Lue keskustelun säännöt.
Isoäidit, miksi lapsenlapset pitää ahtaa täyteen sokeria?
Meillä oli lapsen synttärit viikonloppuna. Isoäiti toi molemmille lapsille pikkunaposteltavaksi omat rasialliset marmeladia (á 300 g), 6 Kinder-munaa, pari muuta suklaa-patukkaa sekä yhteiseksi ison kasan lakuja. Tuossa kertakasassa on enemmän, mitä nuo normaalisti kuukauden aikana saavat karkkia. Kyse alle kouluikäisistä lapsista.
Voisko joku selittää, mikä järki tässä on, että kahdelle pienelle lykätään kilo sokeria yhdellä istumalla? Mä sitten sain taas pahiksen viitan, kun pistin karkit jemmaan, ruoka-aika kun oli vartin päästä.
Kommentit (911)
Vierailija kirjoitti:
No voi, onpa ongelmat. Jos meillä kävisi isovanhempi monta kertaa viikossa, niinkuin ilmeisesti tässä ketjussa kirjoittavilla, olisin ikionnellinen heidän seurastaan. Ottaisin tarjottavat vastaan ja sanoisin, että laitetaan ne kaappiin ja syödään toiste,
Kerro osoite, nii mä voin lähettää omani sulle, vaikka alkuun vuodeksi pitämään seuraa. Mäkin ikionnellisena viikoittain kuuntelen kuinka äiti on tyhmä kun ei anna sitä ja tätä, kuinka isovanhempien tehtävä on hoitaa lapset vauvasta asti. Kyllä. Anoppi on ehdottanut,että voin lopettaa imettämisen, jotta hän saa hoitaa Vauvan, itkevää vauvaa ei suostuta antamaan takaisin äidille. Koska mummo tietää parhaiten. Pulla kuuluu taaperon ruokavalioon, vaikka äitinä olen kertonut ja perustellut, miksi en halua alle 2-vuotiaalle syöttää lisättyä sokeria.
Jos sä nauttisit tuommoisista isovanhemmista, niin tosi hyvä. Minä en nauti ja rajojen veto on jatkuvaa taistelua. Välillä tuntuu, että oli asia mikä tahansa on pakko olla eri mieltä ja osoittaa, että äitinä olen huono.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No voi, onpa ongelmat. Jos meillä kävisi isovanhempi monta kertaa viikossa, niinkuin ilmeisesti tässä ketjussa kirjoittavilla, olisin ikionnellinen heidän seurastaan. Ottaisin tarjottavat vastaan ja sanoisin, että laitetaan ne kaappiin ja syödään toiste,
Kerro osoite, nii mä voin lähettää omani sulle, vaikka alkuun vuodeksi pitämään seuraa. Mäkin ikionnellisena viikoittain kuuntelen kuinka äiti on tyhmä kun ei anna sitä ja tätä, kuinka isovanhempien tehtävä on hoitaa lapset vauvasta asti. Kyllä. Anoppi on ehdottanut,että voin lopettaa imettämisen, jotta hän saa hoitaa Vauvan, itkevää vauvaa ei suostuta antamaan takaisin äidille. Koska mummo tietää parhaiten. Pulla kuuluu taaperon ruokavalioon, vaikka äitinä olen kertonut ja perustellut, miksi en halua alle 2-vuotiaalle syöttää lisättyä sokeria.
Jos sä nauttisit tuommoisista isovanhemmista, niin tosi hyvä. Minä en nauti ja rajojen veto on jatkuvaa taistelua. Välillä tuntuu, että oli asia mikä tahansa on pakko olla eri mieltä ja osoittaa, että äitinä olen huono.
Mä voin myös lähettää omani. Jos mieheni veljellä olisi puoliso, voisin olettaa, että samasta anopista kirjoitettu.
Meillä sokerin ja herkkujen tyrkytys ei ole ainoa ongelma, vaan se on yksi monista tahattomuuteen ilmenemismuodoista.
T. Se, jonka vauvan tutti olisi pitänyt dipata sokeriin.
Koska ne on muuten niin happamia
Minä haluaisin lastenlasten käydessä joskus tarjota vaikka jätskin tai pullan, mutta lapset syövät kotona melkein päivittäin karkkia, sipsiä yms. ja kun toinen on jo nyt ylipainoinen niin olen katsonut parhaaksi tehdä ruokaa, josta he pitävät. Kotona ei montaa kertaa viikossa ruokaa tehdä, leipää syödään paljon. Mutta onneksi saavat päiväkodissa ruuan.
