Helvetin uusioperhearki!
Miehelläni on teini-ikäinen lapsi edellisestä liitosta. Lapsi käy meillä säännöllisesti viikonloppuja viettämässä. Itselleni nämä viikonloput ovat suoraan sanottuna epämiellyttäviä!
Lapsi on luonteeltaan aika erikoinen, sulkeutunut eikä ota mitään kontaktia. Mieheni mielestä lapselta ei pidä vaatia yhtään mitään, ei sääntöjen noudattamista eikä mitään pienimpiäkään asioita voi pyytää tekemään. Esim. ei korjaa omia sotkujaan vaan asenne on välinpitämätön. Jos mieheni jotain joskus on pyytänyt tekemään, niin siitä alkaa vastaan sanominen. Ehdotin miehelleni, että lapsi voisi joskus itsekin siivota omaa huonettaan, niin mies ei tästä ajatuksesta syttynyt. Mieluummin sitten vaikka mies siivoaa lapsen puolesta kunhan ei tarvitse lasta käskeä mihinkään. Ilmoitin etten vastaisuudessa enää lapsen huonetta siivoa.
Mieheni ja lapsen suhde on ihan hiton outo; lähinnä viestisovelluksen kautta kommunikoivat. Jos lapsi tekee jotain väärää tai paheksuttavaa, niin mieheni vaikenee täysin eikä suostu lasta millään tavalla ojentamaan tai isällisesti puhuttamaan, eli lapsi saa käytännössä tehdä niin kuin haluaa. Lisäksi mieheni passaa ja palvelee jo aikuisuuden kynnyksellä olevaa lastaan, mikä on minusta ihan pöyristyttävää. Esim. annostelee ruuan valmiiksi lautaselle ja kattaa pöytään ettei lapsen tarvitse edes sitä tehdä, raivaa lapsen käyttämät astiat, juoksuttaa lapselle huoneeseen hänen pyytämiään asioita (mehua, sipsejä, muuta syömistä) ettei lapsen tarvitse osoittaa minkäänlaista omatoimisuutta.
Viime aikoina olen sitten huomannut, että lapsi käyttää minun henkilökohtaisia tavaroita, siis henkilökohtaiseen hygieniaan liittyviä tavaroita! Olen tästä ihan raivona! Lapselle ei ole ilmeisesti opetettu mitään hygieniaan liittyvää; käyttää surutta minun sheivausvälineitä, hammastahnaa, pesuaineita ym. Minähän en tietenkään voi lapselle mitään sanoa eikä sano miehenikään ettei vaan lapsi pahoita mieltään!! Kaikki omat henkilökohtaiset tavarat pitäisi laittaa lukkojen taakse. Lisäksi lasta pitää jatkuvasti muistuttaa, että kädet pitää pestä vessassa asioinnin jälkeen. Minua kuvottaa moinen epähygieeninen sottapytty. Haluan huomauttaa vielä, että lapsi on siis jo iso, eikä mikään 5-vuotias, ja lapselle on ostettu toki kaikki omat hygieniatuotteet, mutta silti käyttää muiden tavaroita.
Mitähän tässä pitäisi tehdä (muuta kuin erota miehestä, sekin on käynyt mielessä...)?
Kommentit (340)
Kannattaa pysyä erossa myös vaikka sanottaisiin, että lapset aikuisia ja omillaan, jos heti alkuun huomaa ettei näin ole.
Miten se "melkein aikuinen" nyt onkin yhtäkkiä 12v? Provotutka huutaa...
No kun sulle tulee nälkä, ota haarukka käteen ja ala kilkuttaa pöytää ja hihku: "Ruokaaaa!" - Sitä jatkat, kunnes safkaa tulee. Sitten lähdet syötyäsi suoraan makkariin, mutta jätät oven auki, että voit vaatia palvelua. - Teinipelleltä kysyt aina, onko sillä jotain kivaa vaatetta, meikkiä, rahaa, mitä vaan kivaa just sulle. - Tee tätä, niin kyllä ne kerpeleet lopulta tajuaa.
Vierailija kirjoitti:
Miten se "melkein aikuinen" nyt onkin yhtäkkiä 12v? Provotutka huutaa...
Kenelle tämä tarkoitettu..? En ole kyllä lapsen ikää edes maininnut.
Ap
Miksi olet tuollaisen saamattoman madon kanssa? Mieheen viittaan, siltähän lapsi on oppinut piittaamattomuutensa.
Lapsi ei ole hyväksynyt sinua ja alkanut järjestelmällisesti häätämään sinua pois ja ihme kun et ole lähtenyt jo aiemmin.
