Kuvaile suomalainen mökki
Kuvaile suomalainen mökki. Minä aloitan.
Kaikki vanha raahataan mökille, joka ei enää kelpaa kenenkään kotiin. Korvaton muumimuki? Mökille. Isoisän hiihtopokaalit ja hirvensarvet? Mökille.
Kaikkialla on pas-kaista ja epäviihtyisää. Kaikki tasot ja pöydät ovat paksun rasvan peitossa, koska mökillä ei voi siivota kunnolla. Petivaatteet ovat kuluneet puhki ja kellastuneet, kaikki ovat nuhjuista keinokuitua. Sängyt pedataan muotoonommelluilla froteelakanoilla.
Tuvasta löytyy pirttipöytä, jonka lakkapinta on kulunut puhki. Pöydällä on lyhyt, napakka räsymatto ja kuluneet, tahraiset muovitabletit. Pöydän päällä on joutsenmaljakko ja siinä joko valmiiksi taiteltuja servettejä, jotka on kerätty takaisin käyttöön, kun vieras ei olekaan siihen pyyhkinyt, tai sitten maljakossa on pölyinen tekokukka.
Joka nurkka täynnä patjoja vieraita varten, natisevaa vaahtomuovia jota on lapsena joku purrut. Joka nurkka täynnä mattoja rullalla, rättejä, verhoja, pöytäliinoja jotka eivät kelpaa enää kaupunkikotiin.
Mökin ainoa kynä on mustekynä joka ei enää kunnolla toimi. Se on mainoskynä 60-luvulta, jossa on teksti Korhosen Auto ja Asennus oy ab. Puh. 616.
Sohvat ovat vanhat, epämukavat ja puulaitaiset, ikkunoissa 90-luvun verhot ja nojatuolit ovat eriparia. Vanhoja lehtiä ja Harlekiinia mäntyiset olohuoneen hyllyköt täynnä, joita kukaan ei koskaan lue.
Keittiössä vanhat teflonpannut, missä ei ole enää pintaa. Ei yhtään terävää veistä. Tomaatista jää liejut ja siemenet vanhalle leikkuulaudalle, joka haisee sipulille. Leikkuulautakin on täynnä paksua rasvaa, tiskirätit haisevat kuolemalle ja vanha mikro on tuotu mökille, josta saa syövän vaikkei se ole edes päällä.
Kaikki kaapit ovat täynnä kertakäyttöasioita ja niitä pursuaa joka hyllystä irrallaan. Kaapeissa säilytetään isoja sinappi- ja ketsuppipulloja, jotka ovat vuorotellen paukkupakkasissa tai superhelteissä.
Sauna on täynnä rikkinäisiä uimaleluja ja -uimapatjoja. Seinillä roikkuu perseeenmuotoisia peflettejä, jotka ovat täynnä naarmuja. Kukaan ei pese näitä peflettejä.
Saunan lattia on sellainen, että siitä saa silsan jo pelkästään kävelemällä kengät jalassa viedäkseen vettä ämpäreissä lauteilla. Saunan lämmittyä ja kastuttua lauteet muuttuvat limaisiksi.
Ikkunoissa on pitsiverhot ja hämähäkinseittejä.
Pesuhuoneessa on noin sata shampoopulloa, joissa jokaisessa on jämät pohjalla ja pieniä kärpäsiä korkkien päällä liiskaantuneena. Seinällä roikkuu narusta tervashampoo, jota hiiret ovat syöneet talvella. Shampoot ovat tietenkin Linna-shampoota tai Hieno Suomalainen.
Pesuhuoneessa on iso purkillinen hammasharjoja, nekin 60-luvulta, eikä kukaan enää tiedä kenen harjoja ne ovat. Hammasmukin pohjalla on harmaa mähnä.