Vierailija kirjoitti:
"Reikiä hampaisiin aiheuttaa karies-bakteeri, jonka yleensä piittaamattomat vanhemmat tartuttavat lapsillensa.
Piittaamattomat siksi, että kaikille kai tää jo opetetaan neuvolassa.
Tai piittaamattomat isovanhemmat jotka naureskelevat tyhmälle äidille. "Kyllä sitä ennenkin on samalla lusikalla syöty, heh heh". Samoin tietty sokerin syöttäminen vauvalle, ennenkin on annettu. Ainoastaan silloin olen saanut mummon hiljaiseksi, kun hän ehdotti (vauva 3 kk), että hunajavesi olisi kivan makeaa vauvalle, jos pelkkä vesi en mene. Silloin kerroin (kuin vähä-älyiselle) miksi vesi tai hunajavesi ei kuulu tuon ikäiselle vauvalle.
Mummo ei ilmeisesti ole tutkinut hunajapurkkia kovin tarkasti. Niissä kun tuppaa lukemaan, että hunajaa ei saa antaa alle 1 v lapsille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä haluaisin lastenlasten käydessä joskus tarjota vaikka jätskin tai pullan, mutta lapset syövät kotona melkein päivittäin karkkia, sipsiä yms. ja kun toinen on jo nyt ylipainoinen niin olen katsonut parhaaksi tehdä ruokaa, josta he pitävät. Kotona ei montaa kertaa viikossa ruokaa tehdä, leipää syödään paljon. Mutta onneksi saavat päiväkodissa ruuan.
No ei se päiväkodin ruoka kovin ravitsevaa ole. Mutta ikävää, jos noin on lastenlasten kanssa.
Mummo ei ilmeisesti ole tutkinut hunajapurkkia kovin tarkasti. Niissä kun tuppaa lukemaan, että hunajaa ei saa antaa alle 1 v lapsille.[/quote]
Ei mummon tarvi, koska mummo on äitiä vanhempi ja sitä kautta myös viisaampi. Äiti nyt on vaan keksinyt tyhmät säännöt: ei samaa lusikkaa/mukia/leipää. Ja ei lisättyä sokeria ja hunajaa. Mahdotonta muistaa noin pitkää kieltolistaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vinkki isovanhemmille, kiva rakkaudenosoitus lapselle olisi esim viedä leffaan, teatteriin, jonnekin konserttiin, esitykseen, ulkoilemaan, kirjastoon tms.
Mutta esim leffassa ilman niitä jättipoppareita, karkkeja, limuja...tosin, siellä leffassa kun lapset käyvät omien vanhempiensa kansssa, niin eipä näytä vanhempia haittaavan yhtään, vaikka lapsi mättäisi koko 2 tuntia popparia, limua ja karkkia.
Joskus nämä herkkukieltosäännöt tuntuvat koskevan vain isovanhempia...
Vinkki isovanhemmille (ihan ilmainen),
Kuunnelkaa ja uskokaa vanhempia, mitä tulee heidän lapsiinsa.
Vierailija kirjoitti:
Oma kokemus on, että kun lapselta kielletään karkit, niin sitten niitä syödään siellä, missä voi. Esimerkiksi meidän lasten synttäreillä nämä "meidän lapset ei edes halua karkkia" -äitien lapset ahmivat herkkuja sellaista tahtia, että kauhistuttaa katsoakin.
Saman näki nyt virpojissa eli jos antoi lasten ottaa itse, niin karkkeja rohmuttiin järkyttävät määrät.
Parempi elää niin, että kaikki kohtuudella on hyvä määrä.
Näin käy jos lapselle ei kerro miksi epäterveellinen ruoka on pahasta. Jos lapselle selittää tiettyjen ruokien olevan tupakointiin rinnastettava tapa, joka lyhentää elämää ja alistaa vakaville sairauksille niin lapsi ymmärtää olla syömättä moskaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mummo ei ilmeisesti ole tutkinut hunajapurkkia kovin tarkasti. Niissä kun tuppaa lukemaan, että hunajaa ei saa antaa alle 1 v lapsille.
Ei mummon tarvi, koska mummo on äitiä vanhempi ja sitä kautta myös viisaampi. Äiti nyt on vaan keksinyt tyhmät säännöt: ei samaa lusikkaa/mukia/leipää. Ja ei lisättyä sokeria ja hunajaa. Mahdotonta muistaa noin pitkää kieltolistaa?
