Helvetin uusioperhearki!
Miehelläni on teini-ikäinen lapsi edellisestä liitosta. Lapsi käy meillä säännöllisesti viikonloppuja viettämässä. Itselleni nämä viikonloput ovat suoraan sanottuna epämiellyttäviä!
Lapsi on luonteeltaan aika erikoinen, sulkeutunut eikä ota mitään kontaktia. Mieheni mielestä lapselta ei pidä vaatia yhtään mitään, ei sääntöjen noudattamista eikä mitään pienimpiäkään asioita voi pyytää tekemään. Esim. ei korjaa omia sotkujaan vaan asenne on välinpitämätön. Jos mieheni jotain joskus on pyytänyt tekemään, niin siitä alkaa vastaan sanominen. Ehdotin miehelleni, että lapsi voisi joskus itsekin siivota omaa huonettaan, niin mies ei tästä ajatuksesta syttynyt. Mieluummin sitten vaikka mies siivoaa lapsen puolesta kunhan ei tarvitse lasta käskeä mihinkään. Ilmoitin etten vastaisuudessa enää lapsen huonetta siivoa.
Mieheni ja lapsen suhde on ihan hiton outo; lähinnä viestisovelluksen kautta kommunikoivat. Jos lapsi tekee jotain väärää tai paheksuttavaa, niin mieheni vaikenee täysin eikä suostu lasta millään tavalla ojentamaan tai isällisesti puhuttamaan, eli lapsi saa käytännössä tehdä niin kuin haluaa. Lisäksi mieheni passaa ja palvelee jo aikuisuuden kynnyksellä olevaa lastaan, mikä on minusta ihan pöyristyttävää. Esim. annostelee ruuan valmiiksi lautaselle ja kattaa pöytään ettei lapsen tarvitse edes sitä tehdä, raivaa lapsen käyttämät astiat, juoksuttaa lapselle huoneeseen hänen pyytämiään asioita (mehua, sipsejä, muuta syömistä) ettei lapsen tarvitse osoittaa minkäänlaista omatoimisuutta.
Viime aikoina olen sitten huomannut, että lapsi käyttää minun henkilökohtaisia tavaroita, siis henkilökohtaiseen hygieniaan liittyviä tavaroita! Olen tästä ihan raivona! Lapselle ei ole ilmeisesti opetettu mitään hygieniaan liittyvää; käyttää surutta minun sheivausvälineitä, hammastahnaa, pesuaineita ym. Minähän en tietenkään voi lapselle mitään sanoa eikä sano miehenikään ettei vaan lapsi pahoita mieltään!! Kaikki omat henkilökohtaiset tavarat pitäisi laittaa lukkojen taakse. Lisäksi lasta pitää jatkuvasti muistuttaa, että kädet pitää pestä vessassa asioinnin jälkeen. Minua kuvottaa moinen epähygieeninen sottapytty. Haluan huomauttaa vielä, että lapsi on siis jo iso, eikä mikään 5-vuotias, ja lapselle on ostettu toki kaikki omat hygieniatuotteet, mutta silti käyttää muiden tavaroita.
Mitähän tässä pitäisi tehdä (muuta kuin erota miehestä, sekin on käynyt mielessä...)?
Kommentit (340)
319 neuvoi, että äitipuoli antaisi isän kasvattaa lapsensa omalla tavallaan. Nyt tämä isä ei siis edes kasvata vaan pakenee vastuutaan ja myöntyy kaikkeen. Se ei ole "kasvattamista" vaan vanhemman vastuun pakoilua.
Se toimii ydinperheessä kun molemmat vanhemmat sen sallivat.
Nyt kun ollaan uusperheessä ja aloittaja asuu myös tässä taloudessa niin vanhan ydinperheen sääntöjä ja tapoja ei voida, eikä kuulukaan suoraan soveltaa uuteen perheeseen. Se tuskin missään muussakaan ydinperheessä on mahdollista.
Koska tämä on myös aloittajan koti niin hänellä on oikeus oman kotinsa sääntöihin ja käytäntöihin. Myös omiin henkilökohtaisiin tavaroihin ja päättää kuinka niiden kanssa toimitaan.
Siksi äitipuoli voi ja hänellä on oikeus ainakin jollain tasolla päättää ja neuvoa miten hänen kodissaan käyttäydytään, asutaan ja ollaan. Hänellä on hallintaoikeus kotiinsa. Tottakai asioista myös neuvotellaan isän ja lapsen kanssa, mutta myös äitipuolen mielipidettä kuullaan.