Seinät ovat kauttaaltaan mäntyä, koska se ei ole mökki eikä mikään jos joka huone ei ole mäntykuutio. Tätä kuitenkin yritetään vähän keventää seinävaatteilla ja ryijyillä, mielellään joku suomalainen aihe niissä. Lamput ovat ostettu joskus vuonna 97 eikä sen jälkeen ole koskaan vaihdettu modernimpiin.
Taskulamput ovat isoisän vanhoja, jotka näyttävät noin 3 cm päähän. Mennessäsi yöllä vessaan sen kanssa kuitenkin kompastut pelargoniaruukkuihin.
Kommentit (377)
Vierailija kirjoitti:
Joku kehui aloittajaa hyväksi kirjoittajaksi. Tarkistakaapa relatiivipronominien viittaukset. Ne ovat kauttaaltaan väärin. Se siitä hyvästä kirjoitustaidosta.
Mielestäsi tapasi käyttää lyhyitä lauseita ei ole tyylikäs.
Vierailija kirjoitti:
Kiikkustuoli, mikä vie tuvasta 4 neliötä tilaa. Siinä ei voi istua, ettei kissat liiskaa tassujaan alle, tai pikkulapset.
Sirpa -siskon varpaat murtu kasarin alussa kiikkustuolihommissa. Roudasin sen pari vuotta sitten varastoon, koska kissan varpaat huomattavasti kalliimpi hoitaa kuin Sirpan.
sauna
ranta
järvi
koivut
punainen
joutsenet
omenapuut
marjapensaat
vasta-ajettu nurmikko
heinikko
kaislikko
soutuvene
katiska
onki
makkara
olut
vihta
palasaippua
tikkataulu
halkopino
kaivo
kumisaappaat
hyttyset
letut
takka
radio
tv
mäntysuopa
räsymatot
Suomesta löytyvät kalalajit julisteessa, vähän on reunat revenneet. Lasten saunatakit ovat palvelleet jo kolme sukupolvea. Vähän ovat revenneet. Peilissä on keltaiset muovikehykset kukan muotoisena, kosteus on pilkuttanut peiliä ajansaatossa. Perintölipaston on joku maalannut oikein tummanpunaiseksi liian paksulla maalilla. Lamppu on öljylamppua muistuttava, roikkuu pöydän päällä ja valaisee hyvin heikosti. Tulitikut ja kynttilä pätkät löytyvät takan reunukselta sähkökatkoksen varalta.
Aivan sama mitä muut ajattelevat `kesämörskästäni` kunhan kelpaa lähipiirille, ja on se kelvannutkin yli sadan vuoden ajan. Jos vieras kehtaa paikkaa arvostella, häntä ei kutsuta toista kertaa.
Kaikki mökit, joissa olen elämäni varrella käynyt, on ap:n esittämää tasoa. En ole ikinä niissä viihtynyt.
Miksi mökit rakennetaan kallioiselle, epätasaiselle, mäntyä kasvavalle rannalle? Männyn neulasia on joka paikassa ja luonto on siis pelkkää kiveä ja paljasta männyn runkoa.
Hyttysiä aina ihan tajuttomasti. Heti kun tulet mökille, sinulle aletaan tuputtaa päälle kaikenlaisia vanhoja takin ronttosia ja lippalakkeja ja haisevia kumisaappaita, koska ne hyttyset.
Mökki ei ole koskaan lämmin. Siellä on aina jotenkin kylmä ja kostea ummehtunut ilma. Kuraa ja männyn neulasia kulkeutuu sisään vaikka kuinka pitäisi heittää ne jalkineet pois ulkona. Jostakin syystä lattia on kuitenkin aina kurassa.
Siellä sitten istutaan ja hytistään niitten takkivanhusten sisällä ja ihaillaan mökkielämää. Tarkoitus on juoda kahvit ja paistaa lettuja ja grillata.
Kaikki kestää kauan, tulien virittäminen ja grillin kuumentaminen ja ihan kaikki. Savu haisee vaatteissa vielä kotonakin.
