Lue keskustelun säännöt.
Ketään, joka on ihan tyytyväisenä ns "paskaduunissa"?
utelias
23.04.2019 |
Hirveästi tulee tämänkaltaisilta palstoilta luettua kaupan kassoista, siivoojista yms yms yms jotka vihaavat työtään (enkä halua heitä yhtään nyt vähätellä), mutta onko täällä niitä jotka ovat onnellisia, tai jos ei onnellisia, niin edes jotenkin tyytyväisiä tai vähintään yleisesti ei-vittuuntuneita näissä niin kutsutuissa paskaduuneissa? mitä teette ja miksi?
Kommentit (136)
Itselleni kelpaisi kyllä "huomompikin" työ. Tällä tarkoitan juuri sellaista, jossa pienempi palkka ja jota muut eivät ehkä arvosta. Olen nuori ihminen ja tärkeintä olisi nyt vaan löytää sellainen kiva työpaikka, jossa olisi mukava olla. Omat kokemukseni monista työpaikoista ovat olleet aika ikäviä joten sen vuoksi on aina ilo huomata jos pääsee hyvään porukkaan töihin. Voisin ihan hyvin siivota ja se onkin varmaan yksi suosikkitöistäni tällä hetkellä. Toiveissa on jatkaa opiskelua, mutta nyt kelpaisi todella hyvin siivoustyö. Olenkin todella surullinen, kun en enää päässyt sinne tuttuun paikkaan, kun ei siellä ole nyt tarvetta. Tykkäsin niin olla siellä. Sitten on vähän ikävämpi asia jos en pääse opiskelemaan, koska kuitenkin olen sellainen ihminen joka tykkää lukea paljon yms. Siinä mielessä en tahtoisi jäädä perusasteelle. Jos minun silti pitäisi "amisammatti" valita niin varmaan valitsisin siivousalan koulutuksen, koska oikeastaan muut amislinjat eivät kiinnosta ja en pärjää missään asiakaspalvelussa kovinkaan hyvin. Silti tämä ei olisi minulle mikään unelma kyllä. Suuresta palkasta on välitä, mutta tykkään paljon pohtia asioita joten ehkä kyllästyisin siihen tavanomaiseen rutiinityöhön ajan kanssa. Muuten en silti koskaan arvostele toisten ammatteja ja pidä mitään työtä jotenkin huonompana tai edes jaottele ihmisiä sen mukaan. Omatkin vanhemmat ja lähes koko suku ihan duunareita, joten siinä mielessä olisin niitä harvoja suvusta, jotka ovat korkeakoulussa ( amk, yliopisto) opiskelleet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paskaduuneista puhuu ainoastaan työtävieroksuvat pummit.
Eikä puhu vaan ihan kaikki. Paska duuni, paska palkka. Työnantajakaan ei työtä arvosta niin paljon, että maksaisi siitä kunnolla. Silti moni tykkää paskaduuniakin tehdä.
No ei se mene nyt ihan noin että työnantaja ei arvosta ja siksi ei maksa. Kaupan kassa tai siivooja ei ole itse kouluttanut itseään vaativampaan työhön. Ja vaativammasta työstä maksetaan sen takia korkeampaa palkkaa koska se tuottaa lisäarvoa yritykselle.
Toimin laitoshuoltajana ja olen tyytyväinen, tosin kiirettä pitää päivittäin ja fyysisesti raskasta (kroppa kovilla) ja tiukat mitoitukset tuovat omat haasteensa. Silti työ on mukavaa siitä syystä kun en ole ikinä pitänyt istumatyötä itselleni sopivana, tykkään olla liikkeessä ja samalla saa hyötyliikuntaa! Ihan turhan aliarvostettu työ, sillä siivoojia tarvitaan nykyään ja niistä on pulaa.
Minä pidän työstäni siivoojana. Paikka, jossa siivoan, on kaikin puolin mukava ja asiakkaat ovat suurin osa todella kivoja, juttelelevat, kyselevät kuulumisia ja huomioivat muutenkin.
Ja työkavereiden kanssa tulen hyvin juttuun.
