Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Mikä on ilman järjestysluku? En löydä jaksollisesta järjestelmästä?

Vierailija
21.04.2019 |

Pitäisi laskea atomipaino.

Kommentit (33)

Vierailija
21/33 |
21.04.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Johtuisiko vaikka siitä, että ilma ei ole alkuaine...

Mutta mehän hengitetään sitä, daa?

Kertooko se mielestäsi aukottomasti, että ilma on alkuaine? Kokeile siinä tapauksessa hengittää jotain muuta alkuainetta, esim. rautaa, daa.

Vierailija
22/33 |
21.04.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tarjoilija. Iso tooppi!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/33 |
21.04.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ilma on seos.

Vierailija
24/33 |
21.04.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Oululainen täälläkin kirjoitti:

Ilma ei ole alkuaine, vaan kaasujen seos. Eikä se ole yhdistekään. 

Voit laskea ilmalle sen eri alkuainekaasujen prosenttiosuuksia käyttäen keskimääräisen atomipainon. 

Löydäthän ilman koostumuksen prosenttiosuudet jostain?

No vielä helpompi on googlata tieto suoraan

https://www.engineeringtoolbox.com/air-properties-d_156.html

Moolimassa on epäyllättävästi hieman yli 28 koska suurin osa ilmasta on N2.

Vierailija
25/33 |
21.04.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Oululainen täälläkin kirjoitti:

Ilma ei ole alkuaine, vaan kaasujen seos. Eikä se ole yhdistekään. 

Voit laskea ilmalle sen eri alkuainekaasujen prosenttiosuuksia käyttäen keskimääräisen atomipainon. 

Löydäthän ilman koostumuksen prosenttiosuudet jostain?

Suhteet riippuu siitä minkälaisia ilmoja on pidellyt.

Vierailija
26/33 |
21.04.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hapen isotooppeja ovat mm. ilma ja pieru. Pierumolekyylissä on monta happia, mutta stereoisomerian takia ei ole yhtä kivaa kuin ilma.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
27/33 |
21.04.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Hapen isotooppeja ovat mm. ilma ja pieru. Pierumolekyylissä on monta happia, mutta stereoisomerian takia ei ole yhtä kivaa kuin ilma.

Mikä on pierun puoliintumisaika?

Vierailija
28/33 |
21.04.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset
Sisältö jatkuu mainoksen alla
29/33 |
21.04.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Oululainen täälläkin kirjoitti:

Ilma ei ole alkuaine, vaan kaasujen seos. Eikä se ole yhdistekään. 

Voit laskea ilmalle sen eri alkuainekaasujen prosenttiosuuksia käyttäen keskimääräisen atomipainon. 

Löydäthän ilman koostumuksen prosenttiosuudet jostain?

Kannattaa huomata sitten korkeus. Ilmakehä ei ole sama kaikkialla.

Meinaatko että ilma on Kuun korkeudella ja kohdalla kiveä? Oletpa hassunkurinen tapaus.

Jos kyseessä on kemian tehtävä niin ilman ominaisuudet ovat NTP-olosuhteiden mukaiset, mutta silläkään ei ole tässä tehtävässä vaikutusta. 

Korkeudella ei ole mitään vaikutusta tässä tehtävässä. 

Suosittelen iltalukemiseksi tätä: https://fi.wikipedia.org/wiki/Ilma

Vierailija
30/33 |
21.04.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Se on tietysti kakkonen. O2.

Happi-2

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
31/33 |
21.04.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Oululainen täälläkin kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oululainen täälläkin kirjoitti:

Ilma ei ole alkuaine, vaan kaasujen seos. Eikä se ole yhdistekään. 

Voit laskea ilmalle sen eri alkuainekaasujen prosenttiosuuksia käyttäen keskimääräisen atomipainon. 

Löydäthän ilman koostumuksen prosenttiosuudet jostain?

Kannattaa huomata sitten korkeus. Ilmakehä ei ole sama kaikkialla.

Meinaatko että ilma on Kuun korkeudella ja kohdalla kiveä? Oletpa hassunkurinen tapaus.

Jos kyseessä on kemian tehtävä niin ilman ominaisuudet ovat NTP-olosuhteiden mukaiset, mutta silläkään ei ole tässä tehtävässä vaikutusta. 

Korkeudella ei ole mitään vaikutusta tässä tehtävässä. 

Suosittelen iltalukemiseksi tätä: https://fi.wikipedia.org/wiki/Ilma

Sillä on suuri merkitys tälle tehtävälle ellei korkeutta erikseen mainita. Homopaussin jälkeen kaasut jakautuvat kerroksiin atomipainonsa mukaan.

32/33 |
22.04.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Oululainen täälläkin kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oululainen täälläkin kirjoitti:

Ilma ei ole alkuaine, vaan kaasujen seos. Eikä se ole yhdistekään. 

Voit laskea ilmalle sen eri alkuainekaasujen prosenttiosuuksia käyttäen keskimääräisen atomipainon. 

Löydäthän ilman koostumuksen prosenttiosuudet jostain?

Kannattaa huomata sitten korkeus. Ilmakehä ei ole sama kaikkialla.

Meinaatko että ilma on Kuun korkeudella ja kohdalla kiveä? Oletpa hassunkurinen tapaus.

Jos kyseessä on kemian tehtävä niin ilman ominaisuudet ovat NTP-olosuhteiden mukaiset, mutta silläkään ei ole tässä tehtävässä vaikutusta. 

Korkeudella ei ole mitään vaikutusta tässä tehtävässä. 

Suosittelen iltalukemiseksi tätä: https://fi.wikipedia.org/wiki/Ilma

Sillä on suuri merkitys tälle tehtävälle ellei korkeutta erikseen mainita. Homopaussin jälkeen kaasut jakautuvat kerroksiin atomipainonsa mukaan.

Jos joskus olisit vastannut kouluissa koetehtäviin, osaisit tämänkin kysymyksenasettelussa nähdä onko korkeuden vaikutusta haluttu huomioida. 

Omassa vastauksessasi saat ihan vapaasti luetella kullakin korkeudella olevan kaasun ominaisuudet. Ja kannattaa ehdottomasti jatkaa sitä homopaussia.

Aloittelijalle vihjeeksi: kannattaa kysyä neuvoa jatkossa joltain muulta keskustelusivulta kuin tältä. Tiede-lehden sivuilta saat asiallisia vastauksia. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
33/33 |
22.04.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ilmeisesti trolli keskustelee keskenään. Olisi nimittäin niin masentavaa ajatella, että aikuiset ihmiset lähtevät mukaan tähän todella typerään trollin vedetykseen.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yhdeksän viisi seitsemän