Vain yksi poikkeus on ollut. Se oli jonkun firman mökki ja se oli myös ainoa mökki, missä oli rantasauna, josta pystyi oikeasti menemään suoraan saunasta uimaan ja takasin. Laituri oli tukeva ja hyvä ja ranta kunnollinen hiekkaranta. Niitä riivatun mäntyjä ja kivilouhikkoa ei ollut, vaan kaunis lehtipuuympäristö. Mökki oli valoisa ja puhdas ja kaikki kunnollista ja kaunista.
Anoppilassa on "varta vasten" lasten perheiden vierailuja varten rakennettu mökki mutaisen pikkujärven rantaan. Että siellä voidaan sitten olla ja yöpyä, pitkin kesää. Ei kiitos. Se on niin epäviihtyisä kuin ikinä olla voi. Juuri kaikki nuo ap:n mainitseman elementit ja paljon muuta. Puoliksi poltetut hyttyskynttilät ja -kierteet, likaiset crocksit ja vanhat kuluneet räsymaton pätkät, tympeä ummehtunut haju ja ainainen kosteus. Pirttipöydällä ryppyinen ikivanha kaitaliina ja sen päällä iän ikuisesti se melkein loppuun palanut nokeentunut venetsiakynttilä. Ulos ei voi mennä, koska ne hyttyset, tai sitten pitää lontustaa ne liian isot crocksit tai kumisaappaat jalassa ja johonkin vällyyn kääriytyneenä. Kaiken kruunaa appiukko kossupulloineen ja naisia varten ostettuine viinipulloineen, helvatun pahaa sotkua.
Kyllä en sinne enää mene! Oma koti kullan kallis.
Ne ikivanhat "sisustus"tavarat... sohvatyynynpäälliset virkattu vähintään viidellä mahdollisimman räikeällä värillä niin että allekirjoittaneella ainakin iskee migreeni samoin tein kun sellainen osuu näkökenttään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalaisen mökin omistaa vähintään kaksi perhekuntaa, jotka riitelevät pihatöistä, sisätöistä, mökkivuoroista, juhannuksesta, mökin väristä, raha-asioista, mökkivieraista, mökkinaapureista, laiturin paikasta, veneen käytöstä, saunan käytöstä, halkojen hakkaamisesta, nukkumaanmenoajoista, mummon kuskaamisesta mökille, koiravieraista, lapsivieraista, puiden kaatamisesta, pensaiden istuttamisesta jne.jne...
Voi olla kolmaskin perhekunta, joka ei osallistu maksuihin millään tavalla, koska "he käyvät siellä niin harvoin". Nämä kuitenkin vaativat viikon yksin itselleen keskeltä heinäkuuta tai sitten juhannusviikon, "kun kumminkin ollaan osakkaita". Eivät suostu kuitenkaan perikunnan jakamiseen.
Juuri näin. Yleensä nakitetaan kaikki työ ja vastuu yhdelle perhekunnalle, kun "ne osaa". Ollaan muka pyhimysmäisesti lupautumassa auttamaan mökkitöissä. Kuitenkin luistetaan vastuista ja kun pitäisi tehdä jotain on muka aina jotain muuta menoa .
Sää ja hyttyset onkin se suomalaisen mökin suurin haaste. Suurin osa mökeistä on pieniä, joten sateella, tai vilpoisella ilmalla, joka on se hallitseva säätila, joko pitää hytistä ulkona hyttysten syötävänä ahtautuneena johonkin katoksen alle, koska mitään säänkestävää tilaa ei tietenkään ole rakennettu tai sitten istutaan tiiviisti pienessä tuvassa katsomassa televisiota tai lukemassa. Nämä voisi suorittaa kotona mukavammin ilman juoksentelua ulkovessaan.
Vierailija kirjoitti:
Ne ikivanhat "sisustus"tavarat... sohvatyynynpäälliset virkattu vähintään viidellä mahdollisimman räikeällä värillä niin että allekirjoittaneella ainakin iskee migreeni samoin tein kun sellainen osuu näkökenttään.