Joissain harvoissa tapauksissa lapsi saattaa sietää ja tykätä vanhemman uudesta kumppanista mutta on aika harvinaista. Jos lapsia on useampia niin enkin ovat eriluonteisia niin että toinen ei siedä ollenkaan ja toinen voi sopeutua paremmin.
Jos on mahdollista niin odotelkaa ja asukaa eri asunnoissa niin kauan kunnes lapset lähtevät omilleen niin jäähän sitä senkin jälkeen yhdessä asumisen elämää ihan riittämiin. Luopukaa itsekkäistä kahden eri perheen väkisin yhteen liittämistä ja eläkää lasten ehdoilla. Ei sitä uusperhettä saa ydinperheeksi vaikka niin moni kuvittelee.
Te, joilla asiasta kokemusta, kuinka vanhaksi lapset käyvät etävanhemman luona viettämässä viikonloppuja? Onko joku ikä kun voisi jo sanoa ettei vierailulle ole tarvetta?
Meneillään on kahden vastasuunnista kohtaavan naisen kamppailu ykkösasemasta miehen suhteen. Tytär protestoi ja alistaa isänsä uutta naisystävää käyttäytymisellään ja toisen tavaroiden luvattomalla käytöllä. Suhteesta omantunnon kolkutusta kokeva isä hyvittää tyttärelle seurustelua uuden naisen kanssa passaamalla ja palvelemalla lastaan. Ajan kanssa tilanne joko lientyy tai kärjistyy, normaaliksi muuttuu tuskin koskaan,
Se ei ole normaalia, että lapsi käyttää sinun tavaroitasi. Tämä on no no.
Mutta miehellä on oikeus kasvattaa lastaan kuten haluaa. Tästä syystä uusperheily ei sovi nipottajille. Jos mies haluaa passata, et voi sille mitään.
Eniten ihmettelen, että SINÄ ole siivonnut hänen huonettaan....? Älä herranjumala siivoa mitään hänen jälkiään. Se on miehen homma. Jos isä ei käske siivoamaan, niin isä sitten siivoo itse.
Lapsi ei ole hyväksynyt sinua ja alkanut järjestelmällisesti häätämään sinua pois ja ihme kun et ole lähtenyt jo aiemmin.
Joissain harvoissa tapauksissa lapsi saattaa sietää ja tykätä vanhemman uudesta kumppanista mutta on aika harvinaista. Jos lapsia on useampia niin enkin ovat eriluonteisia niin että toinen ei siedä ollenkaan ja toinen voi sopeutua paremmin.
Jos on mahdollista niin odotelkaa ja asukaa eri asunnoissa niin kauan kunnes lapset lähtevät omilleen niin jäähän sitä senkin jälkeen yhdessä asumisen elämää ihan riittämiin. Luopukaa itsekkäistä kahden eri perheen väkisin yhteen liittämistä ja eläkää lasten ehdoilla. Ei sitä uusperhettä saa ydinperheeksi vaikka niin moni kuvittelee.
En oikein osaa suhtautua siihen, että lapselle jotenkin "luonnollista" vihata isän uutta naisystävää, miksi se olisi luonnollista kun en ole hänelle mitään pahaa tehnyt tai sanonut enkä todellakaan ole syy vanhempien eroon. Miksi kenenkään, aikuisen tai lapsen, pitäisi vihata muita ihmisiä vain koska he ovat olemassa. Vanhemmat eronneet kun lapsi ollut ihan pieni eli ei edes muista aikaa kun olivat perhe ja asuivat saman katon alla. Äidilläkin ollut pitkä suhde ja asuneet yhdessä uuden miehen kanssa.
Tämä aihe taitaa olla aika tabu, isä- tai äitipuolen tulisi automaattisesti rakastaa ja tykätä puolison lapsesta, vaikka lapsi käyttäytyisi huonosti. Eikai kenenkään voi olettaa tykkäävän myöskään ärsyttävästi käyttäytyvistä työkavereista, naapureista, sukulaisista ym. Vai myöntääkö joku olevansa niin rakkautta ja hyväksyntää täynnä, että rakastaa kaikkia maailman ihmisiä? Miksi minulla ei olisi oikeus omiin tunteisiini? En kuitenkaan näitä asioita päin lapsen naamaa ole rykäissyt, vaan välit ovat asialliset. Jos täällä avoimesti myöntää että lapsen käytös ärsyttää, niin heti saa jonkun leiman otsaansa.
