Lue keskustelun säännöt.
Helvetin uusioperhearki!
Inhottaa
19.04.2019 |
Miehelläni on teini-ikäinen lapsi edellisestä liitosta. Lapsi käy meillä säännöllisesti viikonloppuja viettämässä. Itselleni nämä viikonloput ovat suoraan sanottuna epämiellyttäviä!
Lapsi on luonteeltaan aika erikoinen, sulkeutunut eikä ota mitään kontaktia. Mieheni mielestä lapselta ei pidä vaatia yhtään mitään, ei sääntöjen noudattamista eikä mitään pienimpiäkään asioita voi pyytää tekemään. Esim. ei korjaa omia sotkujaan vaan asenne on välinpitämätön. Jos mieheni jotain joskus on pyytänyt tekemään, niin siitä alkaa vastaan sanominen. Ehdotin miehelleni, että lapsi voisi joskus itsekin siivota omaa huonettaan, niin mies ei tästä ajatuksesta syttynyt. Mieluummin sitten vaikka mies siivoaa lapsen puolesta kunhan ei tarvitse lasta käskeä mihinkään. Ilmoitin etten vastaisuudessa enää lapsen huonetta siivoa.
Mieheni ja lapsen suhde on ihan hiton outo; lähinnä viestisovelluksen kautta kommunikoivat. Jos lapsi tekee jotain väärää tai paheksuttavaa, niin mieheni vaikenee täysin eikä suostu lasta millään tavalla ojentamaan tai isällisesti puhuttamaan, eli lapsi saa käytännössä tehdä niin kuin haluaa. Lisäksi mieheni passaa ja palvelee jo aikuisuuden kynnyksellä olevaa lastaan, mikä on minusta ihan pöyristyttävää. Esim. annostelee ruuan valmiiksi lautaselle ja kattaa pöytään ettei lapsen tarvitse edes sitä tehdä, raivaa lapsen käyttämät astiat, juoksuttaa lapselle huoneeseen hänen pyytämiään asioita (mehua, sipsejä, muuta syömistä) ettei lapsen tarvitse osoittaa minkäänlaista omatoimisuutta.
Viime aikoina olen sitten huomannut, että lapsi käyttää minun henkilökohtaisia tavaroita, siis henkilökohtaiseen hygieniaan liittyviä tavaroita! Olen tästä ihan raivona! Lapselle ei ole ilmeisesti opetettu mitään hygieniaan liittyvää; käyttää surutta minun sheivausvälineitä, hammastahnaa, pesuaineita ym. Minähän en tietenkään voi lapselle mitään sanoa eikä sano miehenikään ettei vaan lapsi pahoita mieltään!! Kaikki omat henkilökohtaiset tavarat pitäisi laittaa lukkojen taakse. Lisäksi lasta pitää jatkuvasti muistuttaa, että kädet pitää pestä vessassa asioinnin jälkeen. Minua kuvottaa moinen epähygieeninen sottapytty. Haluan huomauttaa vielä, että lapsi on siis jo iso, eikä mikään 5-vuotias, ja lapselle on ostettu toki kaikki omat hygieniatuotteet, mutta silti käyttää muiden tavaroita.
Mitähän tässä pitäisi tehdä (muuta kuin erota miehestä, sekin on käynyt mielessä...)?
Kommentit (340)
Eikä vieläkään vastausta miksi alunperin on ottanut riesoikseen tuollaisia. Heilahtiko vaaka näistä vastauksista vai mikä on?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se on ihan oma valintasi, että et voi sanoa mitään. Kokeile, miten käy kun kerran räjähdät kunnolla. Eihän sinulla ole tuossa tilanteessa mitään menetettävää vaan kaikki voitettavana.
Kyseessä on vallankäyttö, jolla miehen lapsi osoittaa sinulle paikkaasi, ja sinä nöyrästi siihen alistut. Mutta kuten jo kirjoitin, on sinulla muitakin vaihtoehtoja.
13: opettele ja opeta lapsesiki pursottamaan hammastahna siten, että se katkeaa eikä sitä kaiveta harjalla tuubin sisältä
Tottakai lapsi oireilee jos/kun pakotetaan uusperhejärjestelyihin viikonloppuvierailuineen. Aikuisten pitäisi olla niitä jotka joustaa ja tulee lasta vastaan, kyllä lapsi vaistoaa jos ei ole haluttu vieras.
