Toimitko ennemmin järjen ja tosiasioiden kuin intuition mukaisesti?

Intuition, mutta usein järki ohjaa intuitiota. Siis saatan miettiä jotain asiaa paljon ja sitten laittaa asiaa ja sitten laittaa asian tauolle. Sitten myöhemmin yhtäkkiä palaset loksahtavat paikoilleen.

Ja lopputulos on onnistunut 80 % asioissa. Toisaalta elämä on pisteitä, joista hahmottuva muoto näkyy vasta myöhemmin. Asiat, jotka ovat vaikuttaneet järjettömiltä, ovat toisaalta osoittautuneet hyödyllisiksi.

Magneeettikuva oliisi ihan mielenkiiiintoinen.

Järjen varassa tietenkin. Ne jotka oikeuttavat tunteillaan omaa huonoa käytöstä ovat lapsia.

Vierailija kirjoitti:

Magneeettikuva oliisi ihan mielenkiiiintoinen.

Mitä siinä pitäisi näkyä?

Vierailija kirjoitti:

Magneeettikuva oliisi ihan mielenkiiiintoinen.

Koeen monesti sitäää ei ajattele mitääään ja aivott vaan tuotttaaa ajatuksiaa mutta itse en milllään tavalla osaalllistu siiiihen vaiika nyt täässsä edtttä kädet vaaan käyyy muttta en koett että suoriitan minkääänlaista ajatteluproseessi oliiisi käynnnisssä.

Pelokas elämän suhteen oleva tunneihminen. Siksi helpointa ja turvallisinta elää järkipohjalla. Mulla ei ole tunneihmisen itseriittoisuutta eikä voimantunnetta.

Se on johtanut tähän, ..masennukseen.

Vierailija kirjoitti:

Järjen varassa tietenkin. Ne jotka oikeuttavat tunteillaan omaa huonoa käytöstä ovat lapsia.

Mitä huonoa käytöstä? Ymmärsin keskustelun avauksen vähän isompana kuviona.

Vaisto on ihmisen tärkein aisti, edelleen. Näen intuition vaiston jatkumona.

Mitä vanhemmaksi tulen, sitä enemmän luotan intuitiooni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Magneeettikuva oliisi ihan mielenkiiiintoinen.

Mitä siinä pitäisi näkyä?

Mä en tunnne koko systeeemiä. Oliisiko se jotakiin kuvatttavia aktiiivia alueiita ja väliiittäviä elementttejä.

Vierailija kirjoitti:

Järjen varassa tietenkin. Ne jotka oikeuttavat tunteillaan omaa huonoa käytöstä ovat lapsia.

Tunteiden hallitsemiseen tarvitaan järkeä, mitä ei kaikilta löydy eli juuri lapsellisilta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Magneeettikuva oliisi ihan mielenkiiiintoinen.

Koeen monesti sitäää ei ajattele mitääään ja aivott vaan tuotttaaa ajatuksiaa mutta itse en milllään tavalla osaalllistu siiiihen vaiika nyt täässsä edtttä kädet vaaan käyyy muttta en koett että suoriitan minkääänlaista ajatteluproseessi oliiisi käynnnisssä.

Aha. Minulla taas aivot raksuttaa koko ajan, keksin kymmenen vaihtoehtoa. Toteutunut on se, johon löytyy elämästä sopivin vastine.

Käyn tälläistä vääntöä pääni sisällä melkein jatkuvasti.

Intuitioon myös yhdistyy lukemani uutiset tai vaikka jonkun mainoksen slogan, jonka kuulen sattumalta.

Eli oikeastaan kyse ei taida olla intuitiosta, vaan prosessoin valtavan määrän asioita ja tulos putkahtaa ulos. Minun on helppo todeta, että tällainen nyt tuli yhtäkkiä, vaikka oikeasti olen miettinyt asiaa paljon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Magneeettikuva oliisi ihan mielenkiiiintoinen.