Aika monelta täällä on unohtunut, että tämä isän koti on myös nyt äitipuolen koti.
Ja se, että vaikka he sallivat vaikka minkälaisen käytöksen ja tavat omassa kodissaan niin se toimivalta ei päde enää isän uuteen kotiin ja kumppaniin. Myöskään entiseen mieheen ei sitä samaa toimivaltaa enää ole.
Kun erotaan moni asia muuttuu ja joutuu muuttamaan. Vaikka ei haluaisikaan. Samoilla malleilla ei enää mennä.
Mutta kasvatuksen perusasiat ovat usein samanlaisia monissa perheissä siksi ihmettelen suuresti kun ne noin voimakkaasti täällä teilataan.
Isän huono omatunto ja syyllisyys ei oikeuta sitä, että kaikkeen myönnytään.
Lapsi tarvitsee rajat ja rakkautta, rajattomuus ei ole välttämättä rakkautta. Se saattaa jopa ahdistaa lasta kun hän saa tai joutuu päättämään päättää sellaisia asioita joita lapsen ei kuulu päättää.
Myös toisten ihmisten huomioon ottaminen ei kaikilla lapsilla vielä toimi ellei vanhemmat siihen opasta.
Vierailija kirjoitti:
Siis edelleen kysyn, onko tuo isän passaaminen ja teinin avuttomaksi kasvattamiten normaalia?
Normaalia siis on, että teinin ei tarvitse siivota omia jälkiään eikä omaa huonetta, jne....
Voisiko nyt joku puolustaja vastata ihan muutamaan kysymykseen eikä vain paasata yleisesti, että tämä on ihan normaalia teinien kanssa ja äitipuoli ei kestä normaaleja asioita.Onko ydinperheessä siis normaalia, että teinin ei tarvitse tehdä mitään kuin olla ja käskeä muita?
Hän voi vapaasti kysymättä käyttää muiden ihmisten henkilökohtaisia tarvikkeita vaikka on omat?
Hänen ei tarvitse pestä käsiään vessakäynnin jälkeen?
Vai eikö aikuisetkaan pese käsiään?
Jos pesee, niin miksi ei teini?Yhteenvetona miksi on huono asia opettaa teineille osallistumasta normaaliin kotihommiin, perushygieniaan ja muiden ihmisten huomioon ottamiseen?
Onko normaalia, että näitä asioita ei teineille opeteta?
Ja miksi ei?Mitä pahaa on jos äitipuoli näitä hyviä tapoja yrittää opettaa jos omat vanhemmat eivät sitä jostain syystä eivät ole tehneet ja eivät tee?
Miksi vanhempien lapsilleen tekemä karhunpalvelus on hyvä asia?
Oletko huomannut töissä, että osa aikuisista ei pese käsiään WC käynnin jälkeen. Se on oksettavan järkyttävää, mutta näin vain on.
Teini-ikä on muutenkin haastavaa aikaa, siihen vielä isäpuoli/äitipuoli/ uusperhe... isäpuoli/äitipuoli alkaa kasvattamaan teiniä oikeille tavoille... ei toimi.
Kun tutustuin aikoinaan mieheeni, hän ei pessyt käsiään WC käynnin jälkeen, lapsuudenkodissa oli ollut pitkään pelkkä ulko WC ilman käsienpesu mahdollisuutta. Nykyään mies pesee kätensä, kuten perheen teinikin. Miehen veljen perheessä taas ei käsiä pestä... ei aikuiset, eikä teinit...
Vierailija kirjoitti:
319 neuvoi, että äitipuoli antaisi isän kasvattaa lapsensa omalla tavallaan. Nyt tämä isä ei siis edes kasvata vaan pakenee vastuutaan ja myöntyy kaikkeen. Se ei ole "kasvattamista" vaan vanhemman vastuun pakoilua.
Se toimii ydinperheessä kun molemmat vanhemmat sen sallivat.Nyt kun ollaan uusperheessä ja aloittaja asuu myös tässä taloudessa niin vanhan ydinperheen sääntöjä ja tapoja ei voida, eikä kuulukaan suoraan soveltaa uuteen perheeseen. Se tuskin missään muussakaan ydinperheessä on mahdollista.