Itse en koskaan ystävystynyt äitipuoleni kanssa kun oli niin kylmän välinpitämätön. Käyttäydyin itse ihan normaalisti, leikin pikkusisarusten kanssa ja ikäeroakin sen verran että isä ja äitipuoli monesti pääsivät viihteelle kun olin vahtimassa pienempiä ihan mielelläni. Mutta ikinä en muista että olisi kysynyt mun mielipidettä tai kuulumisia, joten tottakai jäi aivan vieraaksi ihmiseksi.
Ei lasta voi laittaa vastuuseen siitä että aikuisilla on uusperhe, mun mielestä pitäisi jaksaa yrittää tutustua lapseen vaikka oireilisi. Tässä APn tapauksessa toki suurin ongelma on isän selkärangattomuus, teini tarvitsee rajat.
Tämänkin ongelman välttäisi kun ei ala seurustella lisääntyneen miehen kanssa. Ei kiitos lapsellista miestä minulle, oli jälkikasvu minkäikäistä tahansa. En itse halua omiakaan lapsia. Miksi kukaan lähtee vapaaehtoisesti uusioperhehelvettiin?
Mun oma teini oli tuollainen, ja on edelleenkin. Se kasvatettiin ihan normaalisti, mutta silti siitä tuli tuollainen kuin miehesi teinistä. Viimeiset kaksi vuotta en enää sanonut mistään mitään, mies rähjäili jo rähjäili teinille kun siltä palo käyp. Ei vain yksinkertaisesti kannattanut tehdä kodista sotatannerta. mun lapsella on vikaa neurologiassa, ja mieenterveydessä, niitä on isän puolen suvussa enemmänkin. Sillepä minä en voinut mitään. Nykyään lapsi huoltaa itse itsensä miten taitaa, koska on jo täysi-ikäinen.
Se sijaan itsekin kotona jemmailen parhaat ja arvokkaimmat tavarat, ja jopa osan elintarvikkeista kun miehen lapset tulevat kylään. Ja toellakaan en anna omaa hammastahnaani heidän käyttöönsä!!! Minulla on ihan oma kasvopyyhekin, jonka jemmaan niin etteivät hänen lapsensa ymmärrä sitä käyttää. Miehen lapset ovat jo isoja, mutta käsienpesu vessassakäymisen jälkeen on semmoista että kastellaan kädet ja pyyhitään pyyhkeeseen. En todellakaan pyyhi omia käsiäni sellaisiin pyyhkeisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tottakai lapsi oireilee jos/kun pakotetaan uusperhejärjestelyihin viikonloppuvierailuineen. Aikuisten pitäisi olla niitä jotka joustaa ja tulee lasta vastaan, kyllä lapsi vaistoaa jos ei ole haluttu vieras.
Itse en koskaan ystävystynyt äitipuoleni kanssa kun oli niin kylmän välinpitämätön. Käyttäydyin itse ihan normaalisti, leikin pikkusisarusten kanssa ja ikäeroakin sen verran että isä ja äitipuoli monesti pääsivät viihteelle kun olin vahtimassa pienempiä ihan mielelläni. Mutta ikinä en muista että olisi kysynyt mun mielipidettä tai kuulumisia, joten tottakai jäi aivan vieraaksi ihmiseksi.
Ei lasta voi laittaa vastuuseen siitä että aikuisilla on uusperhe, mun mielestä pitäisi jaksaa yrittää tutustua lapseen vaikka oireilisi. Tässä APn tapauksessa toki suurin ongelma on isän selkärangattomuus, teini tarvitsee rajat.
Ei aloituksen lapsi oireile ap:ta, koska äitinsäkin haluisi, että hän muuttaa pois. En tiedä mitä oireilee, mutta hankala lienee molemmissa paikoissa.