Mitä siinä pitäisi näkyä?

Mä en tunnne koko systeeemiä. Oliisiko se jotakiin kuvatttavia aktiiivia alueiita ja väliiittäviä elementttejä.

Juuri ennen nukahtamista koita piirtää se parina iltana. Kolmantena päivänä ajatus kirkastuu ja löydät ratkaisun.

Kyse on myös siitä, mikä on mahdollista. Pään sisällä voi kehitellä vaikka mitä, mutta pitää olla realisti kuitenkin.

Mieluummin intuition, koska se laskelmoi "pinnan alla" viestini vastaanottajien, valitsemani menettelytavan tavalla tai toisella koskettamien jne. ihmisten (tai ihmisten ylisummaan) luonteille ominaisia reaktioita ja "feeliksiä" suhteessa siihen, millä tavalla asiani ilmaisen, toimeni teen jne.

Intuitio on ikäänkuin sosiaalisen älyn sekä pelisilmän hienovaraisempi ja huomaamattomampi alalaji. Siihen kuuluu myös, että osaa tai opettelee kätkemään todelliset motiivinsa ja ajatuksensa ja jättämään niistä - sanoisinko - viitteitä "väärään" suuntaan: esittämään tyhmempää, naiivimpaa ja yksinkertaisempaa kuin oikeasti on.

Jossain arvostelussa tai luonnehdinnassa joku kirjoitti, että Vanha Kettu - Der Alte - Kriminalpolitzei Erwin Köster (näyttelijä Siegfied Lowitz) ratkaisi rikostapauksia menestyksekkäästi "puhtaan intuitionsa" perusteella. Ja niinhän se tosiaan oli. Luonnehdinta oli sangen osuva ja tarkkanäköinen, kuten lapsuuteni sankarihahmo Köster itsekin.

Sekä että.

Käytännössä intuition mukaan toimiminen tarkoittaa minulla sitä, että esim. saan idean, joka on alun perin minulle itsellenikin selittämätön, mutta jota lähden seuraamaan ja tutkimaan, näen vaivaa sitä varten ja käytän siihen aikaa ja energiaa, ja vasta myöhemmin minulle käy ilmi, mikä sen pointti oli. Ja ideoissani on aina jokin pointti. Olen siis intuitiivinen.

En lähde käytännössä toimimaan pelkän intuition mukaan, varsinkaan elämän isoissa asioissa, vaan intuitiivisuus on minulla järjen liittolainen.

Intuitiivisuus ilmenee minulla myös kiinnostuksena uniin, niiden symboliikkaan ja tarinaan. Olen aina kirjoittanut unipäiväkirjaa ja keskustelen mielelläni unista. Taiteessakin minua kiinnostaa symbolisuus.

Olen koko elämäni ajan toiminut sisäisen musertavan kipuni mukaisesti. Lopputulos on aina ollut sama: kipu ei ole vähentynyt.

Himotuksen mukaisesti. Joskus taas tylsyys raastaa niin pahasti että on pakko tehdä jotain hullua. Ja sitten taas himottaa.

Pääosin intuition varassa. Puhtaasti järkiperusteisia valintoja teen mahdollisimman vähän. Välillä jopa kadun järkipohjaisia ratkaisuja jälkikäteen. Itse kuitenkin kannan vastuun omista valinnoistani ja saan tuntea niiden suraukset. Elän vain mieluummin omaa elämääni mieleni mukaan, kuin että asettaisin itselleni jotain järkiperusteisia tavoitteita. En näe, että olisi sellaisia esineitä, jotka pitäisi saada ostettua, että elämä jotenkin ratkaisevasti muuttuisi paremmaksi, eli taloudellisia päämääriä ei oikeastaan ole.

Eivät nämä kaksi sulje toisiaan pois eikä kukaan toimi 100% vain toisen varassa.

Olen tehnyt valintoja järjellä, ja se on osoittautunut erittäin huonoksi tavaksi lopputuloksen kannalta.