Se suurin miinus on tietysti palkka eikä sillä tahdo tulla toimeen kun perhettäkin on. Mies usein valittaa, että olen huonopalkkaisella alalla ja kannattaisi etsiä parempaa työtä. Ihan kuin ne parempi palkkaiset työt tippuisivat postilaatikkoon. Ja jos ei koulunpenkille lähde niin ne parempi palkkaiset työt vaativat sitten jo fyysisesti ja henkisesti paljon enemmän kuin nykyinen työ ja jos vaikka fyysiikka joten kuten kestäisi, niin pää tuskin ei. En millään jaksaisi työtä, jonne meneminen olisi pakkopullaa ja siellä oleminen vielä pahempaa.
Nuorempa se oli ok. Nyt ei kiinnosta vit tujakaan. Ja terveys on mennyttä. Nyt opiskelen toista ammattia.
T. Ex laitoshuoltaja
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nuorempa se oli ok. Nyt ei kiinnosta vit tujakaan. Ja terveys on mennyttä. Nyt opiskelen toista ammattia.
T. Ex laitoshuoltaja
Siis nuorempana..
Joo, grillillä 3-4 yötä viikossa, aina viikonloput ja mahdolliset arkipyhät. Saman verran tuloja kuin jossain perus toimistotyössä mutta huomattavasti enemmän vapaa-aikaa.
Lähes joka työyö osuu asiakkaaksi joku vassuri joka kertoo kuinka ei suostuisi tähän paskaduuniin kun kotiin maksetaa enemmän (?)kuin tämä minun riistopalkkani...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tienaan 40000 vuodessa paskaduunilla, mikä on mielestäni tarpeeksi kestämään urpojen asenteet ammattiani kohtaan. Enempikin varmaan saisi muuta tekemällä, mutta eipä toisaalta tarvitse sietää myöskään typeriä työkavereita itsenäisessä duunissa ja palkanmaksajakaan ei hengitä niskaan, kun palvelutaso on tarpeeksi korkea ihan oma-aloitteisesti.
Paskaduuneissa ei tienata 40k€ vuodessa
Kyllä minä kassatyössä tienasin 39000 vuodessa. Onko se sitten paskaduunia, siihen en ota kantaa.
Paskapäät voivat haukkua paskaduuniksi ihan mitä vaan. Eivät itse tee mitään duunia.
Ovat mielestään fiksuja!? Säälittäviä reppanoita!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siivoan opintojen ohella ja olen suurimman osan ajasta tyytyväinen. On mukavaa, kun työasiat tosiaan jäävät työpaikalle, joten jaksan illat opiskella ja harrastaa musiikkiharrastustani. En edes tässä opintojen ohessa jaksaisi tehdä mitään paljon ajatustyötä vaativaa hommaa työkseni. Plussaa on myös se, että työssä tulee liikuttua paljon (rannekellon mukaan 12 000-20 000 askelta päivässä). Saan olla suurimmaksi osaksi rauhassa, sillä siivoan rappukäytäviä, joissa ei paljonkaan ihmisiä päivän aikana tule vastaan. Palkkakin on noin euron verran tunnissa parempi kuin mitä se oli mulla aiemmassa työssä kaupan kassalla (nykyään 11,72 e/h).
Miinuksia työssä ovat piinavat, vanhat mummelit. Heillä ei vaikuta olevan muuta tekemistä kuin kurkkia ovisilmästä siivoustani ja syynätä jokaista nurkkaa millin tarkkuudella, kun olen päivän siivoukset tehnyt. Muutaman kerran olen saanut kuulla suoraa huutoa "järkyttävän huonosta siivousjäljestäni", monen minuutin verran valitusta siitä, miten siivousfirmat vain huijaa asiakkaitaan jne. Pomo totesi, että siivoamani kohteet ovat jopa normaalia siistimmässä kunnossa, joten pitäisi vain olla välittämättä valittajista. Suurin osa asukkaista onneksi ovat ystävällisiä ja kohtelevat siivoojaakin kuin ihmistä. Olen jopa muutaman kerran saanut muilta kehuja, mutta nuo muutamat epäasialliset vanhukset saavat oloni tuntumaan suoraan sanottuna aika paskalta.