On kyllä. Ja kaikki muutokset suosituksissa on turhia. Kyllä niillä 1970-luvun suosituksillakin on lapset kasvaneet kunnon veronmaksajiksi. Mitä nyt mummun lapsilla on kaikilla hampaat risat. Silti mummu tietää paremmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma kokemus on, että kun lapselta kielletään karkit, niin sitten niitä syödään siellä, missä voi. Esimerkiksi meidän lasten synttäreillä nämä "meidän lapset ei edes halua karkkia" -äitien lapset ahmivat herkkuja sellaista tahtia, että kauhistuttaa katsoakin.
Saman näki nyt virpojissa eli jos antoi lasten ottaa itse, niin karkkeja rohmuttiin järkyttävät määrät.
Parempi elää niin, että kaikki kohtuudella on hyvä määrä.
Näin käy jos lapselle ei kerro miksi epäterveellinen ruoka on pahasta. Jos lapselle selittää tiettyjen ruokien olevan tupakointiin rinnastettava tapa, joka lyhentää elämää ja alistaa vakaville sairauksille niin lapsi ymmärtää olla syömättä moskaa.
Aika surkeasti tuntuu menevän valistus perille, kun katsoo kauppojen valikoimia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oma isoäiti oli taas sellainen, ettei koskaan tarjonnut oikeastaan mitään, kun siellä käytiin. Pöytä oli aina tyhjä. Jotain vanhaa leipää tai korppua oli välillä tarjolla. Oli todella pihi ihminen. Ikävää silti, että vieraille ja muille sukulaisille piti aina näytellä todella anteliasta ja heidän tähteitään saimme sitten äitini kanssa syödä, kun satuimme sen jälkeen käymään. Kun muutimme lähemmäs niin tilanne vielä paheni. Missään virallisissa riidoissa emme olleet, mutta häntä ei vaan oikeastaan miellyttänyt mikään meidän elämässämme ja vanhempani tekivät kuulemma aina kaiken väärin. No, ehkä jotakin, mutta meidän perheemme oli kuitenkin ihan tavallinen ja kunnollinen. Isoisäni oli erilainen, mutta toisaalta niin kiltti, ettei juurikaan vastustanut ja siten noudatti samaa linjaa. Se oli oikeastaan pahinta, kun joskus koulun jälkeen minun piti käydä siellä välipalalla ennen bussimatkaa harrastuksiin ( kotiin olisi ollut paljon pidempi matka) ja usein oli se yksi korppu siellä pyödällä. Olinkin sitten aina nälkäinen ja ostin harrastuksen jälkeen paljon kahvilasta ruokaa, kun en ennen ehtinyt. Ikävää puhua silti heistä pahaa, mutta aina oli tämä sama tilanne. Äitini sitten itse osti sinne välillä jotain syötävää minua varten. Isoäiti oli myös sellainen, ettei koskaan halunnut että syön karkkia. Olimme kuulemma myös ylipainoisia äitini kanssa hänen mielestään, vaikka emme kuitenkaan todellisuudessa olleetkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma kokemus on, että kun lapselta kielletään karkit, niin sitten niitä syödään siellä, missä voi. Esimerkiksi meidän lasten synttäreillä nämä "meidän lapset ei edes halua karkkia" -äitien lapset ahmivat herkkuja sellaista tahtia, että kauhistuttaa katsoakin.
Saman näki nyt virpojissa eli jos antoi lasten ottaa itse, niin karkkeja rohmuttiin järkyttävät määrät.
Parempi elää niin, että kaikki kohtuudella on hyvä määrä.
Näin käy jos lapselle ei kerro miksi epäterveellinen ruoka on pahasta. Jos lapselle selittää tiettyjen ruokien olevan tupakointiin rinnastettava tapa, joka lyhentää elämää ja alistaa vakaville sairauksille niin lapsi ymmärtää olla syömättä moskaa.
Luuletko tosiaan näin? 😄
Sisältö jatkuu mainoksen alla
suomalaiset on kyllä outoa kansaa.. jos isovanhempi nyt tuo makeisia lapsenlapselle niin siitä pitää oikein avautua (ja olla pahoillaan, nyyh, nyyh) nettiin..
no, syö itse ne karkit, tai heitä pois, ihan sama eikö pääasia ole se että isovanhemmat haluavat (omalla tavallaan) lelliä lapsenlapsia..?
kyllä ne sinunkin mussukat viimeistään teini-iässä ostavat karkkia vaikka kuinka olet tarjonnut heille vegaanista, sokeritonta, rasvatonta ruokavaliota..
ole iloinen, että lapsillasi on isovanhemmat. piste.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
MInä vien lastenlapsille kortin ja sekin on kännykässäni, siitä voidaan yhdessä katsoa. Ei jää perheelle roskia, ei herkkuja eikä voi syytellä, että mummi pilaa lapsenlapset.
