Lue keskustelun säännöt.
Eikö normaali lapsiaan rakastava ihminen haluakin jättää jotain lapsilleen perinnöksi?
26.04.2019 |
https://www.is.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000006084296.html
Mikä ihmeen buumi tää nyt on, että ihan juristeja myöden suositellaan törsäämään, ettei mitään vaan jäisi perinnöksi?
Kommentit (241)
Just tätä tarkoitin, eikö perintö jo sanankin tarkoita, että se on vain lainassa? Seuraavalle sukupolvelle siirrettävä kun aika koittaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Törsäämään? Tuossahan suositellaan, että omat rahat käytetään esimerkiksi hoivaan vanhana.
Se nimenomaan on törsäämistä. Saman hoivan saa persaukisenakin.
Ainakin niin oli ennen, että saman hoivan (ellei paremmankin) saanut jos ei ollut omaisuutta.
Ainakin mun vanha sukulainen kun oli aikoinaan vanhainkodin tarpeessa vastaus oli, että hänen täytyy myydä asuntonsa ja käyttää ne rahat hoivaansa ja sitten kun on varaton voi päästä kunnan vanhainkotiin.
Onkohan tuollaiset säännöt vielä voimassa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Törsäämään? Tuossahan suositellaan, että omat rahat käytetään esimerkiksi hoivaan vanhana.
Se nimenomaan on törsäämistä. Saman hoivan saa persaukisenakin.
Ei todella saa. Ainoastaan pitkäaik. vuodeosaston paikka irtoaa samaan hintaan, mutta silloin ollaan jo vihanneksena.
Ihmetyttää, miten tämä voi tulla joillekin yllätyksenä, kun näin on aina ollut iät ja ajat.
Kotipalveluissa ja hoivakodeissa maksetaan palveluiden mukaan ja jos rahaa ei ole, vanhus on oman onnensa nojassa.
Esim. ruokapalvelu n.12€/ateria, kylvettäjä 30€/h, siivooja 35€/h, parturi 40€ jne.
Minä ainakin toivon, että vanhempani matkustelevat ja nauttivat eläkepäivistään vielä kun ovat hyväkuntoisia. Ei rahoja tarvitse säästää mihinkään hoivakotiin välttämättä, vaan voi "tuhlata" vähän parempaan elämään nyt. Tiedän vanhuksia jotka elävät niukasti, jotta jäisi lapsille enemmän. Ei esim.osteta tarvittuja vaatteita tai käydä teatterissa tms.
Mielestäni vanhempien rahat eivät kuulu minulle, eivätkä hekään ole omilta vanhemmiltaan mitään perineet.
Miehellä on iso peritty omaisuus, omat vanhemmat vielä elävät ja mikäli haluavat, voivat halutessaan muuttaa meidän sijoitusasuntoon, joka lähes naapurissa. Tällöin heistä huolehtiminen sujuisi helpolla. Suvut eivät vaurastu tuhlaamalla perinnöksi saadut omaisuudet, joten meilläkään ei ole aikomusta muuta kuin kasvattaa tulevaa perintöä omalle lapsellemme siirrettäväksi. On säälittävää, että musikat tuhlaavat kaiken mitä saavat sukupolvi toisensa jälkeen. Tällä keinolla meillä on loputtomasti tukielätit kanssamme.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Monessa tapauksessa nuo lapset joille perintöä pitäisi jättää ehtivät jo itsekin eläkeikään tai hyvin lähelle sitä ennen kuin vanhemmat kuolevat. Hyötyä olisi vain jos perintö siirtyisi suoraan lapsenlapsille jotka ovat vielä siinä iässä että rahaa tarvitsevat. Nythän käy niin että perinnön saavat lapset saavat eläkkeellä nauttia omasta omaisuudesta ja vanhemmilta saamastaan perinnöstä.
Jännästi tuntuu olevan kaksi ääripäätä esillä, joko ihminen kituuttaa jättääkseen mahdollisimman paljon perintöä tai tuhlaa innolla ettei vain jää mitään. Todellisuus ja tavoite lienee jossain välimaastossa. Käänteinen asuntolaina on mielenkiintoinen kuvio ja voisihan tuota soveltaa ns. perhepiirissäkin. Perilliset ostavat asuntoa pala palalta. Näin asunto jää kuitenkin perheeseen eikä mene pankille myytäväksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No ahneet suuret ikäluokat kyllä ihan huolella ahnehtii kaiken.