Myös pari kertaa on ollut aika inhottava kohtaaminen vanhempien miesten kanssa. Ensimmäisellä kerralla mies kysyi multa jotain ja ennen kuin ehdin vastata, niin totesi, että "mitäpä sä tyttö mistään tiiät, oot vain siivooja". Kunnon nauru perään. Toisella kerralla joku mies kyseli ensin multa, olenko ulkomaalainen. Kun vastasin, että suomalainen olen, niin hän alkoi selittää, että "aika heikosti menee, jos tuollainen nuori nätti suomalainen nainen joutuu tällaiseen työhön, etkö mitään parempaa hommaa löytänyt, nää työt on ulkomaalaisille".
Eli siis tiivistettynä: itse siivoojan työ ei ole mielestäni kamalaa mutta muut ihmiset tekevät siitä välillä aika kurjaa. Moni pitää automaattisesti siivoojaa jotenkin heikkolahjaisena, elämässä epäonnistuneena tai "white trashina", kuten muutamat saamani kommentit todistavat. Tuntuu täysin käsittämättömältä, että joku kuvittelee tietävänsä, millainen "mistään mitään tietämätön tytönhupakko" olen vain sen perusteella, että on nähnyt mut siivoomassa rappukäytävää.
Jos pitäisi kaupan kassan ja siivoojan työn väliltä valita, niin silti kuitenkin ennemmin siivoojan työ. Kaupan kassalla idiootteja joutuu kuuntelemaan paljon useammin.
Opiskelujen ohella osa-aikainen apteekin tekninen tässä hei. Tykkään työstäni, asiakkaista ja työkaverini ovat kaikki hirveän mukavia ihmisiä. Töihin meneminen ärsytä ikinä, korkeintaan aamulla ketuttaa aikainen herääminen.
Palkkahan on ihan naurettavan huono, tuntipalkka mulla noin yhdeksän euroa, mutta en ole tätä tekemässä loppuelämääni kuitenkaan. Ehtii sitä vanhempana tienata sitten vähän enemmän, ainakin toivottavasti. :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eli ole olemassa paskaduuneja, vaan duuneja joissa on paska palkka.
Hep! Täällä yksi siivooja ja olen tyytyväinen työhöni. Duunia tällä alalla takana 16 vuotta ja muuta en ole elämäni aikana tehnytkään.
En ihan heti vaihtaisi työtäni mihinkään muuhun, vaikka saisin muutaman euron lisää liksaa, minusta kaikkea ei voi mitata rahassa. Olen kunnan palveluksessa, en yksityisellä siis. Ihmisten kauhukertomukset yksityisen sektorin siivoustyöstä ovat minulle siis tuntemattomia. Esim ainakaan vielä ei minulla ole kiire ollut työssäni. Saan itse päättää päivän kulun kunhan sovitut hommat tulee hoidettua. Työpäivän jälkeen työt jää työpaikalle, minun ei tarvitse olla työasioissa tavoitettavissa työajan ulkopuolella. Minun ei tarvitse olla ns vastuussa kenestäkään. Toki työn jälki on oltava hyvää ja esim aseptinen työjärjestys hallussa mutta minun vastuullani ei ole kenenkään henki (lääkärit tai vaikkapa lastenhoitaja).
Työni on itsenäistä. Vaikka kohteessani on asiakkaita ja monen alan toimijoita, minun ei tarvitse olla heidän kanssaan jatkuvassa kontaktissa. Introvertti luonteeni ei kestäisi asiakaspalvelutyötä, en jaksaisi olla koko ajan "saatavilla". Jos mua vituttaa joku asia, mun ei ole pakko puhua kenellekään "hei" :tä enempää ja miten monesti olen itkenyt töissä kun on ollut henkilökohtaisessa elämässä murheita. Siivouskomero antaa tähän toimintaan oivan paikan :). Ei onnistuisi pillitykset vaikkapa jossain avokonttorissa. Monesti raskaimmilla hetkillä olen parkunut silmät päässäni tehdessäni pyykkihuoltoa ja sitten taas työn touhuun kun mieli on hiukan tasaantunut :).