No ei varmastikaan iske.
Ikkunalaudalla pyörivät off-kierukat uhkuvat lempeää tuoksuaan niin pirtissä kuin saunassa vaikkeivät ole edes sytytetty.
Tikkataulu on unohtunut ulos pariksi talveksi ja on venähtänyt ovaalin muotoiseksi, vaaleanpunaiseksi kulahtaneiden tikkojen roikkuessa surullisena.
Liiterissä tai vastaavassa on sekalainen kokoelma pihapelejä. Krokettimailan nuijaosa tai pelkkä varsi, sulkapallomailan ranka ilman verkkoa, sulkapalloja ilman nuppia, revennyt verkko..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ne ikivanhat "sisustus"tavarat... sohvatyynynpäälliset virkattu vähintään viidellä mahdollisimman räikeällä värillä niin että allekirjoittaneella ainakin iskee migreeni samoin tein kun sellainen osuu näkökenttään.
No ei varmastikaan iske.
Älä viitsi olla tuollainen höpsö tosikko.
Iso mökki ja saunatupa kaikilla mukavuuksilla puhtaan järven rannalla lähellä pk-seutua. Rannalla ihana laituri, vene, kanootti ja suuri terassi ja paljon tunnelmallisia lyhtyjä. Suuri tontti eikä yhtään naapuria liian lähellä. Hyvät palvelut ja paljon tekemistä lähistöllä, tunnin ajomatka. Hyvät marja- ja sienimetsät sekä etätyö- ja harrastusmahdollisuudet. Mökillä myös hyvät mahdollisuudet harrastaa liikuntaa ja iso piha. Enempää ei voisi toivoa.
Kuvasit juuri appivanhempien mökin! Kurjuuden kruunaavat villiintynyt piha josta punkit hyppii päälle ja anoppi koettaa tukehduttaa ne voilla(voidelkoon itseään mutta minusta ja lapsista ne nypitään!), mätä laituri ja uimakelvoton ranta.
Suomalaisen stereotyyppisen mökin omistaa useampi perhekunta(kenties useampi sukupolvi), joka kesäviikonloppuisin ja lomilla vastentahtoisesti kokoontuu mökille raatamaan ja kyräilemään. Onhan kesät vietetty aina näin.
Mökki on juuri kuvatunlainen kellastunut pimeä koppi, josta mitään ei ole koskaan heitetty pois. Se toimii koko suvun kaatopaikkana, johon tuodaan vanhat sängyt, kulahtaneet nahkasohvat ja lastulevykaapit sekä piirongit. Eihän niitä pois voi heittää, kukaan ei halua enää nähdä koiran tuhoamaa 20 vuotta vanhaa sohvaa mutta onhan se ihan riittävä mökille.
Sama juttu vuodevaatteiden ja muiden käyttötavaroiden suhteen. Harsomaisen ohuiksi kuluneet lakanat, ihmisrasvasta kellastuneet tyynyt ja puhki nukutut vaahtomuovipatjat tuvan lattialla tai epämukavilla puusohvilla. Tavaroita on siellä täällä, niille ei oikeastaan ole omaa paikkaa. Seinäkoukuista roikkuu lajitelma pikkusälää sisältäviä muovipusseja, pienissä kaapeissa taas on vanhoja hyttysmyrkkyjä ja 90-lukuisia könttääntyneitä siivouskemikaaleja.
Oma lukunsa ovat tietysti ne tässäkin ketjussa kauhistellut mökkivaatteet. Mahdollisimman vanhaa, kauhtunutta ja epäsopivaa. Eihän mökille hienostelemaan ole tultu ja likaantuvat kuitenkin. Tekstiilit tietysti säilötään mökillä ympäri vuoden. Siellä ne keräävät itseensä kosteutta ja niihin tarttuu se kotoisa "mökin haju", joka saa koko paikan tuoksahtamaan ummehtuneemmalta kuin se onkaan.