Koska tämä on myös aloittajan koti niin hänellä on oikeus oman kotinsa sääntöihin ja käytäntöihin. Myös omiin henkilökohtaisiin tavaroihin ja päättää kuinka niiden kanssa toimitaan.Siksi äitipuoli voi ja hänellä on oikeus ainakin jollain tasolla päättää ja neuvoa miten hänen kodissaan käyttäydytään, asutaan ja ollaan. Hänellä on hallintaoikeus kotiinsa. Tottakai asioista myös neuvotellaan isän ja lapsen kanssa, mutta myös äitipuolen mielipidettä kuullaan.
Aika monelta täällä on unohtunut, että tämä isän koti on myös nyt äitipuolen koti.
Ja se, että vaikka he sallivat vaikka minkälaisen käytöksen ja tavat omassa kodissaan niin se toimivalta ei päde enää isän uuteen kotiin ja kumppaniin. Myöskään entiseen mieheen ei sitä samaa toimivaltaa enää ole.
Kun erotaan moni asia muuttuu ja joutuu muuttamaan. Vaikka ei haluaisikaan. Samoilla malleilla ei enää mennä.Mutta kasvatuksen perusasiat ovat usein samanlaisia monissa perheissä siksi ihmettelen suuresti kun ne noin voimakkaasti täällä teilataan.
Juuri näin!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko teillä erilliset, henkilökohtaiset hammastahnat? Kyllä meillä koko perhe ja vieraatkin pursottavat samasta tuubista.
Yök. Totta hitossa on. Ainahan se tuubin pää osuus siihen harjaan ja levittää bakteereja.
Heh, onnksi elät varmaan muuten ihan steriilissä ympäristössä, etkä koskaan ketään suutele suulle tai rakastele?
Kaikkee ällöä sitä oppii. Suutelu puolison kanssa on eri asia kuin tahnan jakaminen koko perheelle ja vieraille. Sen kautta voi levitä vaikkapa herpes, vatsatauti tai flunssa. Kannattaako sitä ehdoin tahdoin hankkia lisäpöpöjä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis edelleen kysyn, onko tuo isän passaaminen ja teinin avuttomaksi kasvattamiten normaalia?
Normaalia siis on, että teinin ei tarvitse siivota omia jälkiään eikä omaa huonetta, jne....
Voisiko nyt joku puolustaja vastata ihan muutamaan kysymykseen eikä vain paasata yleisesti, että tämä on ihan normaalia teinien kanssa ja äitipuoli ei kestä normaaleja asioita.Onko ydinperheessä siis normaalia, että teinin ei tarvitse tehdä mitään kuin olla ja käskeä muita?
Hän voi vapaasti kysymättä käyttää muiden ihmisten henkilökohtaisia tarvikkeita vaikka on omat?
Hänen ei tarvitse pestä käsiään vessakäynnin jälkeen?
Vai eikö aikuisetkaan pese käsiään?
Jos pesee, niin miksi ei teini?Yhteenvetona miksi on huono asia opettaa teineille osallistumasta normaaliin kotihommiin, perushygieniaan ja muiden ihmisten huomioon ottamiseen?
Onko normaalia, että näitä asioita ei teineille opeteta?
Ja miksi ei?Mitä pahaa on jos äitipuoli näitä hyviä tapoja yrittää opettaa jos omat vanhemmat eivät sitä jostain syystä eivät ole tehneet ja eivät tee?
Miksi vanhempien lapsilleen tekemä karhunpalvelus on hyvä asia?Oletko huomannut töissä, että osa aikuisista ei pese käsiään WC käynnin jälkeen. Se on oksettavan järkyttävää, mutta näin vain on.
Teini-ikä on muutenkin haastavaa aikaa, siihen vielä isäpuoli/äitipuoli/ uusperhe... isäpuoli/äitipuoli alkaa kasvattamaan teiniä oikeille tavoille... ei toimi.
Kun tutustuin aikoinaan mieheeni, hän ei pessyt käsiään WC käynnin jälkeen, lapsuudenkodissa oli ollut pitkään pelkkä ulko WC ilman käsienpesu mahdollisuutta. Nykyään mies pesee kätensä, kuten perheen teinikin. Miehen veljen perheessä taas ei käsiä pestä... ei aikuiset, eikä teinit...
Teidän ja sukunne käytös ei ole normaalia. Olette hyvin epähygieenisiä. Kyllä normaaleissa piireissä on sanomattakin selvää että kädet pestään esmes vessakäynnin jälkeen.
