimiikin ajoittain. Meillä on tosi kivaa yhdessä. Mutta sitten taas tulee jokin pikku juttu ja kuvio on valmis.
Vierailija kirjoitti:
Oonkin yrittänyt välillä olla mukava ja se toimiikin ajoittain. Meillä on tosi kivaa yhdessä. Mutta sitten taas tulee jokin pikku juttu ja kuvio on valmis.
YRITTÄNYT OLLA VÄLILLÄ MUKAVA? Oikeasti nainen, ilmeisesti et ymmärrä hyvästä ja toimivasta parisuhteesta mitään.
Siis onko nyt kyse siitä, että sinä haluaisit vahvempaa sitoutumista? Haluaisit hänen ehdottavan yhteen muuttamista, kosivan, puhuvan enemmän sitoutumisesta ja tulevaisuudesta? Vai mikä nyt siis mättää, kun ei tekstistäsi saa selvää.
Stressi laskee ärsytyskynnystä kaiken muun suhteen, koska ihmisellä on vain tietty määrä henkisiä voimiavaroja itsehillintään.
Jos kumppanisi ei pysty tukemaan sinua stressaavassa tilanteessasi (tuntee ehkä itsensä epämiehekkääksi ja voimattomaksi ja siksikin vetäytyy), teidän olisi ehkä parasta ottaa hajurakoa.
Nykyään sukupuoliroolit ovat muuttuneet eivätkä miehet välttämättä tajua, että erittäin toimiva tapa osoittaa miehisyyttään ja olla tarpeellinen naiselle (jota hän ei nykymaailmassa enää elätä ja jolle hän ei rakenna taloa eikä suojele villipedoilta), on tukea häntä henkisesti läpi kuormittavan tilanteen. Miehet ovat herkkiä sille, jos nainen on onneton. He alkavat vetäytyä, mikä pahentaa tilannetta ennestään molempien kannalta. Ehkä pitäisi tehdä yhteinen ja yhtäaikainen päätös tsempata tosissaan tai sitten ehkä luovuttaa tai ottaa aikalisää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Usko se, että ruikuttamalla, roikkumalla ja valittamalla saat taatusti miehen kuin miehen tunteet viilenemään.
Nyt ryhdistäydyt ja päätät lopettaa sellaisen kokonaan. Jos olet epävarma, pui tunteita vaikka ystäväsi kanssa mutta älä pilaa harvoja yhteisiä hetkiä draamailemalla. Kehitä itseäsi niin muutut myös itsevarmemmaksi. Päätä ryhtyä unelmien tyttöystäväksi: ole hauska, iloinen, tee asioita, ole hellä ja osaa olla välillä myös hiljaa. Ei ole pakko sanoa ääneen ihan kaikkea mitä ajattelee.
Vierailija kirjoitti:
Usko se, että ruikuttamalla, roikkumalla ja valittamalla saat taatusti miehen kuin miehen tunteet viilenemään.
Nyt ryhdistäydyt ja päätät lopettaa sellaisen kokonaan. Jos olet epävarma, pui tunteita vaikka ystäväsi kanssa mutta älä pilaa harvoja yhteisiä hetkiä draamailemalla. Kehitä itseäsi niin muutut myös itsevarmemmaksi. Päätä ryhtyä unelmien tyttöystäväksi: ole hauska, iloinen, tee asioita, ole hellä ja osaa olla välillä myös hiljaa. Ei ole pakko sanoa ääneen ihan kaikkea mitä ajattelee.
Tuossa kyllä kerätään mahdollista katkeruutta. Meillä on samaa ongelmaa ja olen nyt jättämässä miestä, koska hän ottaa erittäin mielellään rusinat pullasta, mutta ei tarjoa tarpeeksi tulevaisuudensuunnitelmia vaan elää hetkessä.
Olen ollut iloinen, huolehtiva, sopeutuva, kannustava jne. Sitten mies parin kuukauden välein tekee jonkun paskatempun ja olen täysin raivoissani ja pettynyt.
Nyt alan tajuta, että hän rakastaa sitä, että minä rakastan häntä, ei minua. Hän ei osaa pitää minusta huolta eikä miettiä, miltä minusta tuntuu ja mitä minä tarvitsen. Tuo ehdottamasi kuvio vain pönkittää tuollaista ilman mitään hyötyä sille tsemppaajalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huono ennuste.