Mun ku-sipää isäni (todella huono isä, väkivaltainen itsekäs narsisti) tuhlasi mun ÄIDIN perinnön. Siis perinnön joka EI KUULUNUT ISÄLLE.
Kyse oli ukkini sukuperinnöstä joka oli satoja vuosia kulkenut suvussa. Ukki pienenä kävelytti minua ja veljeä metsissä ja selitti miten nämä kaikki jää aikanaan teille, ja miten metsää pitää hoitaa ja vaalia ja säilyttää se suvussa.
No, ukkini kuoleman jälkeen äiti (alistettu tossukka) peri ukin maat ja omaisuudet jota oli melko paljon. Samalla sekunnilla isä alkoi tuhlaamaan. Kaatoi metsät jotka olivat kaatokuntoisia, loput möi, kiinteistöt möi. Kaiken hassasi ja alistettu äiti kirjoitti aina isän käskystä nimen alle myyntipapereihin.
Isä osti kymmenkunta uutta citymaasturia/metsämaasturia, reissasi maailmalla, tuhlasi viinaan ja naisiin, osti kaikenlaisia hulluuksia (teetätettyjä kenkiä ja vaatteita).
Sinne meni ukin perintö. Kaikki. Perintö JOKA EI KUULUNUT ISÄLLE.
Olen todella vihainen ja katkera, olisin halunnut säilyttää sukumetsää, hoitaa sitä hyvin ja jättää lapsilleni hoidettaviksi.
Tällasia nää suurten ikäluokkien ahneet pas-kat on. Itselleen kahmivat kaiken ja oikein varmistavat että lapsille ei jää mitään.
Äitini nyt ihmettelee miksi eritoten veli on suuttunut hänelle. Minäkin olen mutta en näytä sitä niin selvästi.
Ai niin no ehkä sentään perin 20v vanhoja maastoautoja kasan... ongelmajätettä.
Isäni on yksi vastenmielisimmistä itsekkäimmistä ihmisistä mitä maa päällään kantaa, inhoon syvästi (ihan sen takia millaiben ”isä” oli meille lapsena).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä. Nyt on vaan menossa joiltain tahoilta kampanja saada eläkeläisiä kuluttamaan säästönsä. Toivottavasti propaganda ei tehoa.
Holhous- ja kyttäysyhteiskunta (josta käytetään myös markkinointitermiä hyvinvointiyhteiskunta) toimii vain jos ihmiset ovat persaukisia ja ainoa vaihtoehto palveluiden tuottamiselle ovat virkamiehet. Taloudellinen omavaraisuus antaa vaihtoehtoja ja silloin virkamiehiltä menee lokoisat hommat alta.
Harva saavuttaa omavaraisuutta itse mutta muutamassa sukupolvessa se onnistuu jos homma hoidetaan fiksusti. Nyt on muodostunut tilanne että kohtalainen osa väestöstä on saavuttamassa kohtuullista varallisuutta ja siten heillä on elämässään vaihtoehtoja. Tämä kehitys pitää yrittää katkaista ettei ihmisten riippuvuus julkisesta sektorista heikkene.
Juuri näin. Aion rahan muodossa ja lisäksi jättää lapselleni perinnöksi nimenomaan vaihtoehtoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mun rahat kirjoitti:
Mä olen korkeakouluttanut lapseni,olen tukenut asunnon ostossa ja sisustamisessa,auttanut rahallisesti muutenkin. Nyt on jaloillaan ja hyvässä virassa. Perintöä ei juuri jää,loput käytän itseeni ja omaan vanhuuteeni.
Hän tienaa nyt paremmin kuin minä ikinä eli ei tarvitse periä mitään suuria enää.
Tämä. Autetaan elämässä eteenpäin kun siihen on suurin tarve. Ei hyvätuloiset viisi- kuusikympoiset mitään perintöä enää tarvitse.
Vierailija kirjoitti:
Jännästi tuntuu olevan kaksi ääripäätä esillä, joko ihminen kituuttaa jättääkseen mahdollisimman paljon perintöä tai tuhlaa innolla ettei vain jää mitään. Todellisuus ja tavoite lienee jossain välimaastossa. Käänteinen asuntolaina on mielenkiintoinen kuvio ja voisihan tuota soveltaa ns. perhepiirissäkin. Perilliset ostavat asuntoa pala palalta. Näin asunto jää kuitenkin perheeseen eikä mene pankille myytäväksi.