Vaikka en kysy, mitä lapsi haluaa lahjaksi, niin ihmeestä sieltä miniältä tulee listaa, että synttärinä Kerkko haluaa 100 e, että voi ostaa sitä, mitä tarvitsee. No ihanko totta, ostakoot vanhemmat sen, mikä on tarpeen. Minä annan omaa aikaani 90 minuuttia, se saa luvan riittää.
Tässä malliesimerkki siitä, millaista marttyyrin jollotusta pääsee kuuntelemaan, kun erehtyy mummolle sanomaan liiallisesta syöttämisestä.
Tuo on aika monen isoäidin nykytoimintatapa. Ei kannata viedä lapsenlapsille mitään, koska mitään muuta ei tarvita kuin rahaa. Ei tuossa ole pätkääkään marttyyria, tuossa on tapa olla lastenlasten kanssa. Harmi, että niin moni lapsi puolisoineen kokee, että se on jotenkin heiltä pois, kun isoäiti ei tuokaan sitä pyydettyä eli rahaa. Ihan kuin omalla lapsella voisi rahastaa.
Ihmeellinen isoäiti joka haluaa jollain sairaalla tavalla hallita aikuista lastaan tuolla tavoin.
Miten niin hallita? Ei anna rahaa, kun aikuinen lapsi pyytää? Sinunko mielestäsi 60v äiti hallitsee 35 lastaan sillä, että ei suostu maksamaan lapsensa perheen menoja? Entä jos se 35 v lapsi menisi töihin tai jos on töissä, niin opettelisi järkevän rahankäytön. Vanha äitinsä osaa sen jo.
Vierailija kirjoitti:
Oma isoäiti oli taas sellainen, ettei koskaan tarjonnut oikeastaan mitään, kun siellä käytiin. Pöytä oli aina tyhjä. Jotain vanhaa leipää tai korppua oli välillä tarjolla. Oli todella pihi ihminen. Ikävää silti, että vieraille ja muille sukulaisille piti aina näytellä todella anteliasta ja heidän tähteitään saimme sitten äitini kanssa syödä, kun satuimme sen jälkeen käymään. Kun muutimme lähemmäs niin tilanne vielä paheni. Missään virallisissa riidoissa emme olleet, mutta häntä ei vaan oikeastaan miellyttänyt mikään meidän elämässämme ja vanhempani tekivät kuulemma aina kaiken väärin. No, ehkä jotakin, mutta meidän perheemme oli kuitenkin ihan tavallinen ja kunnollinen. Isoisäni oli erilainen, mutta toisaalta niin kiltti, ettei juurikaan vastustanut ja siten noudatti samaa linjaa. Se oli oikeastaan pahinta, kun joskus koulun jälkeen minun piti käydä siellä välipalalla ennen bussimatkaa harrastuksiin ( kotiin olisi ollut paljon pidempi matka) ja usein oli se yksi korppu siellä pyödällä. Olinkin sitten aina nälkäinen ja ostin harrastuksen jälkeen paljon kahvilasta ruokaa, kun en ennen ehtinyt. Ikävää puhua silti heistä pahaa, mutta aina oli tämä sama tilanne. Äitini sitten itse osti sinne välillä jotain syötävää minua varten. Isoäiti oli myös sellainen, ettei koskaan halunnut että syön karkkia. Olimme kuulemma myös ylipainoisia äitini kanssa hänen mielestään, vaikka emme kuitenkaan todellisuudessa olleetkaan.
Siis miksi isovanhempiesi olisi pitänyt ruokkia sinut? Todella outoa, että vanhemmistasi ei ollut edes noin yksinkertaista asiaa järjestämään. Korppu ei kelpaa, kun kakara on kranttu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
MInä vien lastenlapsille kortin ja sekin on kännykässäni, siitä voidaan yhdessä katsoa. Ei jää perheelle roskia, ei herkkuja eikä voi syytellä, että mummi pilaa lapsenlapset.
Vaikka en kysy, mitä lapsi haluaa lahjaksi, niin ihmeestä sieltä miniältä tulee listaa, että synttärinä Kerkko haluaa 100 e, että voi ostaa sitä, mitä tarvitsee. No ihanko totta, ostakoot vanhemmat sen, mikä on tarpeen. Minä annan omaa aikaani 90 minuuttia, se saa luvan riittää.
Tässä malliesimerkki siitä, millaista marttyyrin jollotusta pääsee kuuntelemaan, kun erehtyy mummolle sanomaan liiallisesta syöttämisestä.