Mielestäni vanhempien tehtävä olisi ohjata, opettaa ja kasvattaa lasta. Ei ole lapselle hyväksi, että joku tekee asiat hänelle aina parhain päin, ei koskaan joudu kohtaamaan pettymyksiä eikä kasva henkisesti. Lapselle pitäisi opettaa miten huolehtia itsestään ja miten kantaa vastuu itsestään ja tekemisistään, miten muuten voisi kasvaa vastuulliseksi aikuiseksi. Nykyajan nuoret ovat ihan ulalla, kun muuttavat omilleen; eivät osaa huolehtia kodista, tehdä ruokaa, käsitellä rahaa ja omaisuutta vastuullisesti. Syytän tästä vanhempia ja kasvatusta. Toinen juttu on se, että näitä pikkuprinssejä ja prinsessoja hyysäämällä lapsen minäkuva vääristyy ja paapova ja passaava vanhempi kasvattaa lapsestaan narsistisen maailmanomistajan, joka kuvittelee maailman pyörivän heidän ympärillään. Ei opita kunnioittamaan muita tai muiden omaisuutta. Vanhemman ei pitäisi koskaan nostaa lastaan alustalle, kotoa pois muuttaessaan joutuu huomaamaan etten olekaan kaikkien ihailema ja hyysäämä, ulkomaailmassa et olekaan se kuninkaallinen jollaisena sinua on koko ikäsi kohdeltu.
Asiaan liittyy paljon muutakin, voin näitä vielä myöhemmin selventää.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni vanhempien tehtävä olisi ohjata, opettaa ja kasvattaa lasta. Ei ole lapselle hyväksi, että joku tekee asiat hänelle aina parhain päin, ei koskaan joudu kohtaamaan pettymyksiä eikä kasva henkisesti. Lapselle pitäisi opettaa miten huolehtia itsestään ja miten kantaa vastuu itsestään ja tekemisistään, miten muuten voisi kasvaa vastuulliseksi aikuiseksi. Nykyajan nuoret ovat ihan ulalla, kun muuttavat omilleen; eivät osaa huolehtia kodista, tehdä ruokaa, käsitellä rahaa ja omaisuutta vastuullisesti. Syytän tästä vanhempia ja kasvatusta. Toinen juttu on se, että näitä pikkuprinssejä ja prinsessoja hyysäämällä lapsen minäkuva vääristyy ja paapova ja passaava vanhempi kasvattaa lapsestaan narsistisen maailmanomistajan, joka kuvittelee maailman pyörivän heidän ympärillään. Ei opita kunnioittamaan muita tai muiden omaisuutta. Vanhemman ei pitäisi koskaan nostaa lastaan alustalle, kotoa pois muuttaessaan joutuu huomaamaan etten olekaan kaikkien ihailema ja hyysäämä, ulkomaailmassa et olekaan se kuninkaallinen jollaisena sinua on koko ikäsi kohdeltu.
Asiaan liittyy paljon muutakin, voin näitä vielä myöhemmin selventää.
Ap
Olet aivan oikeassa. Mutta minusta aloituksessasi ei ole kyse siitä, miten lasta pitää kasvattaa. Kyse on siitä, miten sinä sopeudut tilanteeseen, jossa miehen kasvatusmetodit ovat erilaisemmat kuin sinun.
Ap, sysäät vähän turhaan vastuun tästä lapselle, kun hän käyttäytyy siten, kun hänet on kasvatettu. Vastuu on lapsen vanhempien, tässä tapauksessa isän. On selvää, että hän ei tunne lastaan eikä edes halua oppia tuntemaan. On helpompaa passailla huonon omantunnon yllyttämänä pari kertaa kuussa kuin nostaa kissa pöydälle ja laatia säännöt.
Vaikka sinua kiukuttaa, niin säälin eniten lasta. Hän elää ympäristössä, jossa kukaan ei rakasta häntä. Sinulle hän on kiusankappale ja isälle syyllisyydentunne, äidilleen ilmeisesti jonkinlainen rasite. Noin välinpitämätöntä kohtelua en toivoisi yhdellekään lapselle, jonka elämässä on säännöllisesti mukana kolme (tai ehkä jopa neljä, jos isäpuolikin löytyy) aikuista mutta joista kukaan ei välitä tarpeeksi ohjatakseen, opastaakseen ja viettääkseen aikaa hänen kanssaan.
Tekosyitä toki löytyy. Sinusta tehtävä on vanhempien. Isästä tehtävä on äidin. Äidistä tehtävä on isän. Eikä kukaan toimi, ei sano, ei vietä aikaa, ei opeta tapoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tässä ole kasvatuksellista puutetta tai ongelmaa. Yksinkertaisesti - tyttären emotionaaliset ja biologiset juuret tunteineen ovat syvällä ja katkeamattomasti alkuperäisvanhemmissaan. Ap ei voi koskaan saavuttaa samaa asemaa hänen mielessään.