Riidat vain enenee. Jätä mies ja etsi semmonen joka ei vetäydy ja pakene.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Usko se, että ruikuttamalla, roikkumalla ja valittamalla saat taatusti miehen kuin miehen tunteet viilenemään.
Nyt ryhdistäydyt ja päätät lopettaa sellaisen kokonaan. Jos olet epävarma, pui tunteita vaikka ystäväsi kanssa mutta älä pilaa harvoja yhteisiä hetkiä draamailemalla. Kehitä itseäsi niin muutut myös itsevarmemmaksi. Päätä ryhtyä unelmien tyttöystäväksi: ole hauska, iloinen, tee asioita, ole hellä ja osaa olla välillä myös hiljaa. Ei ole pakko sanoa ääneen ihan kaikkea mitä ajattelee.
Tuossa kyllä kerätään mahdollista katkeruutta. Meillä on samaa ongelmaa ja olen nyt jättämässä miestä, koska hän ottaa erittäin mielellään rusinat pullasta, mutta ei tarjoa tarpeeksi tulevaisuudensuunnitelmia vaan elää hetkessä.
Olen ollut iloinen, huolehtiva, sopeutuva, kannustava jne. Sitten mies parin kuukauden välein tekee jonkun paskatempun ja olen täysin raivoissani ja pettynyt.
Nyt alan tajuta, että hän rakastaa sitä, että minä rakastan häntä, ei minua. Hän ei osaa pitää minusta huolta eikä miettiä, miltä minusta tuntuu ja mitä minä tarvitsen. Tuo ehdottamasi kuvio vain pönkittää tuollaista ilman mitään hyötyä sille tsemppaajalle.
No onhan toki aivan eri asia, jos kumppani on itsekäs paskatemppujen tekijä. Mitäpä se haittaa jos sellaisen tunteet viilenevät, koska eihän sellaista miestä muutenkaan haluta pitää elämänkumppanina. En nyt sitten tiedä, oliko siitä kyse myös ap:n miehessä. Harmi että sinä törmäsit sellaiseen.
Tosin jos joku haluaa sellaisen miehen kanssa olla, onhan se silti mukavampaa olla iloinen kuin nalkuttaja. Tutkimusten mukaan tekohymy aiheuttaa elimistössä samoja positiivisia vaikutuksia kuin aito hymy. Kun alkaa käyttäytyä mukavasti, omakin olo on mukavampi. Mutta siinä on tietysti pohdittavaa, miksi joku haluaisi ylipäätään elää temppuilevan puolison kanssa, iloisena tai jäkättävänä tai millaisena tahansa.
Sen kuitenkin tiedän, että riitely ja mariseminen ei ole hyvästä kummallekaan osapuolelle, oli se kumppani sitten kiltti tai paskatemppuilija.
Tuota noin... mikä pitää teidät yhdessä??
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Esim. Viimeksi olin hänen luonaan ja aluksi oli ihan mukavaa. Sitten tuli aihe, joka edes vähän sivusi puhumattomuutta ja tilanne oli, että toinen meni ihan puihin, lakkasi puhumasta, ei katsonut mihin päinkään jne. Lopulta kysyin, mitä olen tehnyt ja hän otti sen syyllityksenä.
Joo. Sori mut tuosta ei tule mitään.
Etsi aikuinen mies.
Kokemusta on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Usko se, että ruikuttamalla, roikkumalla ja valittamalla saat taatusti miehen kuin miehen tunteet viilenemään.
Nyt ryhdistäydyt ja päätät lopettaa sellaisen kokonaan. Jos olet epävarma, pui tunteita vaikka ystäväsi kanssa mutta älä pilaa harvoja yhteisiä hetkiä draamailemalla. Kehitä itseäsi niin muutut myös itsevarmemmaksi. Päätä ryhtyä unelmien tyttöystäväksi: ole hauska, iloinen, tee asioita, ole hellä ja osaa olla välillä myös hiljaa. Ei ole pakko sanoa ääneen ihan kaikkea mitä ajattelee.
Tuossa kyllä kerätään mahdollista katkeruutta. Meillä on samaa ongelmaa ja olen nyt jättämässä miestä, koska hän ottaa erittäin mielellään rusinat pullasta, mutta ei tarjoa tarpeeksi tulevaisuudensuunnitelmia vaan elää hetkessä.