Astiat, ja keittiö ylipäätään, on haalittu suvun jäämistöistä. Mökillä kaikki saa olla eri paria. Pirjo-täti meinasi luopua 30 vuotta vanhoista ruskeista kahvikupeistaan, joten ne piti haalia mökille sen määrittelemättömän Kanaria- ja huumorimukikokoelman seuraksi. Mukien pohjassa on lusikan jälkiä ja syöpyneitä kahvitahroja. Työvälineet ovat niitä, jotka eivät kotiin enää kelpaa ja jotain puuttuu aina.
Keittiö itsessään on myös mainitsemisen arvoinen. Kaksi alakaappia saatiin halvalla Ikeasta, yläkaapit taas jäi yli Pentti-sedän keittiöremontista. Keittiöön on haalittu kaikenlaisia tasoja ja kaappeja, joista yhden päällä on mikro, toisen päällä keittolevy(jos siis sähköä on) ja kauimmaisessa nurkassa on jääkaappi. Jääkaapin päällä on kätevästi laskutilaa, jossa voi vaikka pilkkoa kasvikset ja pestä vadissa perunat koko porukalle. Aterioinnin jälkeen on vuorossa tiskausspektaakkeli, jossa naisväki pesee koko porukan astiat sinne tänne sijoitetuissa pesuvadeissa, useimmiten pihalla, sillä pesuallasta ei tietenkään ole. Hilma-mummo on 80-luvulta asti kärttänyt keittiöön pesuallasta ja muutenkin hieman toimivampia ratkaisuja, jotta emännöinti sujuisi edes hieman jouhevammin. Toive ei kuitenkaan toteudu. Sehän söisi rahaa ja aikaa. Ruokahan se valmistuu nytkin ja pysyypähän naisväki poissa jaloista. Nehän kaitsee samalla kätevästi lapsetkin.
Edellinen jatkaa kun teksti oli liian pitkä.
Sillä aikaa kun tiskausspektaakkeli on käynnissä, tehdään niitä "oikeita ja raskaita" mökkihommia. Jos puheita on uskominen, niin ne työllistävät seitsemän miestä kellon ympäri. Huussi tyhjennetään kahdesti päivässä, laituri nostetaan järvestä ja korjataan joka viikonloppu, halkoja hakataan. Niitähän menee seitsemän mottia viikonlopussa. Ulkorakennuksia ja itse mökkiäkin raivataan monta tuntia päivässä, perunamaassakin riittäisi hommia vaikka muille jakaa. Siinä vaiheessa kun nurmikko on saatu ajettua, on uusi kasvanut jo tilalle. Jos mökki ei ole työleiri, niin siitä tehdään sellainen, muutenhan se ei ole mökki eikä mikään.
Onneksi kohta koittaa ilta. Työn raskaan raatajat ovat lämmittäneet saunan ja vedet, joiden kantaminen oli niin raskasta. Jokainen perhe saunoo vuorollaan, jotta mökin ja mökkivaatteiden ummehtunut haju ei pinty ihohuokosiin. Välillä pulahdetaan järveen. Lapset mekastavat, aikuiset komentavat, olutta kuluu. Koko ilta on yhtä kaaosta eikä kenelläkään oikeastaan ole mukavaa. Lapsia yritetään patistaa nukkumaan, jotta aikuiset voivat hetken hengähtää ilman pelkoa että piltit juoksevat rantakivikkoon tai onnistuvat hukuttamaan itsensä äkkisyvään veteen.
Stressi alkaa purkaantua pariskuntien välisinä riitoina, loma ei taaskaan ollut ihanaa ja rentoa ja ensi vuonna ei varmana tulla.
Loman päätteeksi lähdetään kaupunkiin. Kaikki vähän kiristelevät hampaitaan kun ei se loma taaskaan vastannut odotuksia. Anoppi oli tyranni, appiukko teetti turhia hommia ja serkku varmasti katseli vaimoa sillä silmällä. Enon kanssa ajauduttiin taas riitoihin siitä, onko Skoda vai Toyota parempi. Enon vaimo taas joi liikaa eikä ottanut riittävästi osaa töihin. Kehtasi vihjata että juokseva vesi olisi kiva. Ei meidän mökille semmoisia tarvita! Kaikki kuitenkin hymyilevät aurinkoisesti. "Olipa kivaa nähdä, ensi vuonna taas uudestaan."
