Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mitä sinä viestit sillä, kun puhuttelet toista mainiten tämän etunimen?
Siis esim. mailien alussa "Hei Maija"" tai jutellessa "Mitäs Maija?" yms. Yritin googlata asiaa, mutta en saanut oikein selvyyttä. Toiset tuntuu pitävän sitä alentavana ja sanojan oman valta-aseman korostamisena, vedoten etunimen käytön historiaan luokkayhteiskunnassa. Toiset taas tuntuu pitävän ystävällisenä eleenä ja jopa positiivisena huomioimisena. Mutta kerro miksi sinä puhuttelet jotain nimen mainiten, mikäli puhuttelet? Kiinnostaa mitä enemmistö nykyään tuolla viestii.
Itseäni asia häiritsee siksi että kaksi ikäistäni 30 + naista työpaikalla on alkanut toimia noin mua kohtaan. (olen itsekin siis nainen) Molemmat kirjoittaa nykyään aina mailien alkuun "Hei Maija" Toinen lisäksi saattaa alkaa juttelemaan kysymällä "Mitäs Maija?" eikä esim. "Mitäs sinä?" Molemmat naiset on korkeammassa asemassa minuun nähden, eivätkä ole keskenään kavereita. Muuten en tiedä yhtään mitä he minusta ajattelevat, ihan yhtä hyvin saattavat pitää alempiarvoisena reppanana kuin kivana tyyppinä. Tuo joka mainitsee etunimen myös puhuessa hymyilee aina ja tuntuu olevan suht innokas juttelemaan. Toinen, joka on kaikista korkeimmassa asemassa, hymyilee yleensä paljon myös, mutta ei ole kovinkaan innokas juttelemaan työn ulkopuolisia asioita. Maileihin lisää kyllä usein hymynaaman tai useamman. Alkoi lisätä tuon etunimen sähköpostin alkuun sen jälkeen, kun yritin tutustua paremmin (eikä häntä kiinnostanut), sitä ennen kirjoitti vain pelkän Hein tai Heipan tai Moikan, sen jälkeen aina "Hei Maija"
Itse en ole koskaan oppinut puhuttelemaan toista mainiten etunimen, vaikka olen samaa ikäluokkaa. Kaveritkaan ei tee niin, joten ei ole oikein mitään ksäitystä missä yhteydessä ihmiset nykyään tekee noin ja mitä sillä viestii, positiivista vai negatiivista.
Kommentit (517)
Mua ärsytti, kun mun alainen sanoi mulle "mutta, hei riitta plaa plaa plaa" kehityskeskustelussa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kamala tapa. Itselläni oli juuri huono aspa-kokemus, johon lisäksi liittyi toistuvaa "hei X":ttelyä sekä toisaalta teitittelyä! Nämähän menevät ihan ristiin. Jos kutsuu etunimellä, ei voi enää teititellä. Kun nimmarina on myös työntekijältä vain etunimi, niin tuntuu taas aika kummalta sen teitittelyn jälkeen.
Minusta tuo on myös alentuvaa. Olen itse asiakkaana liikenteessä koko nimelläni ihan reilusti, mutta työntekijä pakenee etunimen ja firman taakse. Samalla hän ei silti oikein tiedä, leikkisikö hän kaveria vai etäistä, koska sekoilee sinuttelun ja teitittelyn kanssa.
Yhdysvalloissa asuneena se on vain kohtelias tapa osoittaa, että oikeasti muistaa ja huomaa kyseisen ihmisen.
Holhoavaa on kaikenlaisten honey, dear ym sanojen käyttö, ja yleensä epäkohteliasta, ellei kyseessä ole lapsi tai oikea oma kulta.
Jos puhuttelen etunimellä, haluan joko painottaa asiani tärkeyttä tai sitten haluan varmistaa toisen huomion.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asun Keski-Euroopassa ja täällä nimenomaan on kohteliasta mainita nimi, sinuttelipa tai teititteli. Eli: Hallo Maija tai Hallo Frau Virtanen. Pelkkä hei olis täällä tönkkö. Töissä on tosi tärkeää painaa kollegoiden ja jopa asiakkaiden nimen mieleen.
Näin on.