Olen ollut iloinen, huolehtiva, sopeutuva, kannustava jne. Sitten mies parin kuukauden välein tekee jonkun paskatempun ja olen täysin raivoissani ja pettynyt.
Nyt alan tajuta, että hän rakastaa sitä, että minä rakastan häntä, ei minua. Hän ei osaa pitää minusta huolta eikä miettiä, miltä minusta tuntuu ja mitä minä tarvitsen. Tuo ehdottamasi kuvio vain pönkittää tuollaista ilman mitään hyötyä sille tsemppaajalle.
No onhan toki aivan eri asia, jos kumppani on itsekäs paskatemppujen tekijä. Mitäpä se haittaa jos sellaisen tunteet viilenevät, koska eihän sellaista miestä muutenkaan haluta pitää elämänkumppanina. En nyt sitten tiedä, oliko siitä kyse myös ap:n miehessä. Harmi että sinä törmäsit sellaiseen.
Tosin jos joku haluaa sellaisen miehen kanssa olla, onhan se silti mukavampaa olla iloinen kuin nalkuttaja. Tutkimusten mukaan tekohymy aiheuttaa elimistössä samoja positiivisia vaikutuksia kuin aito hymy. Kun alkaa käyttäytyä mukavasti, omakin olo on mukavampi. Mutta siinä on tietysti pohdittavaa, miksi joku haluaisi ylipäätään elää temppuilevan puolison kanssa, iloisena tai jäkättävänä tai millaisena tahansa.
Sen kuitenkin tiedän, että riitely ja mariseminen ei ole hyvästä kummallekaan osapuolelle, oli se kumppani sitten kiltti tai paskatemppuilija.
Tuskin ap:llakaan olisi valitettavaa, jos mies olisi iloinen, turvallinen ja huomioiva?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä aina joku neuvoo että ”jätä se”, mutta joskus kannattaa katsoa myös peiliin ja miettiä, voisiko itse toimia niin ettei turhia riitoja tulisi. Onko aina välttämätöntä alkaa puida omaa epävarmuutta niin, että toinen alkaa voida huonosti? Onko toinen vastuussa sinun epävarmuudestasi? Mikä on se hieno juttu, jonka sinä tuot tähän ihmissuhteeseen? Miksi sinun kanssasi kannattaa olla?
Ei kannata olla parisuhteessa jos ei osaa olla sinut oman itsensä kanssa. Eron jälkeen samat ongelmat ovat muuten taas pian edessä uudessa suhteessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Esim. Viimeksi olin hänen luonaan ja aluksi oli ihan mukavaa. Sitten tuli aihe, joka edes vähän sivusi puhumattomuutta ja tilanne oli, että toinen meni ihan puihin, lakkasi puhumasta, ei katsonut mihin päinkään jne. Lopulta kysyin, mitä olen tehnyt ja hän otti sen syyllityksenä.
Joo. Sori mut tuosta ei tule mitään.
Etsi aikuinen mies.
Kokemusta on.
Onhan tässä ap:ssakin vikaa. Ero ja molempien henkinen kasvu ennen uutta suhdetta.
En varsinaisesti vieläkään ymmärrä mistä te riitelette, mutta annan nyt pari vinkkiä, mitkä on mulle toiminut varsin hyvin. Olen itsekin sinun kaltainen ihminen, joka haluaa puhua kaiken halki.
Jos mulla on joku ongelma mistä haluan päästä keskustelemaan, mietin ensiksi, että häiritseekö tämä ongelma mua vielä kahden viikon päästä. Mikäli luulen sen häiritsevän vielä silloin, otan asian puheeksi, jos taas luulen, että olen päässyt ongelman yli niin en ota asiaa puheeksi turhaan.
Kun mun mies joskus ärsyyntyi kun jostain ongelmasta puhuttiin monen monia kertoja selitin rautalangasta vääntäen, että on pakko puhua uudestaan mikäli korjausliikettä ei tapahdu. Puhun koska kaipaan tilanteeseen ratkaisun ja puhun kunnes sen saan. Toki tässäkin täytyy ymmärtää, että ehkä kaikkeen ei ole ratkaisua ja silloin ei kannata päätään loputtomiin asialla vaivata.
Tsemppiä!
