Ketään, joka on ihan tyytyväisenä ns "paskaduunissa"?

Onko postityö paskaduunia? Jos on, niin viihdyn ihan ok, jo 13 vuotta.

Vierailija kirjoitti:

Sihteerinä sairaalassa, saan 2428€ ja on ihan rento työnkuva. En tiedä mitä muutakaan.

Samat täällä, toisaalta on vastuuta tietosuojaa sun muut ja se että osaat tehdä mitä pitää ja kyseenalaistaa asioita (olen esh, nuoret lääkärit, huonot määräykset jne) ettei potilaan hoito vaarannu. Välillä on kun sirkus täynnä vahdittavia pellejä.

Ja hoitajat on ihan loppu eli kiukkuisia.

Muuten kyllä kivaa JOS puhelin vaan ei soisi.

Sairaanhoitajana päivystyksessä. Kadun, että opiskelin tähän ammattiin. Olin aiemmin lähihoitaja. Lähihoitajana pystyi ottamaan työt rennommin. Tosin sillon työnkuva oli suppeampi ja vastuu ei painanut samalla tavalla.

Nyt ei ole kyse vastakkain asettelusta. Lähihoitajana olin paljon tyytyväisempi, enkä kokenut itseäni paskaduunariksi.

Raksalla olin aikanaan töissä  ja aina määräaikaisissa. Ala ei kiinnostanut muutenkaan, joten viimeisen määräaikaisen työsopimuksen jälkeen en enää palannut.

Siivousalalle siirryin. Karmea ala sekin. 3 kertaa vaihdoin yritystä ja lopulta päädyin koulun iltasiivoojaksi. Olen tyytyväinen. Saa tehdä yksin työnsä ihan rauhassa ja hiljaisuudessa eikä tarvitse nähdä ketään ihmistä juuri koskaan. Ihanaa, olen paikkani löytänyt. Palkka on toki huono, mutta olen tottunut elämään pienellä palkalla ja olen oppinut että jokin muu ratkaisee töissä kuin iso palkka. 

Olen tarjoilija, vain päivävuoroja.

No, menettelee just ja just.....

Posti. Olin siellä viisi vuotta. Tosi kivat työkaverit.

On,en halua kokoaikatyötä.

Kiva ketju!

Vierailija kirjoitti:

On,en halua kokoaikatyötä.

Ennen nykykriisiä rahat riitti kevyesti,lähitulevaisuudesta en ole varma.

Postinlajittelija Hki. Ihan hyvä palkka ja persoonallisia työkavereita

Olen tehnyt 25 vuotta paskaduunia. Huivipäälle työ tarjolla. Ai niin, ei kiinnosta. No, eipä minuakaan.

Minä! Olen siivooja. Siivoan iltatyönä koulua. Saan tehdä työni yksin omassa rauhassa. Palkka on mitä on, mutta tulen toimeen erittäin hyvin. Töihin pääsen kulkemaan pyörällä/kävellen. Nautin kevyestä/helposta työstä. 

Olin lähihoitaja, se oli todellista kirjaimellista paskaduunia. Vaihdoin laitoshuoltajaksi, työ on paljon kevyempää, helpompaa ja siistimpää.

Suorittavassa työssä on oikeasti puolensa. Olen nähnyt sekä sen vastuullisen, arvostetun asiantuntijatyön että suorittavan tason perustyön ja täytyy myöntää, että todella usein ikävöin sitä, että työ on työtä ja sen voi lähtiessään jättää työpaikalle. Asiantuntijatyössä ihmiset elävät ja hengittävät sitä ammattiaan ihan identiteettinään ja se on ihan tautisen kuluttavaa. Kilpailu on kovaa ja tuntuu, että sitä omaa alaa pitäisi opiskella kaikki vapaa-ajatkin, että pysyisi kärryillä kehityksessä.

Vierailija kirjoitti:

Tienaan 40000 vuodessa paskaduunilla, mikä on mielestäni tarpeeksi kestämään urpojen asenteet ammattiani kohtaan. Enempikin varmaan saisi muuta tekemällä, mutta eipä toisaalta tarvitse sietää myöskään typeriä työkavereita itsenäisessä duunissa ja palkanmaksajakaan ei hengitä niskaan, kun palvelutaso on tarpeeksi korkea ihan oma-aloitteisesti.

Et kuitenkaan malttanut lukea aloittajan kysymystä.

Vierailija kirjoitti:

Suorittavassa työssä on oikeasti puolensa. Olen nähnyt sekä sen vastuullisen, arvostetun asiantuntijatyön että suorittavan tason perustyön ja täytyy myöntää, että todella usein ikävöin sitä, että työ on työtä ja sen voi lähtiessään jättää työpaikalle. Asiantuntijatyössä ihmiset elävät ja hengittävät sitä ammattiaan ihan identiteettinään ja se on ihan tautisen kuluttavaa. Kilpailu on kovaa ja tuntuu, että sitä omaa alaa pitäisi opiskella kaikki vapaa-ajatkin, että pysyisi kärryillä kehityksessä.

Hyvä tiivistys.

T akateemisesta maailmasta dropannut duunari