Jos joku käyttäytyy epähygienisesti siitä saa kyllä sanoa! Oli teini tai aikuinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis edelleen kysyn, onko tuo isän passaaminen ja teinin avuttomaksi kasvattamiten normaalia?
Normaalia siis on, että teinin ei tarvitse siivota omia jälkiään eikä omaa huonetta, jne....
Voisiko nyt joku puolustaja vastata ihan muutamaan kysymykseen eikä vain paasata yleisesti, että tämä on ihan normaalia teinien kanssa ja äitipuoli ei kestä normaaleja asioita.Onko ydinperheessä siis normaalia, että teinin ei tarvitse tehdä mitään kuin olla ja käskeä muita?
Hän voi vapaasti kysymättä käyttää muiden ihmisten henkilökohtaisia tarvikkeita vaikka on omat?
Hänen ei tarvitse pestä käsiään vessakäynnin jälkeen?
Vai eikö aikuisetkaan pese käsiään?
Jos pesee, niin miksi ei teini?Yhteenvetona miksi on huono asia opettaa teineille osallistumasta normaaliin kotihommiin, perushygieniaan ja muiden ihmisten huomioon ottamiseen?
Onko normaalia, että näitä asioita ei teineille opeteta?
Ja miksi ei?Mitä pahaa on jos äitipuoli näitä hyviä tapoja yrittää opettaa jos omat vanhemmat eivät sitä jostain syystä eivät ole tehneet ja eivät tee?
Miksi vanhempien lapsilleen tekemä karhunpalvelus on hyvä asia?Oletko huomannut töissä, että osa aikuisista ei pese käsiään WC käynnin jälkeen. Se on oksettavan järkyttävää, mutta näin vain on.
Teini-ikä on muutenkin haastavaa aikaa, siihen vielä isäpuoli/äitipuoli/ uusperhe... isäpuoli/äitipuoli alkaa kasvattamaan teiniä oikeille tavoille... ei toimi.
Kun tutustuin aikoinaan mieheeni, hän ei pessyt käsiään WC käynnin jälkeen, lapsuudenkodissa oli ollut pitkään pelkkä ulko WC ilman käsienpesu mahdollisuutta. Nykyään mies pesee kätensä, kuten perheen teinikin. Miehen veljen perheessä taas ei käsiä pestä... ei aikuiset, eikä teinit...
Niin? Mikä oli siis selitykseksi, että käsinpesua äitipuoli EI saa opettaa omassa kodissaan?
Lapsi ja teini tuskin saa siitä opettamiswst traumoja. Muut kyllä ehkä pesemättömyydestä. 😠
Mitä fiksua on, että teini ei pese käsiään ja siitä ei saa sanoa?
Onko fiksua käytöstä kun lapsi tai teini menee kylään tai yökylään ja jättää sielläkin kädet pesemättä?
Silitetäänkö siitä kylässä teinin päätä ja arvaa silitetäänkö sen kasvattajan päätä.
Eikö ole fiksua kasvattaa lapsesta fiksu ihminen?
Kuinka hukassa jotkut ovat kun jos käsinpesu opettaminenkin on paha asia tai asia jota ei edes tarvitse opettaa. Hyi.
Saako päiväkodissa tai hoidossa sanoa lapselle, että pese kätesi?
Tai teineille se tyttö/poikaystävä kodissaan?
Itse äitinä olisin hävennyt silmät päästäni jos poikani ei olisi ymmärtänyt tehdä tuota jo ihan hygienian perusasiaa kavereidensa tai tyttöystävänsä kotona. Tai sukulaisissa tms.
Kerroit monen monta esimerkkiä jossa ihmiset eivät pese käsiään, olkoon niin, selvä pyy.
Mutta tässä uusperheessä mistä aloittaja kertoo ilmeisesti on totuttu, että kädet pestään ja se on myös sen perheen oikeus sitä vaatia teniltä!
Talossa ollaan talon tavoilla.
Vaikka miljoonat ihmiset edelleenkään eivät pesisi käsiään.