Tuo on aika monen isoäidin nykytoimintatapa. Ei kannata viedä lapsenlapsille mitään, koska mitään muuta ei tarvita kuin rahaa. Ei tuossa ole pätkääkään marttyyria, tuossa on tapa olla lastenlasten kanssa. Harmi, että niin moni lapsi puolisoineen kokee, että se on jotenkin heiltä pois, kun isoäiti ei tuokaan sitä pyydettyä eli rahaa. Ihan kuin omalla lapsella voisi rahastaa.
Ihmeellinen isoäiti joka haluaa jollain sairaalla tavalla hallita aikuista lastaan tuolla tavoin.
Miten niin hallita? Ei anna rahaa, kun aikuinen lapsi pyytää? Sinunko mielestäsi 60v äiti hallitsee 35 lastaan sillä, että ei suostu maksamaan lapsensa perheen menoja? Entä jos se 35 v lapsi menisi töihin tai jos on töissä, niin opettelisi järkevän rahankäytön. Vanha äitinsä osaa sen jo.
Ei vaan kiukuttelee ja oikuttelee, kun sanotaan, että lapsenlapselle järkevin lahja on raha.
Se on sitä järkevää rahankäyttöä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vinkki isovanhemmille, kiva rakkaudenosoitus lapselle olisi esim viedä leffaan, teatteriin, jonnekin konserttiin, esitykseen, ulkoilemaan, kirjastoon tms.
Mutta esim leffassa ilman niitä jättipoppareita, karkkeja, limuja...tosin, siellä leffassa kun lapset käyvät omien vanhempiensa kansssa, niin eipä näytä vanhempia haittaavan yhtään, vaikka lapsi mättäisi koko 2 tuntia popparia, limua ja karkkia.
Joskus nämä herkkukieltosäännöt tuntuvat koskevan vain isovanhempia...
Vinkki isovanhemmille (ihan ilmainen),
Kuunnelkaa ja uskokaa vanhempia, mitä tulee heidän lapsiinsa.
Kuuntelen ja uskon. Tästäkin koituu ongelmia, koska kun on annettu tarkat rajat ja niitä noudatan, niin sekin on pahasta, kun en sitten tarjoa mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
MInä vien lastenlapsille kortin ja sekin on kännykässäni, siitä voidaan yhdessä katsoa. Ei jää perheelle roskia, ei herkkuja eikä voi syytellä, että mummi pilaa lapsenlapset.
Vaikka en kysy, mitä lapsi haluaa lahjaksi, niin ihmeestä sieltä miniältä tulee listaa, että synttärinä Kerkko haluaa 100 e, että voi ostaa sitä, mitä tarvitsee. No ihanko totta, ostakoot vanhemmat sen, mikä on tarpeen. Minä annan omaa aikaani 90 minuuttia, se saa luvan riittää.
Tässä malliesimerkki siitä, millaista marttyyrin jollotusta pääsee kuuntelemaan, kun erehtyy mummolle sanomaan liiallisesta syöttämisestä.
Tuo on aika monen isoäidin nykytoimintatapa. Ei kannata viedä lapsenlapsille mitään, koska mitään muuta ei tarvita kuin rahaa. Ei tuossa ole pätkääkään marttyyria, tuossa on tapa olla lastenlasten kanssa. Harmi, että niin moni lapsi puolisoineen kokee, että se on jotenkin heiltä pois, kun isoäiti ei tuokaan sitä pyydettyä eli rahaa. Ihan kuin omalla lapsella voisi rahastaa.
Ihmeellinen isoäiti joka haluaa jollain sairaalla tavalla hallita aikuista lastaan tuolla tavoin.
Miten niin hallita? Ei anna rahaa, kun aikuinen lapsi pyytää? Sinunko mielestäsi 60v äiti hallitsee 35 lastaan sillä, että ei suostu maksamaan lapsensa perheen menoja? Entä jos se 35 v lapsi menisi töihin tai jos on töissä, niin opettelisi järkevän rahankäytön. Vanha äitinsä osaa sen jo.
Ei vaan kiukuttelee ja oikuttelee, kun sanotaan, että lapsenlapselle järkevin lahja on raha.
Se on sitä järkevää rahankäyttöä.
Mutta miksi isovanhemman pitää viedä rahaa, jotta lapselle voidaan ostaa jotain sellaista, mikä vanhempien kuuluu muutenkin elantona kustantaa? Miksi ei enää riitä, että tulee käymään ja onnittelee?
Sokeri on terveellistä ja erittäin ravitsevaa.