Saan liikuntaa. Olen jalkojeni päällä 8 tuntia joka päivä. Kohteessani on myös rappusia joita joka päivä monesti ravaamalla saan myös loistavaa pyllyreeniä. Pysyy kroppa paremmassa kunnossa kuin sellaisella joka nököttää päätteen takana sen kahdeksan tuntia.
Palkkaus ja arvostus alalla on sysipaska mutta tulen toimeen. Minua hävettää kertoa ammattini jos sitä kysellään vaikka jossain ennestään tuntemattomassa porukassa ja ihmiset jää katsomaan sillai; "Eikö tuokaan muuta duunia saanut". Vaikka oma asenne omaan työhön ratkaisee paljon, kyllä siivooja on aina arvoasteikossa se alempi josta automaattisesti ajatellaan että se on vain väliaikainen työ josta kaikki haluaa mahdollisimman nopeasti eroon.
Itse en ole edes ajatellut kouluttautua vaikka eläkeikä tuntuu olevan valovuoden päässä enkä tiedä jaksaako kroppa tätä työtä loppuun asti. Tiedostan myöskin sen että mikäli alaa haluaisin vaihtaa, viime hetket on käsillä kun ikääkin alkaa jo olemaan 40.
Minulla on siisti sisätyö ja seitsemästä kolmeen duuni. Ei viikonloppu- tai iltatöitä eikä tarvi miettiä mikä vuoro milloinkin on ja kenen kanssa sitä vaihtaa ja pääsenkö siihen ja siihen juttuun töiden takia.
Työpaikkani on lähellä. Minun ei tarvitse ottaa huomioon paskaa säätä tai kulkeeko julkiset vai omat autot kun polkupyörän renkaan puhjetessa lähellä olevaan duunipaikkaan vaikka juoksee :D.
Säästöön ei tästä palkasta jää euroakaan, kaikki menee mitä tulee. Toisaalta olen aika tuhlailevainen luonne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen keittiötyöntekijänä lähinnä suurkeittiöissä, esim kouluissa. Hoidan tiskausta ja muuta keittiön avustavaa hommaa. En voi sanoa rakastavani työtäni, mutta niin kuin moni muukin on tässä ketjussa maininnut on tällaisessa yksinkertaisessa työssä se hyvä puoli, että työt eivät seuraa kotiin ja vastuuta ei tarvitse ottaa esim. jonkun hengestä. Työ on välillä melko raskasta, mutta toisaalta en haluaisi olla missään istumatyössäkään. Teen töitä vuokrafirman kautta ja varsinkin isoissa kaupungeissa työtä kyllä riittää. Monille vakituinen työpaikka on se prioriteetti, mutta itse tykkään vaihdella paikkoja ja tutustua uusiin naamoihin ja saada vaihtelua rutiineihin. Lisäksi vaikka monessa suhteessa olisinkin huonommassa asemassa kuin vakkarit, voin vuokrafirman kautta töissä ollessani järjestää esim. viikon loman paljon helpommin kuin vakkarit. Olen itse tyytyväinen ammattiini ja minulle on oikeastaan se ja sama mitä muut ajattelevat. Ennen häpesin kertoa ammattiani koska olin "vain" keittäjä, mutta olen pääsemässä siitä eroon.
Minä olen keittiötyöntekijänä lähinnä suurkeittiöissä, esim kouluissa. Hoidan tiskausta ja muuta keittiön avustavaa hommaa. En voi sanoa rakastavani työtäni, mutta niin kuin moni muukin on tässä ketjussa maininnut on tällaisessa yksinkertaisessa työssä se hyvä puoli, että työt eivät seuraa kotiin ja vastuuta ei tarvitse ottaa esim. jonkun hengestä. Työ on välillä melko raskasta, mutta toisaalta en haluaisi olla missään istumatyössäkään. Teen töitä vuokrafirman kautta ja varsinkin isoissa kaupungeissa työtä kyllä riittää. Monille vakituinen työpaikka on se prioriteetti, mutta itse tykkään vaihdella paikkoja ja tutustua uusiin naamoihin ja saada vaihtelua rutiineihin. Lisäksi vaikka monessa suhteessa olisinkin huonommassa asemassa kuin vakkarit, voin vuokrafirman kautta töissä ollessani järjestää esim. viikon loman paljon helpommin kuin vakkarit. Olen itse tyytyväinen ammattiini ja minulle on oikeastaan se ja sama mitä muut ajattelevat. Ennen häpesin kertoa ammattiani koska olin "vain" keittäjä, mutta olen pääsemässä siitä eroon.