Näitä lukiessani toivon ettei kukaan nainen jälkeeni haksahda exääni! Juuri tuollaista pelleilyä se olisi. Mies ei viitsi pitää kuria ja lahjoo lapsia kohtuuttomasti, jotta saisi heidät tottelemaan. Kun lapset kotiutuvat minulla menee aikaa siihen, että saamme arjen balanssiin, kun esimerkiksi nukkumaanmeno- ja ruoka-aikoja ei ole noudatettu. Vaatteet ovat voineet olla koko viikonlopun päällä, vaikka niissä olisi likaakin. Lisäksi lapset aukovat minulle, kun isi vie ravintolaan ja ostaa kaikenlaista roinaa enkä minä koskaan osta mitään. Paitsi maksan kaikki lasten kulut, kuten vaatteet, koulutarvikkeet, harrastukset ym..
No, sille on syynsä miksi mies on ex. Kiertäkää naiset kaukaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko teillä erilliset, henkilökohtaiset hammastahnat? Kyllä meillä koko perhe ja vieraatkin pursottavat samasta tuubista.
Ja niin hammasbakteerit siirtyy ihmiseltä toiselle. Hyi olkoon.
uskallatteko edes suudella ?
Onko lapselle siis varattu omat hammastahnat, käsipyyhkeet ja hygieniatuotteet mutta hän siitä huolimatta käyttää sinun? Vai onko kyse siitä, että oletat lapsen itse hankkivan/tuovan mukanaan näitä tuotteita? Jos lapsi käyttää sinun, niin voisiko johtua siitä, että sinun tuotteesi ovat enemmän hänen mieleensä kuin ne, mitkä olet ostanut hänelle?
Asenteesi kuvastaa hyvin sitä, että lapsi on mielestäsi vierailemassa sinun kodissasi, eli kyse ei ole lapsen kodista eikä hän saisi olla siellä kotonaan. Ethän edes halua häntä ojentaa tai ylipäätään kai puhua mitään hänelle, oletat, että hän jotenkin tyhjästä älyää käytöstavat ja hygieniasäännöt, vaikka kukaan ei teidän talossanne niistä hänelle mitään sano. Ymmärrän, että kyse on lähes aikuisesta mutta jos kukaan ei ole koskaan häntä näissä asioissa opastanut, niin miten hän voisi tietää, mitä shampoota käyttää, kenen hammastahnaa käyttää jne. Lukeeko teillä hammastahnoissa nimet? Vai voisiko teillä kenties olla jokaiselle omat hyllyt, joihin sen henkilön hygieniatuotteet laitetaan, niin ei tule epäselvyyksiä? Ja saisiko lapsi itse päättää, minkälaisia hygieniatuotteita hänelle hankitaan? Ehkä voisit ihan jopa kysäistä.
¨
Niin metsä vastaa, kuin sinne huudetaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No kyllä itse sanoisin lujasti asiasta, tuli siitä jollekin paha mieli tai ei. Kodissani ei perseillä.
Se on myös miehen koti eli aika äkkiä voi tulla ilmoitus, että sinun kodissasi ei, mutta koska minä olen maksanut täällä kaiken, niin miksi ihmeessä kuvittelet olevasi se ainoa päättäjä.
Ensimmäisestä suhteestani eronneeseen mieheen jolla lapsi, olen ottanut opikseni. Kun nykyisen miesystävän teini-ikäinen tytär tulee viikonlopuksi, pysyn minä omassa kodissani. Hänen tytär on kyllä kiltti ja kohtelias, mutta heidän yhdessäolonsa on jotenkin niin ylikohteliasta ja varovaista, että itse tylsistyisin,lisäksi haluan antaa heille aikaa kahdestaan. Mies kovasti sinne pyytelee aina kylään, mutta korkeintaan kahvilla olen käynyt. Nämä jokatoinenviikonloppu-kuviot eivät mahdollista normaalin lapsi ja vanhempi-asetelman kehittymistä, vaan sitten ymmärettävästi eletään niin, ettei tulisi ongelmia kun yhteistä aikaa on niin vähän. Mies tekee kaisluokkalaiselle lautasannoksia, kummatkaan eivät tapaa kavereitaan tai tee mitään normaalia touhua, ovat eri huoneissa kännyköillään tai käyvät shoppailemassa.
