Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mitä sinä viestit sillä, kun puhuttelet toista mainiten tämän etunimen?
Siis esim. mailien alussa "Hei Maija"" tai jutellessa "Mitäs Maija?" yms. Yritin googlata asiaa, mutta en saanut oikein selvyyttä. Toiset tuntuu pitävän sitä alentavana ja sanojan oman valta-aseman korostamisena, vedoten etunimen käytön historiaan luokkayhteiskunnassa. Toiset taas tuntuu pitävän ystävällisenä eleenä ja jopa positiivisena huomioimisena. Mutta kerro miksi sinä puhuttelet jotain nimen mainiten, mikäli puhuttelet? Kiinnostaa mitä enemmistö nykyään tuolla viestii.
Itseäni asia häiritsee siksi että kaksi ikäistäni 30 + naista työpaikalla on alkanut toimia noin mua kohtaan. (olen itsekin siis nainen) Molemmat kirjoittaa nykyään aina mailien alkuun "Hei Maija" Toinen lisäksi saattaa alkaa juttelemaan kysymällä "Mitäs Maija?" eikä esim. "Mitäs sinä?" Molemmat naiset on korkeammassa asemassa minuun nähden, eivätkä ole keskenään kavereita. Muuten en tiedä yhtään mitä he minusta ajattelevat, ihan yhtä hyvin saattavat pitää alempiarvoisena reppanana kuin kivana tyyppinä. Tuo joka mainitsee etunimen myös puhuessa hymyilee aina ja tuntuu olevan suht innokas juttelemaan. Toinen, joka on kaikista korkeimmassa asemassa, hymyilee yleensä paljon myös, mutta ei ole kovinkaan innokas juttelemaan työn ulkopuolisia asioita. Maileihin lisää kyllä usein hymynaaman tai useamman. Alkoi lisätä tuon etunimen sähköpostin alkuun sen jälkeen, kun yritin tutustua paremmin (eikä häntä kiinnostanut), sitä ennen kirjoitti vain pelkän Hein tai Heipan tai Moikan, sen jälkeen aina "Hei Maija"
Itse en ole koskaan oppinut puhuttelemaan toista mainiten etunimen, vaikka olen samaa ikäluokkaa. Kaveritkaan ei tee niin, joten ei ole oikein mitään ksäitystä missä yhteydessä ihmiset nykyään tekee noin ja mitä sillä viestii, positiivista vai negatiivista.
Kommentit (517)
En itse käytä tuota puhuttelutapaa kenellekään, enkä pidä siitä, että minulle käytetään sitä. Siitä tulee jotenkin määräävää ja alentava vaikutelma, joka aiheuttaa jo heti viestin aluksi negatiivisen reaktion viestin lähettäjää / sisältöä kohtaan.
Jos muissa kielissä on tapana käyttää nimellä puhuttelua viestin alussa, niin hienoa, käytettäköön sitä siellä, mutta suomalaiseen viestintätapaan se ei sovi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on tietysti eri asia, jos huoneessa on monta ihmistä ja haluaa Maijalle puhua, niin tietysti mainitaan etunimi. Mutta jos se on sellaista "mitenkäs se Maijan päivä on nyt sujunut"-tyylistä alentuvaa ja alaspäin katsovaa jutustelua, niin ei se ehkä tee kovin hyvää vaikutusta, etenkään alaiseen.
Kannattaa varmaan vastata ihan vaan takaisin, että miten sen Merjan päivä on mennyt, mutta ei mitenkään v.tuillen vaan yhtä rennosti kun kysyjäkin.
Pitkään arvonsa tunteva mieshenkilö kirjoitteli mainiten alussa etunimeni ja sitten kun oltiin puheissa, niin yllättäen sanoin hänen etuniemensä. Hän meni ihan paniikkiin ja panikoi vielä tunteja sen jälkeenkin koskapa kertoillut toisaalle..
Minusta tuo on teennäinen, muualta opittu tapa, joka ei sovi suomalaiseen kahdenväliseen kommunikointiin. Ryhmässä nimen käyttäminen tietysti toimii. Introverttinä koen ärsyttävänä sen, jos minua joku kahden kesken puhuttelee nimeltä. Olen huomannut, että tuo on usein ylisosiaalisten käyttämä tapa.
Mielestäni nimellä puhuttelu antaa oudon ja helposti ylimielisen vaikutelman. Kahden kesken nimen käyttö tuttavien kesken on täysin tarpeetonta ja ryhmässäkin se herättää kysymyksiä vähintään ajatustasolla tarkoitusperistä. Yleensä katsekontakti ja eleet riittävät yksilöimään kenen kanssa keskustellaan, vaikka paikalla olisi useita.
Tietyissä tilanteissa, jossa huomio pitää kiinnittää voi nimen käyttö olla perusteltua. Esimerkiksi kahvihuoneella on hälyä ja yrität huikata jonkun yli jollekin jotakin ennen kuin hän kerkiää poistua ovesta.
Mutta normaalissa kommunikoinnissa en näe mitään syytä alleviivata nimiä, jos ne osapuolilla ovat ennestään jo tiedossa. Itsellä ainakin nimien käytöstä tulee heti sellainen vaikutelma, että joku haluaa syystä tai toisesta painaa toista alaspäin.
Ehkä yksittäistapauksessa jossakin tilanteessa tuo voi hyvällä tilannetajulla toimia, mutta en käyttäisi lähtökohtaisesti nimillä puhuttelua ollenkaan. Ehkä olen vanhanaikainen, mutta nimien käyttö kommunikoinnissa luo ainakin itselle heti todella oudon kuvan vastapuolesta ja tarkoitusperistä.