Lomien loputtua töissä vertaillaan, kuka teki eniten töitä. Sankarin viitan saa se, jonka loma oli kaikkein kurjin.
Ja kyllä, pidän oikeasti mökkeilystä ja vaatimattomuudesta kunhan saan erakoitua alkeelliselle mökilleni ilman yhtäkään ihmistä.
Homeen haju, ininä korvan juuressa, ärsyttävät juopuneet sukulaiset
Mistä sitä rasvaa riittää kaikille tasoille?
Vierailija kirjoitti:
Mökille saapuessa, ulkona vähän koleaa. Tekisi mieli ottaa nokoset, mutta tavarat on purettava. Omat tavarat tuoksuu kodilta. Mökki mökiltä. Onko keittiön nurkassa hiirenkakkaa? Leikitään ettei ole.
Olohuoneen hyllyllä tekokukkia hassussa maljakossa. Olo mukavaksi, sähkögrilli päälle, pieniä ongelmia sen kanssa ensin.
Mies hoitaa grillaamisen, nainen pyyhkii ulkopöydän siitepölystä ja valmistaa salaatin, jossa nippusipulia.
Uusia perunoita, sinappi-ja valkosipulisilliä. Ne ties milloin ostetut sinappi ja ketsuppi pöytään. Aurinko alkaa paistella, grilli tuoksuu, tämäpä on mukavaa. Illalla saunaan, jonka pienen ikkunan tasolla joku randomi halkeillut palasaippua. Shampoopullot kuumia ja limaisia. Saunan jälkeen kuitenkin mukava olo. Keltainen vohvelikankainen päiväpeitto pois sängyn päältä ja unille.
Liian pitkäksi aurinkoon jääneet peruna-ja punajuurisalaatti aiheuttavat aamulla ripulin hyttys ja ampparikuumotuksissa huussissa, jonka seinällä kasvi-ja perhosjuliste, jonka kuvat pinttyneet mieleen kauan sitten.
Mä en muistanut perhosjulistetta! "Tämän taulun kauniista suomalaisista perhoslajeista on sinulle lahjoittanut Tarmo-lähikauppiaasi"
Löytyy meidän mökiltä.
Mökille saapuessa, ulkona vähän koleaa. Tekisi mieli ottaa nokoset, mutta tavarat on purettava. Omat tavarat tuoksuu kodilta. Mökki mökiltä. Onko keittiön nurkassa hiirenkakkaa? Leikitään ettei ole.
Olohuoneen hyllyllä tekokukkia hassussa maljakossa. Olo mukavaksi, sähkögrilli päälle, pieniä ongelmia sen kanssa ensin.
Mies hoitaa grillaamisen, nainen pyyhkii ulkopöydän siitepölystä ja valmistaa salaatin, jossa nippusipulia.
Uusia perunoita, sinappi-ja valkosipulisilliä. Ne ties milloin ostetut sinappi ja ketsuppi pöytään. Aurinko alkaa paistella, grilli tuoksuu, tämäpä on mukavaa. Illalla saunaan, jonka pienen ikkunan tasolla joku randomi halkeillut palasaippua. Shampoopullot kuumia ja limaisia. Saunan jälkeen kuitenkin mukava olo. Keltainen vohvelikankainen päiväpeitto pois sängyn päältä ja unille.
Liian pitkäksi aurinkoon jääneet peruna-ja punajuurisalaatti aiheuttavat aamulla ripulin hyttys ja ampparikuumotuksissa huussissa, jonka seinällä kasvi-ja perhosjuliste, jonka kuvat pinttyneet mieleen kauan sitten.