Lotta Näkyvä aikoo huiputtaa kaikki maailman yli 8 kilometriä korkeat vuoret
Onko tällä asiasta jotain kokemusta vai onko tämä näitä netistä luettuja kivoja juttuja joista innostunut?
https://www.iltalehti.fi/viihdeuutiset/a/8599db9d-c1d9-4177-bab9-759b9e…
Kilimanjaro ei ole sama asia kuin Everest tai K2. On itseasiassa aika todennäköistä, että menehtyy yrittäessä.
Kommentit (6087)
121212 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hirveää dissaamista!
Kilimanjaro on ihan hyvä paikka kokeilla korkeampaa mäkeä. Teknisesti helppo mutta liki 6 kilsaa korkea, eli ei mikään sunnuntaikävely kuitenkaan.
Lotta on käynyt myös Acolla joka on liki 7 kilsaa ja ilmeisesti pärjännyt ihan hyvin.
Ite ainakin toivon hänelle onnea - koska sitäkin tarvitaan - ja menestystä. Tuossa iässä ja lapsettomana voi vielä kokeilla rajojaan. Ilmeisesti myös on varakkaasta perheestä, joten ei ihan hirveästi tartte penniä venyttää.
Aconcagua on vaellus, samoin kuin Kilimanjaro.
Riittää kun on ok kunnossa eikä ole erityisen herkkä vuoristotaudille. Kumpikaan noista ei valmista kasitonnisia varten oikein mitenkään, ei kiipeämisen eikä olosuhteiden puolesta.
Kasitonniset(kin) on eräänlaista turistibisnestä. Ne on mahdollista jumaroida ylös kiinteitä köysiä pitkin ilman että tarvitsee olla teknisesti maailmanluokan kiipeilijä.
Kuntoa voi kohottaa, mutta korkean ilmanalan sietokyky on ominaisuus johon ei välttämättä pysty juurikaan vaikuttamaan ja Lotalle se ei ymmärtääkseni ollut mikään ongelma. En siis näe mitään syytä miksi hän ei voisi onnistua siinä kuin joku muukin hyväkuntoinen nuori ihminen.
No mutta, tässähän olisi mukavasti perspektiiviä asiaan.
Lista ihmisistä jotka ovat kiivenneet kaikille 8 000m huipuille:
https://en.wikipedia.org/wiki/Category:Summiters_of_all_14_eight-thousanders
Lista ihmisistä jotka ovat menehtyneet yrittäessään kiivetä 8 000m huipuille:
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_deaths_on_eight-thousanders
Vierailija kirjoitti:
121212 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hirveää dissaamista!
Kilimanjaro on ihan hyvä paikka kokeilla korkeampaa mäkeä. Teknisesti helppo mutta liki 6 kilsaa korkea, eli ei mikään sunnuntaikävely kuitenkaan.
Lotta on käynyt myös Acolla joka on liki 7 kilsaa ja ilmeisesti pärjännyt ihan hyvin.
Ite ainakin toivon hänelle onnea - koska sitäkin tarvitaan - ja menestystä. Tuossa iässä ja lapsettomana voi vielä kokeilla rajojaan. Ilmeisesti myös on varakkaasta perheestä, joten ei ihan hirveästi tartte penniä venyttää.
Aconcagua on vaellus, samoin kuin Kilimanjaro.
Riittää kun on ok kunnossa eikä ole erityisen herkkä vuoristotaudille. Kumpikaan noista ei valmista kasitonnisia varten oikein mitenkään, ei kiipeämisen eikä olosuhteiden puolesta.
Kasitonniset(kin) on eräänlaista turistibisnestä. Ne on mahdollista jumaroida ylös kiinteitä köysiä pitkin ilman että tarvitsee olla teknisesti maailmanluokan kiipeilijä.
Kuntoa voi kohottaa, mutta korkean ilmanalan sietokyky on ominaisuus johon ei välttämättä pysty juurikaan vaikuttamaan ja Lotalle se ei ymmärtääkseni ollut mikään ongelma. En siis näe mitään syytä miksi hän ei voisi onnistua siinä kuin joku muukin hyväkuntoinen nuori ihminen.
Kasitonnisia on 14 kappaletta.
Everest on turistibisnestä. Maksamalla 100 000 EUR (halvemmallakin pääsee mutta Lotan tapauksessa lienee fiksuinta raottaa kukkaroa oikein kunnolla), hankkiutumalla kuntoon ja opettelemalla kiipeilyn perustaitoja voi päästä huipulle, kunhan hyväksyy riskit. Lhotse on Everestin kyljessä ja itse asiassa osa etelän puoleisesta reitistä kulkee sen kautta, joten sinne pääsee myös. Cho Oyo ei vaadi erityisesti kiipeilytaitoja.
Sen jälkeen alkaa olemaan hiljaista.
Vuorille kuten Annapurna I, K2, Nanga Parbat, Dhaulagiri I, Kanghenjunga, jne turisteilla ei ole mitään asiaa. Ei ole sellaista rahasummaa josta kokenut opas lähtisi yrittämään näille jonkun ex-missin kanssa.
