Koko maailma vaatii multa kyläilyjä pääsiäisenä. En kestä.

Yllätysvieraat on pahimpia, miten jotkut ilkeääkin änkäytyä ilmoittamatta.

Vierailija kirjoitti:

Sanot, että nyt on muuta ohjelmaa. Ja ehdotat itsellesi sopivampaa aikaa.

Tuo vaan stressaa lisää ja siirtää sitä aikatauluttamista.

Sinun ap olisi hyvä opetella olemaan myös yksin ihan hyvällä mielellä. Samoin voisit opetella sanomaan ei.

Kuka sinun elämässäsi on tärkeysjärjestyksessä ensin?

Millä sijalla sinä itse olet omassa elämässäsi? Miten arvostat itseäsi?

Ajat itsesi yli, että huit vaan.

Tämä on tavallista., mutta sitä voi muuttaa.

Mikset voi kieltäytyä? On minua ja miestänikin kysytty niin omille vanhemmilleni, miehen vanhemmille, miehen isovanhemmille ja kahdelle kaveripariskunnalle viettämään pääsiäistä. Sanottiin suoraan että levätään nämä pyhät ja yhtenä päivänä mennään syömään kaveripariskunnalle. Kukaan ei suuttunut tai ottanut nokkiinsa.

Ei se koko maailma mitään vaadi. Se joka vaatii, olet sinä itse.

Ap:sta tulee mieleen yksi tuttu, jolla aina sama ongelma. Hän on hyvin miellyttävä ihminen, joka tutustuu suunnilleen kaupan kassaan ja saa jatkuvasti kyläkutsuja. On myös liemessä kun on hankalaa sanoa ei. Itse hiukan kateellisena kuuntelen näitä juttuja, kun meillä on usein tilanne ettei ole oikein kenelle ehdottaa kyläilyä eikä niitä kutsuja noin vain satele vaan pitää olla itse aktiivinen. Ap:lle tärkeintä olisi oppia pois miellyttämisestä ja löytää omat tarpeensa, siinä sivussa voi opetella kieltäytymään jämäkästi mutta ystävällisesti. 

Itse olen pohtinut sitä, että miellyttäjä on tavallaan omassa loukussaan siinä, että opittu toimintamalli tuntuu menestyksekkäälle, kun ystäviä ja tuttuja riittää (miksi ei riittäisi, kyllähän ihmisten on keskimäärin hyvä olla miellyttäjän seurassa). Kuitenkaan jatkuva miellyttäminen ei loppupeleissä tee hyvää ihmiselle itselleen, vaan yliuhrautuminen aiheuttaa marttyyrimaista mielenlaatua. Varmaan tuntuu pelottavalle luopua roolistaan, mutta kannustan ap:ta siihen lämpimästi.

Miksi kaikki kotityöt kuuluvat ap:lle, jos miutakin perhettä kerran on?

Miksei muu perhe voi kyläillä ilman häntä, ja ap jäädä kotiin lepäilemään? Kyllä niin voi oikeasti tehdä.

Laitat viestin ,että kiva olisi tavata mutta meillä on mahatautia.

Vierailija kirjoitti:

Ap:sta tulee mieleen yksi tuttu, jolla aina sama ongelma. Hän on hyvin miellyttävä ihminen, joka tutustuu suunnilleen kaupan kassaan ja saa jatkuvasti kyläkutsuja. On myös liemessä kun on hankalaa sanoa ei. Itse hiukan kateellisena kuuntelen näitä juttuja, kun meillä on usein tilanne ettei ole oikein kenelle ehdottaa kyläilyä eikä niitä kutsuja noin vain satele vaan pitää olla itse aktiivinen. Ap:lle tärkeintä olisi oppia pois miellyttämisestä ja löytää omat tarpeensa, siinä sivussa voi opetella kieltäytymään jämäkästi mutta ystävällisesti. 

Itse olen pohtinut sitä, että miellyttäjä on tavallaan omassa loukussaan siinä, että opittu toimintamalli tuntuu menestyksekkäälle, kun ystäviä ja tuttuja riittää (miksi ei riittäisi, kyllähän ihmisten on keskimäärin hyvä olla miellyttäjän seurassa). Kuitenkaan jatkuva miellyttäminen ei loppupeleissä tee hyvää ihmiselle itselleen, vaan yliuhrautuminen aiheuttaa marttyyrimaista mielenlaatua. Varmaan tuntuu pelottavalle luopua roolistaan, mutta kannustan ap:ta siihen lämpimästi.

Pitää osin paikkansa, ainakin minun kohdalla. Kieltäytyminen on vaikeaa, kun tietää kuinka tärkeää toiselle ihmiselle on se että saapuu paikalle. Tämän takia ei tule kieltäydyttyä, vaikka mielummin olisi kotona viettämässä rauhallista pääsiäistä. Niin, ja kyllä on paljon helpompaa kitistä täällä anonyyminä kuin tuottaa toiselle ihmiselle haikea olo.

- sama ongelma, mutta ei AP.

Vierailija kirjoitti:

Itsellä sama juttu kuin AP:lla. Missä vaiheessa pääsiäisestä on tullut joulua vastaava vierailuhelvetti? Onko muilla ihmisillä niin s*tanan tylsää / kamalaa että ei kestä vapaita ilman että joku tulee heitä viihdyttämään? Itse nauttisin kotona vietetystä vapaasta, aivan rauhassa, mutta nyt saa olla joko tylyttämässä tai olla menossa joka päivä johonkin. Ei siis aamulla, eikä illalla, vaan tietenkin keskellä päivää.

Niin no, miksi jouluna on tämä ”vierailuhelvetti”?

Pääsiäinen ja joulu ovat pyhiä ja monelle ne merkitsee jotain jollain tasolla, vaikka ei olisikaan himouskovainen. Itse kunnioitan esim. tätä Pitkäperjantaita. Kotona se on ollut pyhä eikä vaan vapaapäivä. Tehdään hyvää ruokaa ja muistetaan jollain tasolla sen merkitystä.

Ymmärrän ettei se ole vastaavaa kaikille, mutta lopulta yllättävän monelle vaikka täällä aina huudetaan kuinka ei olla kristillisiä yms ja voisi olla ilman. Jos pääsiäisestä tulee täysin mitätön asia yhteiskunnassa, loppuu ne vapaapäivätkin ja siitä tulee tavallinen päivä kaikille.