Milläs ne perilliset sen ostaisi, kun maksavat jo ennestään omaa asuntolainaansa? Että vanhuksen mahdollisesti peritty omaisuus maksatettaisiin vielä uudelleen lapsilla. Huh, ei ole ahneudella rajaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Törsäämään? Tuossahan suositellaan, että omat rahat käytetään esimerkiksi hoivaan vanhana.
Se nimenomaan on törsäämistä. Saman hoivan saa persaukisenakin.
Et taatusti saa.
Vierailija kirjoitti:
Vessapaperin vaihto 15e
Pankissa sama hinta kun ne tulostaa karhukirjeen....
Että ihan törkeetä on.,., ihmisiä rahastetaan niin tyhjistä.
Tuo vessapaperin vaihto konkretisoi meille sen, miten meitä huijataan.
Me jokainen tajutaan tuossa se älyttömyys.
... rahaa kääritään.
Eikö tuo ole ihan sama hinta, jos tilaat ruokakassin Prismasta tai Cittarista, helposti siinä työaikaa menee 20 min. Tai käyt vaikka parturissa.
Olen hoitanut molemmat vanhemmat hautaan ja kyllä, aika oli hyvin työntäyteinen ja raskas. Ja ymmärrän palveluiden hinnat.
Kuinka monen omaishoitajana olet ollut?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
mun rahat kirjoitti:
Mä olen korkeakouluttanut lapseni,olen tukenut asunnon ostossa ja sisustamisessa,auttanut rahallisesti muutenkin. Nyt on jaloillaan ja hyvässä virassa. Perintöä ei juuri jää,loput käytän itseeni ja omaan vanhuuteeni.
Hän tienaa nyt paremmin kuin minä ikinä eli ei tarvitse periä mitään suuria enää.
Tämä. Autetaan elämässä eteenpäin kun siihen on suurin tarve. Ei hyvätuloiset viisi- kuusikympoiset mitään perintöä enää tarvitse.
Niin, kaikki 5- ja 6-kymppiset ovat työelämässä ja hyvätuloisia. Et ole koskaan kuullut esim. työttömyydestä ja ikäsyrjinnästä työmarkkinoilla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Törsäämään? Tuossahan suositellaan, että omat rahat käytetään esimerkiksi hoivaan vanhana.
Se nimenomaan on törsäämistä. Saman hoivan saa persaukisenakin.
Ei todella saa. Ainoastaan pitkäaik. vuodeosaston paikka irtoaa samaan hintaan, mutta silloin ollaan jo vihanneksena.
Ihmetyttää, miten tämä voi tulla joillekin yllätyksenä, kun näin on aina ollut iät ja ajat.
Kotipalveluissa ja hoivakodeissa maksetaan palveluiden mukaan ja jos rahaa ei ole, vanhus on oman onnensa nojassa.Esim. ruokapalvelu n.12€/ateria, kylvettäjä 30€/h, siivooja 35€/h, parturi 40€ jne.
Missäpä sitä sen siivojan ja parturin ilmaiseksi saisi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Törsäämään? Tuossahan suositellaan, että omat rahat käytetään esimerkiksi hoivaan vanhana.
Se nimenomaan on törsäämistä. Saman hoivan saa persaukisenakin.
Et taatusti saa.
Kuule kun saa. Siinä vaiheessa jos joudun laitokseen, olen jo vihannes. Ihmiset ovat samalla tavalla vihanneksia laitoksissa, oli rikas tai köyhä. En kaipaa silloin kampaajia tai pedikyyrejä kun en mistään mitään ymmärräkään. Sitä ennen pystyn ostamaan tarvitsemani palvelut normaalisti eläkkeelläni.
Mielestäni tämä on aika selvää. Peritty omaisuus on lainassa, sitä kuuluu hoitaa, nauttia tuotoista ja siirtää aikanaan eteenpäin. Tienattu omaisuus on oikeasti omaa ja siihen ei ole perillisillä mitään automaattioikeutta, eli oman asunnon voi myydä jos sen ns itse on maksanut.