Äkkiseltään kun mietin, 3/14 kuulostaa realistiselta kunhan on valmis pulittamaan vaaditun summan eikä hölmöile. Sen jälkeen pitää hankkia kokemusta, ja paljon.
Vierailija kirjoitti:
121212 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hirveää dissaamista!
Kilimanjaro on ihan hyvä paikka kokeilla korkeampaa mäkeä. Teknisesti helppo mutta liki 6 kilsaa korkea, eli ei mikään sunnuntaikävely kuitenkaan.
Lotta on käynyt myös Acolla joka on liki 7 kilsaa ja ilmeisesti pärjännyt ihan hyvin.
Ite ainakin toivon hänelle onnea - koska sitäkin tarvitaan - ja menestystä. Tuossa iässä ja lapsettomana voi vielä kokeilla rajojaan. Ilmeisesti myös on varakkaasta perheestä, joten ei ihan hirveästi tartte penniä venyttää.
Aconcagua on vaellus, samoin kuin Kilimanjaro.
Riittää kun on ok kunnossa eikä ole erityisen herkkä vuoristotaudille. Kumpikaan noista ei valmista kasitonnisia varten oikein mitenkään, ei kiipeämisen eikä olosuhteiden puolesta.
Kasitonniset(kin) on eräänlaista turistibisnestä. Ne on mahdollista jumaroida ylös kiinteitä köysiä pitkin ilman että tarvitsee olla teknisesti maailmanluokan kiipeilijä.
Kuntoa voi kohottaa, mutta korkean ilmanalan sietokyky on ominaisuus johon ei välttämättä pysty juurikaan vaikuttamaan ja Lotalle se ei ymmärtääkseni ollut mikään ongelma. En siis näe mitään syytä miksi hän ei voisi onnistua siinä kuin joku muukin hyväkuntoinen nuori ihminen.
Ai on vai?
Listaahan meille vaikka tosta 121212:n linkistä että kuinka moni noista 28 onnistuneesta oli turisteja jotka "jumaroi" kasitonnisten huipuille köysiratoja pitkin? :D
Mulle tuttuja nimiä oli Veikka Gustafsson ja Ed Viesturs.
ps. ei jossain Annapurnalla mitään köysiä ole. Ei hullukaan lähde vetämään niitä muille, kun mahkut kuolla niitä vetäessä on yli 30%.
Yleensä sellaisille liian itsevarmoille ja tyhmänrohkeille juuri käy huonosti kun yliarvioidaan omat kyvyt. Tuollaisella kokemuksella jos sanoo, että _aikoo_ huiputtaa kyseiset vuoret, niin ei kuulosta kovin hyvältä. Aika kaukaisilta haaveilta nuo ennemminkin vaikuttaa. Ihmettelen suuresti mistä tuollainen egoaminen kumpuaa.
Jokohan kohta eroaa Kristianista?
Asuvat eri maissa, eikä Lotta muutenkaan ole parisuhdeihminen.
Jotenkin hellyttävän amerikkalaista tuo asenne että kuka tahansa voi tehdä mitä vaan ja että kun on julkkis, sitten ainakin.
Mutta kyllä siitä että poseeraa mekossa ja korkkareissa Annapurnan kansallispuistossa on "vähän" matkaa siitä että kiipeää Annapurna I:n huipulle. On hyvät syyt miksi sinne on kiivennyt alle 200 henkilöä, ja ne kaikki on takuulla olleet kokeneita kiipeilijöitä.
Jopa Veikka Gustafsson on minusta kertonut että kesti hyvän aikaa ennen kuin mies halusi yrittää tuolle vuorelle.
Kovaa puhetta mutta uskon. Aikoo paeta vuorille.
Vierailija kirjoitti:
Yleensä sellaisille liian itsevarmoille ja tyhmänrohkeille juuri käy huonosti kun yliarvioidaan omat kyvyt. Tuollaisella kokemuksella jos sanoo, että _aikoo_ huiputtaa kyseiset vuoret, niin ei kuulosta kovin hyvältä. Aika kaukaisilta haaveilta nuo ennemminkin vaikuttaa. Ihmettelen suuresti mistä tuollainen egoaminen kumpuaa.
Varmaan aika ikävää olla menestyneen ja arvostetun isänsä varjossa. Nyt pitää yrittää kiipiä huipulle, kun nuo missimittelöt eivät kovin kunnioitusta herätä. Karpelallekin naureskeltiin, vaikka ministeriksikin yleni, että tissimallihan se vaan, vaikka sosionomiksikin opiskeli ja sitä tietä hankkia respektiä.
Ja kun on tuollainen hupakon oloinen haahuilija, niin eipä tuota kukaan vakavasti otakaan. Juna meni jo.
Kauniille naiselle vaan tarjoutuu komea kiipeilijämentori valmentamaan, olen kade
Nyt muijat pliis!