Voi vitsi mitä ohjeita täällä jaetaan :)) Äitipuolen pitäisi osallistua lapsen kasvattamiseen ja olla aidosti kiinnostunut teknistä mutta sit pitäisi pysyä erossa kasvattamisesta ja antaa isän ja lapsen olla keskenään niin kuin haluavat :) Äitipuolen pitäisi muuttaa pois heidän yhteisestä kodista tai ainakin lähteä jonnekin kun teini tulee viikonlopuksi. Siis lähteä omasta kodistaan :) Äitipuoli ei ole oikeutettu pitämään asuntoa kotinaan, vaan se on vain isän ja teinin koti :) Äitipuoli on oikeasti vain kodinhoitaja, siivooja ja kokki jonka pitäis vaan hiljaa hiippailla taustalla ettei teini häiriinny :) Äitipuolella ei ole mitään omaa asumassaan asunnossa, vaan kaikki kamat on yhteiskäytössä :) Hirveät kriteerit asetatte kaikille äitipuolille, pystyttekö ite samaan?
Lapsen sulkeutuneisuus on täysin normaalia mut silti äitipuolen vika :) Äitipuoli on rikkonut ydinperheen vaikka erosta olisi kulunut 20 vuotta ja äitipuoli ei ollut silloin edes kuvioissa :) Isä on automaattisesti sika ja pettäjä kun nyt haluaa elää parisuhteessa :) Jos noin ahdistaa niin pitäkää ne lapset luonanne ja vierellänne 24/7 että lapsi saa varmasti sitä huippulaadukasta kasvatusta jota vain TE pystytte tarjoamaan.
Äitipuolen pitäisi rakastaa puolison lasta ehdoitta ja kuin omaa lastaan mutta mitenkään ei saa puuttua kasvatuksellisiin asioihin! ? Huh huh mitä skeidaa. Täällä monta vapaan kasvatuksen puolestapuhujaa vissiin.. sit teinit riehuu kylillä, tuhoavat toisten omaisuutta, pyörivät kännipäissään milloin missä ja haistattelevat aikuisille. Kun ei oo niitä rajoja asetettu ikinä. Moni on jo teini-iässä poliisin vanha tuttu ja liian monella jo nuoresta iästä huolimatta päihdeongelma. Kun ei saa rajoja asettaa eikä kieltää mistään. Hävetkää.
Vierailija kirjoitti:
Miten se "melkein aikuinen" nyt onkin yhtäkkiä 12v? Provotutka huutaa...
No onhan se. Oman mieheni tytär on 13 ja on jo kohta aikuisen kokoinen, kuukautiset löytyy, pukeutuu aikuismaisesti ja on omasta miekestäänkin lähes aikuinen. Kohtelen häntä käytännössä aikuisena. Niilläkin viikoilla, kun ollaan kahdestaan loppuillat ja aamut saa huolehtia itsensä itse iltapalalle, suihkuun, nukkumaan ja kouluun. Iso ihminen, pitää jo osata.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis edelleen kysyn, onko tuo isän passaaminen ja teinin avuttomaksi kasvattamiten normaalia?
Normaalia siis on, että teinin ei tarvitse siivota omia jälkiään eikä omaa huonetta, jne....
Voisiko nyt joku puolustaja vastata ihan muutamaan kysymykseen eikä vain paasata yleisesti, että tämä on ihan normaalia teinien kanssa ja äitipuoli ei kestä normaaleja asioita.Onko ydinperheessä siis normaalia, että teinin ei tarvitse tehdä mitään kuin olla ja käskeä muita?
Hän voi vapaasti kysymättä käyttää muiden ihmisten henkilökohtaisia tarvikkeita vaikka on omat?
Hänen ei tarvitse pestä käsiään vessakäynnin jälkeen?
Vai eikö aikuisetkaan pese käsiään?
Jos pesee, niin miksi ei teini?Yhteenvetona miksi on huono asia opettaa teineille osallistumasta normaaliin kotihommiin, perushygieniaan ja muiden ihmisten huomioon ottamiseen?
Onko normaalia, että näitä asioita ei teineille opeteta?
Ja miksi ei?Mitä pahaa on jos äitipuoli näitä hyviä tapoja yrittää opettaa jos omat vanhemmat eivät sitä jostain syystä eivät ole tehneet ja eivät tee?
Miksi vanhempien lapsilleen tekemä karhunpalvelus on hyvä asia?Oletko huomannut töissä, että osa aikuisista ei pese käsiään WC käynnin jälkeen. Se on oksettavan järkyttävää, mutta näin vain on.
