Miten selviätte siitä, että pitäessänne puolianne tai tehdessänne asioita niin kuin itse haluatte
Jokin läheisenne kärsii ja vastuuttaa teitä omasta pahasta mielestään?
Kommentit (70)
Vaikea kuvitella tuollaisia tilanteita. Tottakai suurin osa ajaa aina omaa etuaan, ja ei minua haittaa tuoda tätä tarvittaessa esiin, jos itse jään pelkästään tappiopuolelle (henkisesti ja taloudellisesti). Mielelläni kuulen esimerkin, missä tilanteessa asian esiintuonti olisi merkittävän ikävää?
Anteeksi mitä? Saanko suomennoksen, kiitos.
Vierailija kirjoitti:
Vaikea kuvitella tuollaisia tilanteita. Tottakai suurin osa ajaa aina omaa etuaan, ja ei minua haittaa tuoda tätä tarvittaessa esiin, jos itse jään pelkästään tappiopuolelle (henkisesti ja taloudellisesti). Mielelläni kuulen esimerkin, missä tilanteessa asian esiintuonti olisi merkittävän ikävää?
Siis etkö tunnista pahoittaessasi läheisesi mielen, että niin kävi? Eivätkö he sano asiaa sulle suoraan?
Ap
Kiinnostaisi myös tietää vastauksia tähän. Itse opettelen vielä tätä asiaa joidenkin ihmisten kanssa. Olen yrittänyt vain pysyä rauhallisena vaikka suututtaisi, ja selkeästi kertoa oman kantani lähtemättä sen enempiä perustelemaan tai mukaan toisen tunteisiin (tai syyllistämiseen).
Olen aina pitänyt oman pääni, mutta ei kukaan ole sanonut, että pahoitan muiden mielen. Ehkä päätökseni ovat niin hyviä, että kukaan ei loukkaannu.
Vierailija kirjoitti:
Olen aina pitänyt oman pääni, mutta ei kukaan ole sanonut, että pahoitan muiden mielen. Ehkä päätökseni ovat niin hyviä, että kukaan ei loukkaannu.
Ei siinä siitä milläänlailla ole kysymys, miksi koitat nostaa omaa häntääsi? Kuvitteletko olevasi muita parempi ihminen?
Vierailija kirjoitti:
Olen aina pitänyt oman pääni, mutta ei kukaan ole sanonut, että pahoitan muiden mielen. Ehkä päätökseni ovat niin hyviä, että kukaan ei loukkaannu.
Tai sitten et ole ymmärtänyt siitä olleen kyse.
Ei kiinnosta. Jos läheiseni tekee minua loukkaavan teon tai eleen, teen samoin. Sitä saa mitä tilaa. Yllättäen se ei olekaan miellyttävä teko vaikka teen täysin saman asian. Kaksoisstandardit jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikea kuvitella tuollaisia tilanteita. Tottakai suurin osa ajaa aina omaa etuaan, ja ei minua haittaa tuoda tätä tarvittaessa esiin, jos itse jään pelkästään tappiopuolelle (henkisesti ja taloudellisesti). Mielelläni kuulen esimerkin, missä tilanteessa asian esiintuonti olisi merkittävän ikävää?
Siis etkö tunnista pahoittaessasi läheisesi mielen, että niin kävi? Eivätkö he sano asiaa sulle suoraan?
Ap
No? Eivätkö sano? Kuvitteletko, ettet ole ikinä pahoittanut kenenkään mieltä pitäessäsi puoliasi ja tehdessäsi mitä haluat?
Ap
Vierailija kirjoitti:
Ei kiinnosta. Jos läheiseni tekee minua loukkaavan teon tai eleen, teen samoin. Sitä saa mitä tilaa. Yllättäen se ei olekaan miellyttävä teko vaikka teen täysin saman asian. Kaksoisstandardit jne.
Ei vaan kun läheisesi kärsii sinusta. Kun sinä teet hänelle kärsimystä aiheuttavan teon toimiessasi kuten itse haluat.
Ap
Pysyn rauhallisena. Yritän muistaa, että minun ei tarvitse lähteä toisen tunteisiin mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Pysyn rauhallisena. Yritän muistaa, että minun ei tarvitse lähteä toisen tunteisiin mukaan.
No, se on varmaan suht helppoa, jos kohtaat tällaisen tilanteen ensi kertaa aikuisena.
Ap
Miten selvitä sellaisesta tilanteesta että toinen tekee mitää huvittaa ja minä pahoitan siitä mieleni mutta kun minä pidän puoliani niin toinen vähät välittää siitä ja tekee mitä haluaa? Kummalla on oikeus loukkaantua? Aina toinen meistä (yleensä minä) on se joka joutuu taipumaan sen toisen tahtoon kun toinen vetoaa siihen että hänellä on oikeus tehdä mitä huvittaa vaikka se loukkaisi mua? Toki kaikilla on oikeus tehdä mitä haluaa mutta jos mietitään parisuhdetta niin eikö silloin kuulu miettiä muitakin kuin itseään?
Oho, useampi kommentti kivipissalta eikä vieläkään Äitiä mainittu!
Vierailija kirjoitti:
Miten selvitä sellaisesta tilanteesta että toinen tekee mitää huvittaa ja minä pahoitan siitä mieleni mutta kun minä pidän puoliani niin toinen vähät välittää siitä ja tekee mitä haluaa? Kummalla on oikeus loukkaantua? Aina toinen meistä (yleensä minä) on se joka joutuu taipumaan sen toisen tahtoon kun toinen vetoaa siihen että hänellä on oikeus tehdä mitä huvittaa vaikka se loukkaisi mua? Toki kaikilla on oikeus tehdä mitä haluaa mutta jos mietitään parisuhdetta niin eikö silloin kuulu miettiä muitakin kuin itseään?
Se, että koitat saada toista toimimaan mielesi mukaan ei ole sellaista puoliensa pitämistä, jota minä tässä tarkoitan.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Miten selvitä sellaisesta tilanteesta että toinen tekee mitää huvittaa ja minä pahoitan siitä mieleni mutta kun minä pidän puoliani niin toinen vähät välittää siitä ja tekee mitä haluaa? Kummalla on oikeus loukkaantua? Aina toinen meistä (yleensä minä) on se joka joutuu taipumaan sen toisen tahtoon kun toinen vetoaa siihen että hänellä on oikeus tehdä mitä huvittaa vaikka se loukkaisi mua? Toki kaikilla on oikeus tehdä mitä haluaa mutta jos mietitään parisuhdetta niin eikö silloin kuulu miettiä muitakin kuin itseään?
Ei kukaan voi määrätä kuin omista tunteistaan ja tekemisistään. Ei toisen puolesta voi sanoa, että kuuluu miettiä. Ota sinä huomioon sekä omat että toisen tunteet, ja jos toinen ei siihen pysty, mieti, miten voit elää sen kanssa. Ei toista ihmistä pysty muuttamaan.
Vierailija kirjoitti:
Oho, useampi kommentti kivipissalta eikä vieläkään Äitiä mainittu!
Ai kamala, tajusin itsekin että kuulostan ihan "kivipissalta" mutta usko tai älä: en ole "kivipissa" :D
t. 16
Miten selviätte?