Tätäkään ketjua ei olisi syntynyt, jos joku hyväkuntoinen MIES haaveiIisi vuorikiipeilystä. Mutta koska kyseessä on nainen, niin varma kuolema ja ei kannata edes yrittää.
Kyllä naisetkin voi kiipeillä ja mikäs siinä jos aikoo harjoitella vuosikausia kokeneemman kiipeilijän johdolla, ennen kuin lähtee niille haastavimmille vuorille.
Onhan tuolla 8-tonnisissa hiton haastaviakin, mutta tuskin on tarkoitus niille rynnätä lähivuosina... Eiköhän sitä aloiteta ensin niistä helpoista ja katsota vähitellen mihin rahkeet riittää. Vai onko palstaraati sitä mieltä, että unelmointikin on kiellettävä?
Joko on kohta perintö tuhlattu.
Joku kirjoitti, että jos joku mies haaveilisi tällaisesta niin ei sitä kukaan dissaisi.
Olen eri mieltä.
Jos olisi julkkismies, joka aiemmin olisi kertonut syömishäiriöistään tai itsetuhoisuudestaan ja nyt yht'äkkiä kertoisi aikovansa valloittaa kasitonniset niin kyllä sillekin naureskeltaisiin.
Veikka Gustafsson on mielestäni siinä suhteessa eri asia, että hän oli harrastanut kiipeilyä ja huiputtamista jo nuoresta iästä eikä ollut julkisuudessa huutelemassa aikeistaan etukäteen.
Tavoitteet on korkealla, mutta onko julkisuus välttämätöntä tavoitteiden ja haaveiden toteuttamiseksi? Aiempien juttujen perusteella, onko edelleen joku alemmuuskompleksi? jahdataan haamuja, ei tiedetä kuka ollaan ja mitä elämältä halutaan, sitten on hyvä ottaa tällainen projekti joka on näkyvä ja tuo huomiota. Muutaman vuoden kuluttua ollaan naistenlehdissä kertomassa kuinka hukassa olikaan tässä vaiheessa elämäänsä...
Vierailija kirjoitti:
Hirveää dissaamista!
Kilimanjaro on ihan hyvä paikka kokeilla korkeampaa mäkeä. Teknisesti helppo mutta liki 6 kilsaa korkea, eli ei mikään sunnuntaikävely kuitenkaan.
Lotta on käynyt myös Acolla joka on liki 7 kilsaa ja ilmeisesti pärjännyt ihan hyvin.
Ite ainakin toivon hänelle onnea - koska sitäkin tarvitaan - ja menestystä. Tuossa iässä ja lapsettomana voi vielä kokeilla rajojaan. Ilmeisesti myös on varakkaasta perheestä, joten ei ihan hirveästi tartte penniä venyttää.
Haluaa jo sponsorin. Tarvii 100.000
Vierailija kirjoitti:
Aika hurjat on todennäköisyydet.
Näyttäisi että tuo Cho Oyo, Lhotse, Everest, Gasherbrum II ja Broad Peak on suhteessa helpoimmat.
Dhaulagiri I, Nanga Parbat, K2 ja Annapurna on vaarallisimmat.
Jos delaamisen todennäköisyys on välillä 5-30% per vuori ja ne pitää valloittaa kaikki niin joo-o :D
Erityisen epärealistiselta haihattelulta Lotan puheet kuulostaa sen vuoksi, että vaikka hän ei ole vielä yhdenkään kasitonnisen huipulle kiivennyt hän sanoo valloittavansa ne kaikki ja kaiken lisäksi ilman lisähappea. Onko suunnitelma lähteä heti ensimmäisen vuoren valloitukseen ilman lisähappea vai aloittaa lisähapen kanssa?
Eikö voisi tehdä ensin, ja vasta sitten kertoa saavutuksesta?
Esim. Alex Honnoldin Free Solo-kiipeäminen El Capitanille ilman ennakkohypetystä ansaitsee arvostuksen. Pari vuotta sitten kun tästä uutisoitiin, jäi mieleen miten eräs siellä kallionkielekkeellä leiriytynyt kiipeilijä kertoi ihmetelleensä aamuyöllä kesken uniensa, että ihan kuin joku olisi mennyt tästä ohi :-)
En tiedä kuinka katkeria, mutta erään perheen se kyllä tuhosi aika tehokkaasti. Nuorin lapsista lopetti opiskelut ja äiti ei kykene edes nukkumaan omassa makuuhuoneessaan.
Toinen tapaus missä puoliso ei ollut naimisissa ja he asuivat miehen talossa, niin miehen omaiset heittivät naisen tylysti ulos. Erään kaverini isä harrastaa noita 8000 metrisiä ja onhan se stressaavaa koko perheelle. Paljon poissa kotoa ja kallista hommaa.
Mutta pahimpia tapauksia ovat nuo kun nämä pelastajat kuolevat. Se on kyllä kaikista katkeroittavampaa, kun pienten lasten isät kuolevat ja lapset jäävät puoliorvoiksi, koska joku on tippunut johonkin jäärailoon ja hänet on haettava sieltä pois.