Minua lohduttaa kuulla, etten ole tämän asian kanssa yksin, vaan muillakin on samantapaisia kokemuksia, jopa pahempia. Olen saanut täältä myös hyviä neuvoja ja kannustusta.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Meneillään on kahden vastasuunnista kohtaavan naisen kamppailu ykkösasemasta miehen suhteen. Tytär protestoi ja alistaa isänsä uutta naisystävää käyttäytymisellään ja toisen tavaroiden luvattomalla käytöllä. Suhteesta omantunnon kolkutusta kokeva isä hyvittää tyttärelle seurustelua uuden naisen kanssa passaamalla ja palvelemalla lastaan. Ajan kanssa tilanne joko lientyy tai kärjistyy, normaaliksi muuttuu tuskin koskaan,
Näytä tää miehellesi ja sano että valitsee puolensa.
Eli jätät sen lapatossun joka ei osaa kasvattaa lastaan.
.
Eli nosta kytkintä ja jatka elämääsi muualla.
Kuulostaa siltä, että lapsen vanhemmat ovat väsyneitä ja menevät helpoimman kautta. Lapsen kanssa ei vietetä aikaa, ei opeteta asioita vaan tehdään puolesta. (Jos ei tehtäisi puolesta niin silloin tiuskitaan ja moititaan sen sijaan, että ohjattaisiin).
Ikävä kyllä se jättää jäljet lapseen, surullisinta koko jutussa on lapsen kohtalo.. lapsi käsittelee näitä sitten varmaankin vasta aikuisiällä.
Itse kestin uusperhettä useamman vuoden. Enää ei tarvitse katsoa vierestä ja kauhistella (alkuun puutuin, mutta lopulta oli raskasta taistella yksin vastaan). Ei uusperhe toimi jos vanhemmat ei vedä yhtä köyttä. Ydinperheen säännöt muovautuu hiljalleen raskaudesta lähtien kun taas uusperheessä pitäisi nopeasti sopia omat. Ja kun kasvatusmallit poikkeaa suuresti niin soppa on valmis.
Ei kiitos enää uusperhettä minun kohdalle.
Älä ainakaan hanki lapsia tuon ukon kanssa!
Ap, ajatuksesi ja tunteesi on aivan normaaleita ja hyväksyttäviä. Av nyt lynkkaa jokaisen uusperheellisen.
Minä olen lukuisesti toistanut av:lla, että uskon uusperheiden kaatuvan siihen, että isä ei kanna vastuuta omista lapsistaan. Hän ei kasvata, hoida eikä viihdytä. Ja vikaa mennään siinä vaiheessa, kun äitipuoli ottaa tämän vastuun. Ja moni mies on sellainen otus, että jos joku ottaa vastuun, niin hän antaa pois sen vähäisenkin. Nainen alkaa kasvattamaan ja lopulta kuulee ”et ole äitini”. Lopulta nainen uupuu kuvioon.
Siksi heti alussa - tai vaikka nytkin - ehdottomat rajat miehelle, mitä teet ja mitä et tee. Minä sanoin omalle miehelle miljoona kertaa, että teen ruoan, mutta mitään muuta en tee. Kaikki muu on sinun vastuullasi. Jos et jaksa, et lapsia ota.
Eli isä kasvattaa ja siivoa lapsen jäljet. Et sinä. Sinä saat kyllä lapselle sanoa, mihin tavaroihin ei saa koskea. Suosittelen hommaamaan itsellesi muuta tekemistä viikonlopuiksi.
Niin makaat kuin petaat. Kuka pakotti ottamaan miehen jolla on lapsi.
Lapsi vaistoaa että et tykkää hänestä eli sinussa vika.
Tätä se uusperhe-elämä on. Ei kannata ottaa käytettyä miestä ja sen mukana tulevia lisukkeita.
Isällä varmasti huononomatunto, kun tapaa lastaan vain harviin. Sen vuoksi paapoo ja passaa. Ei ehkä oivalla, tai halua oivaltaa, että lapsi onkin jo melkein aikuinen.
Itse suosittelisin myös, että keksit itsellesi, jotain omaa tekemistä niina viikonloppuina, kun teini teillä on. Ei sinun sanomisesi asiasta auta yhtään mitään.
Teinit myös usein (ihan tietysti) luonnollisesti syyllistävät vanhemapansa uutta puolisoa usein ihan kaikesta.
Toinen löhestymistapa on se, että sinä ja teini tekisitte, jotakin mukavaa yhdessä. Ensin hän varmasti kieltäytyy, mutta saattaa jopa löhteä, jos on riittävän houkutteleva juttu!
Onko isällä ja teinillä yhteisä juttuja, mitä tekevät?
Ja vielä pitää huomioida se, että onhan teinillä muutoin kaikki hyvin? Ettei ole ongelmia koulussa tai kavereiden kanssa ja purkaa niitä teihin?