Vierailija kirjoitti:
Ap:lla itsellään ei taida olla omaa lasta, ei ainakaan "vähän isompaa"? Miten olis vaan ihan avoin keskustelu muiden perheen jäsenien kanssa, martyyriasenteen omaksuminen ei ainakaan vie asioita rakentavasti eteenpäin.
Ei se puhe auta. Täällä on samanlainen tilanne kun aapeella sillä erolla että kädet pestään vessakäynnin jälkeen ja kosmetiikkani saa olla rauhassa. En ole koskaan siivonnut teinin huonetta. Isänsä tekee sitä joskus mutta 17v teini ei koskaan. Eikä mitään muitakaan kotitöitä.
Olen vakavasti harkinnut suhteen päättämistä tämän asian takia.
Eihän tuollainen nuori ikinä aikuistu eikä pärjää!
Vierailija kirjoitti:
Ensimmäisestä suhteestani eronneeseen mieheen jolla lapsi, olen ottanut opikseni. Kun nykyisen miesystävän teini-ikäinen tytär tulee viikonlopuksi, pysyn minä omassa kodissani. Hänen tytär on kyllä kiltti ja kohtelias, mutta heidän yhdessäolonsa on jotenkin niin ylikohteliasta ja varovaista, että itse tylsistyisin,lisäksi haluan antaa heille aikaa kahdestaan. Mies kovasti sinne pyytelee aina kylään, mutta korkeintaan kahvilla olen käynyt. Nämä jokatoinenviikonloppu-kuviot eivät mahdollista normaalin lapsi ja vanhempi-asetelman kehittymistä, vaan sitten ymmärettävästi eletään niin, ettei tulisi ongelmia kun yhteistä aikaa on niin vähän. Mies tekee kaisluokkalaiselle lautasannoksia, kummatkaan eivät tapaa kavereitaan tai tee mitään normaalia touhua, ovat eri huoneissa kännyköillään tai käyvät shoppailemassa.
Tässä välittyy ongelman ydin. Teillä suhde toimii, kun et päsmäröi kertomassa miten ollaan oikein.
Tämä ketju on täynnä aikuisten naisten vaikerointia väärästä kasvstuksesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap:lla itsellään ei taida olla omaa lasta, ei ainakaan "vähän isompaa"? Miten olis vaan ihan avoin keskustelu muiden perheen jäsenien kanssa, martyyriasenteen omaksuminen ei ainakaan vie asioita rakentavasti eteenpäin.
Ei se puhe auta. Täällä on samanlainen tilanne kun aapeella sillä erolla että kädet pestään vessakäynnin jälkeen ja kosmetiikkani saa olla rauhassa. En ole koskaan siivonnut teinin huonetta. Isänsä tekee sitä joskus mutta 17v teini ei koskaan. Eikä mitään muitakaan kotitöitä.
Olen vakavasti harkinnut suhteen päättämistä tämän asian takia.
Eihän tuollainen nuori ikinä aikuistu eikä pärjää!
Kyllä aikuistuu ja kyllä pärjää. Kunhan sinä et väitä, että ei pärjää eikä aikuistu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensimmäisestä suhteestani eronneeseen mieheen jolla lapsi, olen ottanut opikseni. Kun nykyisen miesystävän teini-ikäinen tytär tulee viikonlopuksi, pysyn minä omassa kodissani. Hänen tytär on kyllä kiltti ja kohtelias, mutta heidän yhdessäolonsa on jotenkin niin ylikohteliasta ja varovaista, että itse tylsistyisin,lisäksi haluan antaa heille aikaa kahdestaan. Mies kovasti sinne pyytelee aina kylään, mutta korkeintaan kahvilla olen käynyt. Nämä jokatoinenviikonloppu-kuviot eivät mahdollista normaalin lapsi ja vanhempi-asetelman kehittymistä, vaan sitten ymmärettävästi eletään niin, ettei tulisi ongelmia kun yhteistä aikaa on niin vähän. Mies tekee kaisluokkalaiselle lautasannoksia, kummatkaan eivät tapaa kavereitaan tai tee mitään normaalia touhua, ovat eri huoneissa kännyköillään tai käyvät shoppailemassa.
Tässä välittyy ongelman ydin. Teillä suhde toimii, kun et päsmäröi kertomassa miten ollaan oikein.
Tämä ketju on täynnä aikuisten naisten vaikerointia väärästä kasvstuksesta.
Juuri näin.
No huh huh, kun on AP timantin löytänyt.