Ite työskentelen tiskaajana. Ihan kivaa on, ja työpäivän jälkeen aina tyytyväisenä kotiin.
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tienaan 40000 vuodessa paskaduunilla, mikä on mielestäni tarpeeksi kestämään urpojen asenteet ammattiani kohtaan. Enempikin varmaan saisi muuta tekemällä, mutta eipä toisaalta tarvitse sietää myöskään typeriä työkavereita itsenäisessä duunissa ja palkanmaksajakaan ei hengitä niskaan, kun palvelutaso on tarpeeksi korkea ihan oma-aloitteisesti.
Paskaduuneissa ei tienata 40k€ vuodessa
Yksi "paskaduunin" kriteereistä on matala palkka.
15-28 000€/ vuosi kokopäivätyöstä.
Usein työt ovat myös kausiluonteisia, työsuhteet ovat välillä katkolla,, joten monien etujen kertyminen nollautuu.
Jos kertoisin ammattini, 95% pitäisi sitä paskaduunina. Jos taas kerron vuosipalkkani, tilanne ilmeisesti muuttuu. Aika jännä, ehkä se kertoo asenteista. Eipä ole tarvetta todistella asiaa suuntaan tai toiseen.
Suuri salaisuus on tosiaan siinä, että tekee tarpeeksi töitä, vaikka kyllä mulla ihan vapaatakin on riittävästi. Se on totta, että en saa identtistä kuukausipalkkaa joka kuukausi, vaan tili määräytyy tuntien perusteella. En näe asiassa ongelmaa, koska kaiken duunin jatkuvuuteen liittyy aina epävarmuutta, se ei vain aina näy palkkakuitista eli sen palkan saaja ei ehkä sitä tajua.
no miksi et kerro mitä työtä teet? Häpeätkö sitä kuitenkin kun et voi sanoa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Porukka ei näköjään osaa vetää eroa "paskaduuniin" ja akateemiseen. Opettajan työ, saati pankkivirkailijan homma eivät ole paskaduuneja. Paskaduuniksi voidaan sanoa;
-siivoojan työtä
-random tehdastyötä
-kaupan kassan työtä
-avustajan töitäPaskaduunissa tienaa paskasti ja on yleensä fyysisesti raskasta. Palkka arviolta n. 10 euroa tunti.
En ole koskaan pitänyt henkilökohtaisen avustajan työtäni paskaduunina. Pidätkö sinä? Pitäisikö, jos tulisin huolehtimaan sinun sukulaisestasi?
Olen eri, mutta minä olen tehnyt henkkarin töitä, ja pidän sitä paskaduunina. Minulla oli firman kautta useampi asiakas, ja vain yhden kohdalla ei tarvinnut olla koko ajan varpaillaan. Muut asiakkaat olivat aika epävakaita ja aina sai pelätä, että mitäs tänään asiakas keksii pääni menoksi. Asiakkaat taikka mahdolliset perheenjäsenet eivät arvostaneet, kaverit näkivät työn pelkkänä seuraneitinä olemisena. Siivouksen ei pitäisi kuulua sopimukseen, mutta pomotkaan eivät sanoneet mitään, vaikka toin ilmi että esim. ikkunoiden pesu ei todellakaan kuulu avustajalle. Eivätkä muutenkaan saaneet asiakkaita kuriin. Palkka 10 €/h. Toki ei vaadi koulutusta, mutta oli rankkaa elää vuosia köyhyysrajan alapuolella. Lopulta sain oman alan töitä ja asiakkaat raivostuivat, kuinka kehtaan jättää heidät.
En ole koskaan pitänyt henkilökohtaisen avustajan työtäni paskaduunina. Pidätkö sinä? Pitäisikö, jos tulisin huolehtimaan sinun sukulaisestasi?