Teini-ikä on muutenkin haastavaa aikaa, siihen vielä isäpuoli/äitipuoli/ uusperhe... isäpuoli/äitipuoli alkaa kasvattamaan teiniä oikeille tavoille... ei toimi.
Kun tutustuin aikoinaan mieheeni, hän ei pessyt käsiään WC käynnin jälkeen, lapsuudenkodissa oli ollut pitkään pelkkä ulko WC ilman käsienpesu mahdollisuutta. Nykyään mies pesee kätensä, kuten perheen teinikin. Miehen veljen perheessä taas ei käsiä pestä... ei aikuiset, eikä teinit...Teidän ja sukunne käytös ei ole normaalia. Olette hyvin epähygieenisiä. Kyllä normaaleissa piireissä on sanomattakin selvää että kädet pestään esmes vessakäynnin jälkeen.
Jos joku käyttäytyy epähygienisesti siitä saa kyllä sanoa! Oli teini tai aikuinen.
Ilmeisesti myös työkaverini ovat epänormaaleja, DI koulutuksen saaneita suurin osa, kuten minäkin :D
Teidän käytös? Meillä pestään kädet.
Sinun sisälukutaitosi ei ole normaali :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten se "melkein aikuinen" nyt onkin yhtäkkiä 12v? Provotutka huutaa...
No onhan se. Oman mieheni tytär on 13 ja on jo kohta aikuisen kokoinen, kuukautiset löytyy, pukeutuu aikuismaisesti ja on omasta miekestäänkin lähes aikuinen. Kohtelen häntä käytännössä aikuisena. Niilläkin viikoilla, kun ollaan kahdestaan loppuillat ja aamut saa huolehtia itsensä itse iltapalalle, suihkuun, nukkumaan ja kouluun. Iso ihminen, pitää jo osata.
Minkä kokoinen on aikuinen ? 150, 160, 170 vai 180 cm?
Lapsettomat ihmiset puhuvat usein aikuisen kokoista lapsista, ymmärtämättä että lapsi on kaukana aikuisesta oli sitten minkä mittainen tahansa.
Vierailija kirjoitti:
Äitipuolen pitäisi rakastaa puolison lasta ehdoitta ja kuin omaa lastaan mutta mitenkään ei saa puuttua kasvatuksellisiin asioihin! ? Huh huh mitä skeidaa. Täällä monta vapaan kasvatuksen puolestapuhujaa vissiin.. sit teinit riehuu kylillä, tuhoavat toisten omaisuutta, pyörivät kännipäissään milloin missä ja haistattelevat aikuisille. Kun ei oo niitä rajoja asetettu ikinä. Moni on jo teini-iässä poliisin vanha tuttu ja liian monella jo nuoresta iästä huolimatta päihdeongelma. Kun ei saa rajoja asettaa eikä kieltää mistään. Hävetkää.
Jos haluaa uusperheen toimivan, ei kannata tunkea nenää asioihin, mihin se ei kuulu.
Mutta toisen lasta ei tarvitse rakastaa ehdoitta. Se on av-juttu.
Minunkin tytärpuoleni aikoinaan käytti meillä ollessaan minun kosmetiikkatuotteita- ihan kylmän viileästi eikä edes myöntänyt niitä käyttäneensä. Tästä joskus mainitsin isällensä, ja lopulta syy olikin minun; syytin ”viatonta” teiniä. Siitä lähtien aloin keräämän pois rakkaimmat kosmetiikkatuotteeni jemmaan aina, kun tiesin hänen olevan tulossa; vähän vaivalloista mutta ainoa keino jos puhuminen ei auta.
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen miksi uusien (lapsettomien) puolisoiden on niin tärkeää vetää rajat niin, etteivät osallistu lapsen kasvatukseen, jälkien siivoukseen tms. hankalaan puuhaan, mitä lapsen kanssa eläminen vaatii. Eikö se nyt olisi lapsen kannalta kaikkein parasta, että kodissa olevat aikuiset ovat molemmat kasvattajia ja huolehtijia riippumatta siitä ovatko biologisia vanhempia vai eivät, kuin että kodissa on sen vanhemman lisäksi yksi aikuinen, joka ei ole lapselle muuta kuin vanhemman uusi kumppani? Onhan se sille lapsen vanhemmallekin varmasti uuvuttavaa elää samanaikaisesti sekä yksinhuoltajan että lapsettoman pariskunnan toisen osapuolen roolia silloin, kun lapsi on saman katon alla.