Vieraammilta ihmisiltä tuleva etunimen käyttö tuntuu tunkeilevalta ja ylimieliseltä, aivan kun viestin kirjoittaja pitäisi lapsena tms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun mutsi 72v loukkaantuu tuosta, koska ennen vanhaan tuollaista puhetapaa on käytetty palkollisista, esim. piioista ja rengeistä.
Nykyään siinä ei enää ole mitään valtapeliä vaan on englanninkielestä kopiotu tapa. Turhaa ylianalysointia loukkaantua tuollaisesta.
En ole tottunut käyttämään kenenkään nimeä puhuessa. Työkaveri kuitenkin tekeen näin lähes jokaiselle. Reippaaseen tyyliin joten se ei ole hänen puoleltaan mitään negatiivista. Olen koettanut joskus vastata samaan tyyliin mutta se tuntuu luonnottomalta. Mitä mieltä etunimen mainitsijat ovat siitä ettei vastapuoli tee samoin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muualla maailmassa on kohteliasta muistaa sen nimi, jota tervehtii. Onhan se jotenkin kohteliasta, en hämmästele yhtään, jos tapa yleistyy meilläkin. Yhä useammin puhutellaan nimellä, viimeksi esim. kun kävin pankissa: Toki he näkevät nimen sieltä näytöstään niin on helppo kysyä, oletko Maija sitä ja tätä ....
Itsesllä on kyllä hirveän huono nimimuisti.
Nimen käyttö hei- yhteydessä on jotenkin läheisempää ja ystävällisempää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nimen käyttö hei- yhteydessä on jotenkin läheisempää ja ystävällisempää.
Niinhän se on. Miesnäkökulmasta jos heitittelen aikuisia tyttösiä ja en saakaan takaisin samaa läheisyyttä ja ystävällisyyttä, niin aika aikaa ja lopetan radiohiljaisuuteen. Sitä saa mitä tilaa. Aikuiset tyttösetkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nimen käyttö hei- yhteydessä on jotenkin läheisempää ja ystävällisempää.
Niinhän se on. Miesnäkökulmasta jos heitittelen aikuisia tyttösiä ja en saakaan takaisin samaa läheisyyttä ja ystävällisyyttä, niin aika aikaa ja lopetan radiohiljaisuuteen. Sitä saa mitä tilaa. Aikuiset tyttösetkin.
Mennee niin, että nainen tekee aloitteen lähemmästä tuttavuudesta ja tarkoittaa myös sinuttelua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nimeltä puhuttelu on minusta suorastaan puistattava tapa, etenkin jos ei tunneta kunnolla. Usein siinä on jotenkin kummallinen valta-asetelman tavoittelu.
Jos on uusi tuttavuus, sanon nimen ääneen jotta se jää mieleen.
Jos on pidempiaikainen tuttavuus, puhuttelen nimellä joko jotta hän tietäisi minun puhuvan hänelle tai koska haluan että hän tuntee olonsa huomioiduksi. Moni tykkää siitä kun heitä kutsutaan nimellä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos on uusi tuttavuus, sanon nimen ääneen jotta se jää mieleen.
Jos on pidempiaikainen tuttavuus, puhuttelen nimellä joko jotta hän tietäisi minun puhuvan hänelle tai koska haluan että hän tuntee olonsa huomioiduksi. Moni tykkää siitä kun heitä kutsutaan nimellä
Heipä hei Maija!
Toivotan sinulle Maija mitä parhainta Joulua!
Matti
Kun laitan viestiä, en käytä nimeä. Kun puhuttelen henkilöä ja läsnä useampi, mainitsen nimen.
Ärsyttävintä on, jos puhutellaan nimellä ja kolmannessa persoonassa, niin kuin ennen vanhaan palvelijoita:
"Mikko satuloi nyt hevosen..."
"Maija tarjoilee vieraille kahvia..."
Se on yksi yleisimmistä muistisäännöistä, kun uuden ihmisen nimi pitää saada pysymään mielessä. Hoe sitä joka vaiheessa.
Näin opin eräältä kansainvälistä businesta tekevältä herralta.
Vierailija kirjoitti:
Puhuttekin etunimellä lähinnä tilanteissa joissa yritän painottaa sanomaani tai sitouttaa kuulijaa siihen, saada hänet kokemaan että tämä koskee juuri häntä (vaikka keskustelu on kahdenkeskinen). Esim. " Miten arvioit tällä hetkellä, Maija, onko nämä odotukset realistisia?" tai "Mikä sinulle, Emma, olisi tärkeää saavuttaa tämän prosessin aikana?" tai "Mutta Mari, ei aina tarvitsekaan mennä putkeen."
Sähköpostiviestin aloitan etunimellä jos viesti menee kopiona jollekin kolmannelle osapuolelle jonka on syytä pysyä jyvällä aiheesta käydystä keskustelusta.
Tämä on juuri alentuva tapa käyttää etunimeä keskustelussa. Nostaa heti karvat pystyyn.
Alue: Aihe vapaa
Asuin kauan ulkomailla ja nyt tuli täysin uutena tietona, että olen täällä Suomessa aiheuttanut pahaa mieltä ihmisille mainitsemalla heidän etunimiään puheessani.
Saattaa muuten myös vaihdella murrealueittain. Täällä päin ei ennen ikinä sanottu sinä vaan ennemmin käytettiin etunimeä.