Vaikutat vähän liian epävarmalta itsestäsi ja mies vähän liian juntilta että tuosta mitään tulisi muuta kuin ero.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Usko se, että ruikuttamalla, roikkumalla ja valittamalla saat taatusti miehen kuin miehen tunteet viilenemään.
Nyt ryhdistäydyt ja päätät lopettaa sellaisen kokonaan. Jos olet epävarma, pui tunteita vaikka ystäväsi kanssa mutta älä pilaa harvoja yhteisiä hetkiä draamailemalla. Kehitä itseäsi niin muutut myös itsevarmemmaksi. Päätä ryhtyä unelmien tyttöystäväksi: ole hauska, iloinen, tee asioita, ole hellä ja osaa olla välillä myös hiljaa. Ei ole pakko sanoa ääneen ihan kaikkea mitä ajattelee.
Tuossa kyllä kerätään mahdollista katkeruutta. Meillä on samaa ongelmaa ja olen nyt jättämässä miestä, koska hän ottaa erittäin mielellään rusinat pullasta, mutta ei tarjoa tarpeeksi tulevaisuudensuunnitelmia vaan elää hetkessä.
Olen ollut iloinen, huolehtiva, sopeutuva, kannustava jne. Sitten mies parin kuukauden välein tekee jonkun paskatempun ja olen täysin raivoissani ja pettynyt.
Nyt alan tajuta, että hän rakastaa sitä, että minä rakastan häntä, ei minua. Hän ei osaa pitää minusta huolta eikä miettiä, miltä minusta tuntuu ja mitä minä tarvitsen. Tuo ehdottamasi kuvio vain pönkittää tuollaista ilman mitään hyötyä sille tsemppaajalle.
No onhan toki aivan eri asia, jos kumppani on itsekäs paskatemppujen tekijä. Mitäpä se haittaa jos sellaisen tunteet viilenevät, koska eihän sellaista miestä muutenkaan haluta pitää elämänkumppanina. En nyt sitten tiedä, oliko siitä kyse myös ap:n miehessä. Harmi että sinä törmäsit sellaiseen.
Tosin jos joku haluaa sellaisen miehen kanssa olla, onhan se silti mukavampaa olla iloinen kuin nalkuttaja. Tutkimusten mukaan tekohymy aiheuttaa elimistössä samoja positiivisia vaikutuksia kuin aito hymy. Kun alkaa käyttäytyä mukavasti, omakin olo on mukavampi. Mutta siinä on tietysti pohdittavaa, miksi joku haluaisi ylipäätään elää temppuilevan puolison kanssa, iloisena tai jäkättävänä tai millaisena tahansa.
Sen kuitenkin tiedän, että riitely ja mariseminen ei ole hyvästä kummallekaan osapuolelle, oli se kumppani sitten kiltti tai paskatemppuilija.
Tuskin ap:llakaan olisi valitettavaa, jos mies olisi iloinen, turvallinen ja huomioiva?
Sitähän me emme tosiaan tiedä. Voihan olla että ap huomaa nyt ns. vetäneensä lyhyen tikun ja kipuilee sen kanssa, ettei haluaisi luovuttaa kun on jo vuoden verran jaksanut yrittää, ja toivoo alitajuisesti että toinen marisemalla muuttuisi toisenlaiseksi.
Itsekunnioitusta peliin nyt, naiset! Kukaan ei ihaile ja kunnioita tyhjästä narisijoita ja vatvojia, ja tämä koskee sekä naisia että miehiä. Lopeta sinä, ap, riidan haastaminen. Älä kuitenkaan myöskään katsele mykkäkoulua tai jää roikkumaan, vaan lähde menemään ja totea, että nähdään sitten kun olet taas paremmalla tuulella.
Entä jos ei halua erota? Entä jos haluaakin sitoutua ja kehittää suhdetta, voittaa ongelmat? Joskus voi olla vaikka oikeasti kyse ihan rakkaudesta ja sitä ei ihan kevyesti tee mieli heittää roskiin. Joskus rakkauden eteen pitää vain tehdä työtä.
Etkö nyt voisi vain asian antaa olla ja olla ihana miehellesi? Lähtekää ulos syömään/tekemään jotain mukavaa. Sillä tavalla, ettei kummankaan tarvitse olla varpaillaan. Älä puhu tästä asiasta mitään vaan nauttikaa toistenne seurasta. Naurakaa ja olkaa lähekkäin=) Suutele miestä ex tempore jne.