Luulen, että suurin osa uusperheiden pitkään jatkuvista ongelmista on seurausta tällaisesta kummallisesta kuviosta, jossa lapsiperheessä hengaa yksi perheenjäsen, joka päivittäisellä toiminnallaan huutomerkinomaisesti osoittaa, ettei oikeasti kuulu kyseiseen perheeseen tai että lapsi ei kuulu perheeseen. Tietysti on myös kuvioita, joissa lapsen vanhempi itse vetäytyy kasvatusvastuusta ja sälyttää sen uuden kumppaninsa harteille, mikä on vain sama asia toisin päin ja ihan yhtä surkea vaihtoehto onnistuneelle uusperheelle. Mutta älkää nyt hyvät ihmiset niitä lapsia syyttäkö omista puutteistanne tai valinnoistanne.
Luulen että tällainen rajojen vetäminen on monelle tärkeää ja ehkä ainut selviytymiskeino kahdesta syystä:
- usein miehet, juuri itsekin kuvailemallasi tavalla sälyttävät vastuun omasta lapsesta uudelle kumppanilleen. Tämä ei ole reilua, ja täysin mahdotonta se on jos seuraava toteutuu:
- aika usein vastuuta ei seuraa "valta". Eli vaikka uusi kumppani on vastuussa lapsesta, joutuu näkemään vaivaa ja sopeuttamaan oman elämänsä lapsen tarpeiden mukaan kuten kuka tahansa vanhempi, hänellä ei silti ole mitään valtaa tai sanomista lapsen asioihin vaan niistä päättävät edelleen biovanhemmat yhdessä. Tällainen kuvio voi todella helposti lipsahtaa ongelmallisen puolelle, jos toisella tai molemmilla biovanhemmilla ja uusperheen vanhemmalla on erilaiset käsitykset esim. ruokailusta, käyttäytymistavoista tai ylipäätään siitä, mitä lapselle voi sallia ja mitä vaatia.
On todella turhauttavaa huolehtia lapsesta ja panostaa tähän, ja sitten kaikissa mahdollsissa ongelmatilanteissa kuulla, ettei oikestaan ole "kukaan sanomaan" lapsen asioista mitään. Kamalaksi tilanne muuttuu siinä vaiheessa, jos lapsi josta välität ja huolehdit, kuulee toiselta biovanhemmalta jatkuvasti, kuinka sinua ei tarvitse totella, sinä et ole "oikea perheenjäsen" jne.
Itse olen kasvanut toimivassa rakkaudentäyteisessä uusperheessa, ja elänyt aikuisena hyvin toimimattomassa uusperhekuviossa. Kokemusta on siis suuntaan ja toiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, miksi puhut asiasta miehen kanssa? Miksi et puhu sinun ja lapsen välisistä erimielisyyksistä lapsen kanssa?
Ihmetyttää kyllä usein aikuisten ihmisten kehittymättömyys...
Ihmetyttää ihmisten tietämättömyys uusperheestä. Sen dynamiikka on ihan eri kuin ydinperheessä.
Suoraan lapsen kanssa puhuminen ja neuvominen toimii ainoastaan silloin kun äitipuolella on miehensä täysi tuki ja samanlaiset kasvatusperiaatteet.Jos mies potee syyllisyyttä ja hyvittelee lasta sallimalla miltei kaiken ja pelkää sanoa mitään lapselle äitipuoli on hampaaton.
Jo tuossa aloittajan tilanteessa alkaisi neuvoa ja muuttaa käytäntöjä mies ilmeisesti suuttuisi. Oli asia sitten kuinka hyvä ja oikea tahansa. Sillä ei ole mitään vaikutusta ja merkitystä miehelle.
Äitipuoli olisi se paha ihminen ja pahimmassa (todennäköisessä) tapauksessa isä menisi lapsen puolelle kumppaniaan vastaan.
Vetäisi äitipuolelta maton alta ja veisi lopunkin auktoriteetin.Äitipuolen järjellä ja järkevällä perusteilla ei olisi mieheen mitään vaikutusta, paitsi suuttumusta äitipuolen kohtaan.
Niin kauan kun mies on sokea (tai haluaa olla).