Kun omaisuutta on riittävästi, kannattaa tietenkin pyrkiä elämään vain tuotoilla, mutta siihen pääseminen ei ihan helppoa ole jos nollasta lähtee. Eikä minusta kellään sellaista velvollisuutta olekaan, että kerryttää omaisuutta seuraaville sukupolville. Meillä jokaisella on oma ainutkertainen elämämme.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
mun rahat kirjoitti:
Mä olen korkeakouluttanut lapseni,olen tukenut asunnon ostossa ja sisustamisessa,auttanut rahallisesti muutenkin. Nyt on jaloillaan ja hyvässä virassa. Perintöä ei juuri jää,loput käytän itseeni ja omaan vanhuuteeni.
Hän tienaa nyt paremmin kuin minä ikinä eli ei tarvitse periä mitään suuria enää.
Tämä. Autetaan elämässä eteenpäin kun siihen on suurin tarve. Ei hyvätuloiset viisi- kuusikympoiset mitään perintöä enää tarvitse.
Niin, kaikki 5- ja 6-kymppiset ovat työelämässä ja hyvätuloisia. Et ole koskaan kuullut esim. työttömyydestä ja ikäsyrjinnästä työmarkkinoilla?
Harvemmin hyvinkoulutetut tuossa vaiheessa on tyhjän päällä.
Vierailija kirjoitti:
Minä ainakin toivon, että vanhempani matkustelevat ja nauttivat eläkepäivistään vielä kun ovat hyväkuntoisia. Ei rahoja tarvitse säästää mihinkään hoivakotiin välttämättä, vaan voi "tuhlata" vähän parempaan elämään nyt. Tiedän vanhuksia jotka elävät niukasti, jotta jäisi lapsille enemmän. Ei esim.osteta tarvittuja vaatteita tai käydä teatterissa tms.
Mielestäni vanhempien rahat eivät kuulu minulle, eivätkä hekään ole omilta vanhemmiltaan mitään perineet.
Totta näin, kun rahat on itse tehty, eikä peritty. Mielestäni perintöä ei kannata ottaa vastaan mikäli ajattelee sen tulevan vain omaan käyttöön, eikä siitä tarvitse mitään jättää seuraaville sukupolville.
Miehen suvulla on jätetty aina jälkipolville maat ja mannut, rakennuksineen. Nyt miehen vanhemmat, juuri eläkkeelle jääneet ovat alkaneet ns. hassaamaan tätä perintöä, jota on ollut kautta aikain tarkoitus jättää seuraaville, eli se on suvun vanhimmilla aina ikään kuin lainassa. Siitä on saatu vuokratuloa, metsätuloa, sitä on voitu myydä vähäisissä määrin sukuun, mikäli se on ollut järkevää. Lääniä on järvien rannalla, jokien rannalla, joihin on rakennettu suvun mökkejä( ja nyt tarkoitan suvulla rintaperillisiä), maata ja muuta omaisuutta on huollettu. Miehen vanhemmat ovat pikkuhiljaa vähin äänin myyneet tätä omaisuutta, metsääkään ei ole enää jäljellä kuin sen verran että he itse saavat siitä polttopuut itselleen(ennen polttopuut riittivät kaikille halukkaille) ja lapset ostavat itse omansa mistä taitavat. Tämä vanhempien toiminta aiheuttaa sitä että eläminen kallistuu lasten osalta, vaikka perinnöksijättämisten on ollut kautta aikain tarkoitus pitää huolta siitä että suku voi hyvin, eikä tarvitse niska limassa raataa ja maksaa kaikkea minkä voi saada vähemmälläkin vaivalla. Lapsilla ei ole käsitystä mihin nämä myynneistä saadut rahat on laitettu, mutta eläkkeellä olijoiden elämäntapa ainakin on pröystäilevää.
Itse en ole saamasa kuin sisareni kanssa ok-talon puokkiin, ja vähän rahaa, enkä ole ajatellutkaan että mitään pitäisi saada. Toisaalta nyt ensimmäistä kertaa näen toista puolta, kun suvun omaisuutta myydään ja hassataan, vaikka sen on tarkoitus ollut olla vain lainassa, ja että se jätetään entistä suurmepana tai vähintään samanarvoisena aina seuraavalle sukupolvelle.