Äitipuoli sahaa omaa oksaansa vaikka toimisi " aikuisen ihmisen kehittyneellä tavalla". Jos ja kun ei mies itse halua ymmärtää toimintaansa teinin kanssa.Miksi hitossa nää uusperheet ei voi ennakkoon jo varautua näihin teineihin, kysyä asiantuntijoiden neuvoa, mitä tehdä omille negatiivisille tunteilleen, sopia miehen kanssa pelisäännöistä ja puhua mahdollisista tulevista ongelmista? Mutta ei, yhteen muutetaan ja sitten nillitetään Vauva-palstalla, kun tuli puolison kylkiäisenä p* lapsi.
No, minä tein juuri näin. Olin jo työnikin puolesta tietoinen uusperheiden tavallisimmista haasteista ja yritin hoitaa asiat nimenomaan kypsästi ja lasten ja koko perheen parasta ajatellen. Mutta kauniit puheet ja sopimukset unohtuivat siinä vaiheessa kun miehen lapsen bioäiti alkoi heittää kapuloita rattaisiin (ilman mitään erityistä minuun liittyvää syytä, käyttäydyin ystävällisesti ja tilaa antavasti ja lapsi tykkäsi minusta kovasti). Sitten mentiin bioäidin pillin mukaan aivan hulluuteen asti. Perusteluna "väärässähän se on eikä tämä ole lapsen parhaaksi, mutta kun se on niin hullu niin ei ärsytetä sitä". Joo, erosin.
Minä olin lapsena ja teininä joka toinen viikonloppu isäni luona. Hän alkoi seurustelemaan äitipuoleni kanssa kun olin 5-vuotias, hänellä oli itseäni vuotta nuorempi tytär ja minulla vuotta vanhempi isoveli. Isoveli ja siskopuoli asuivat tuolla isän ja äitipuolen luona vakituisesti, mutta itse asuin äidin luona. Minulla oli "oma huone" isossa omakotitalossa, ja äitipuoleni oli sisustanut huoneeni. Itse en saanut laittaa seinille yhtään mitään kuvia, en saanut vaikuttaa myöskään esim. päiväpeittoni väriin. Hammasharja minulle ostettiin, mutta sen piti olla alakerran vessassa, kun muiden oli yläkerrassa. Lisäksi minulla ei ollut esimerkiksi omaa vaatekaappia tai mitään lipastoa, jossa säilyttää vaatteita. Piti aina roudata kaikki kamat viikonlopuksi sinne ja pois.
Vaistosin jo nuorempana, että äitipuoleni inhosi minua. Hän vähätteli kaikkea mitä tein ja piti mykkäkoulua minulle ihan ihme asioista. Kerran olin unohtanut oman hiusharjani kotiin ja lainasin jotain hiusharjaa jonka löysin. Irrotin omat hiukseni siitä kyllä, mutta siihen oli jäänyt joku haituva. Sain aivan järkyttävät huudot tästä. Olin 11.
Aina tuntui siltä, etten kuulunut perheeseen. Isäni ja äitipuoleni ovat suorittajia, itse äitini kasvattamana olin tottunut rennompaan hippimenoon ja pukeuduin myös teininä sitten aika omaperäisesti kun etsin tyyliäni. Vaatteista piti sitten myös marmattaa. Äidilläni ei ollut varaa ostaa minulle uusia tai hienoja vaatteita, ja kerran äitipuoleni sanoi, että POLTAN TON PAIDAN JOS VIELÄ NÄÄN SEN SUN PÄÄLLÄ! No, pidin sitä silti koska se oli lempipaitani ja kukaan ei minulle uusia vaatteita ostanut.
Tilanne eskaloitui lopulta niin pahaksi, että pistin välit poikki neljäksi vuodeksi enkä käynyt isälläni, vaikka oli minulle syntynyt nuorempia sisaruksiakin. Nykyisin olen 30 ja väleissä äitipuoleni kanssa, mutta välit ovat aika jäätävät. Käyn tapaamassa heitä pari kertaa vuodessa, kesällä ja jouluna.
Sääliksi käy lapsia, joiden vanhemmat ei välitä edes sen vertaa, että tekisivät rajat. Järkyttävää. Jos oma lapseni olisi kuin puhelin kädessä kulkeva zombi, kokisin niin suurta epäonnistumista etten tiedä miten kestäisin. Silloin olisin kyl mokannut ja pahasti.
Lapset eivät ole koskaa aiempia... osalla taas valitettavasti uusia puolisoita tulee ja menee eli puoliso voi olla aiempi.