Suomen kieli on erilainen, kuka teitittelee työkaveria, kyllä rouva Virtaseksi puhuttelu on vittuilua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä varten etunimi on, jos sitä ei saa käyttää?!?!?!?!!? oikeesti mitä hittoa. jos on vaikka työpaikalla, samanlaisten työntekijöiden täytyy kommunikoida, siin istuu rivissä 5 ihmistä, niin täytyyks sun mielest oikeesti huutaa tyylii "punapaitanen ihminen siellä, mitä mieltä oot????" ?? toihan on epäkohteliasta? :D
se on kohteliasta että sanoo nimen, jotta tunnistaa kelle puhuu. :D
En tarkoittanut tuollaista etunimen käyttöä. On ihan eri asia erottaa nimellä suuremmasta joukosta kenelle puheensa suuntaa, kuin kysyä toiselta "Mitäs Maija?" kun ollaan kahdenkesken samassa tilassa, jossa ei ole ketään muuta. Saati kirjoittaa yhdelle ihmiselle menevän mailin alkuun "Hei Maija"
-aloittaja
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On niin huvittavaa, kun joku kutsuu mua mun nimellä, niiin pitäs vetää kilarit siitä? :D
En mä suutu edes siitä, kun joku työkaveri puhuu mulle, että "Pekkahan vois tehä tän huomenna..." (Minä olen se Pekka).
Ymmärrän ihmisten epätäydellisyyksia ja sosiaalista kömpelyyttä, enkä välitä tommosissa tilanteissa mistään valta asemista, koska harvoin kukaan mua yrittää kyykyttää ja jos kyykyttää, niin ei ainakaan tähän asti se kyykytys ole liittynyt mitenkään mun etunimeen tai mainitsemalla mun nimi tms.
Ite kutsun ihmisiä niillä nimillä, kun se on kaikista luontevinta ja mulle on "opetettu".
Läheisiä ja luotettavia ihmisiä voikin sit kutsua ties millä omakeksimällä (lempi)nimellä.
Tuossa on kaksi eri tapaa, ja sitten on se kolmas.
1. "Hei Maija!"
= aika lailla sama kuin "hei!"
2. "Mitäs Maija?"
= todella epäformaali tapa. Jos tulisi pomolta, kuulostaisi valta-aseman korostamiselta (aika junttimaisella tavalla)
3. "Maija,"
= selkeästi valta-aseman korostamista. Halutaan osoittaa että minä puhuttelen sinua ja odotan vastausta
Jos minua puhutellaan näin, siis pomon toimesta, vastaan seuraavasti:
1. "Hei Mikko! Odottamasi raportti valmistunee huomenna, ilmoita jos tulee viivästyksiä"
2. "Mitäpäs tässä. Katsellaan koska raportti on kasassa, palaillaan sitten asiaan"
3. "Mikko,"
Jos tulkitsen että joku yrittää leikkiä valtapeliä ilman valta-asemaa (naisille tyypillisempi tapa, juonittelu), teen selväksi etten katsele sellaista.
M/37
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käytän etunimeä lähinnä jos haluan saada jonkun huomion, tai isommassa porukassa kohdistaa sanomani tietylle henkilölle. Liiallinen etunimen hokeminen tuo mieleen lähinnä kömpelöt puhelinmyyntitaktiikat.
Raivostuttava tapa. Mun mies on ope ja se käyttää mun nimeä ihan selvästi silloin, kun haluaa alentaa mut oppilaittensa tasolle, siis opetettavaksi. Tästä päättelen, että kaikki muutkin käyttävät sitä alentamismielessä. Tapa ei vaan sovi suomen kieleen ja kulttuuriin samalla tavalla kuin sitä muissa kielissä ja kulttuureissa käytetään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole koskaan kuullutkaan, että nimen sanominen olisi missään tilanteessa valtapeliä. Jos nimen kera tervehtiminen yleistyy, oletan sen johtuvan ulkomaalaisista vaikutteista, kuten edellä on kuvattu, ja tulkitsen sen ystävällisyydeksi.
Tästä keskustelusta tuli mieleeni etunimem sanomiseen liittyvä asia joka minua ärsyttää. Usein suomalaiset esim. meidän töissä alkavat puhua jollekin läsnä olevalle ilman että sanovat sen henkilön nimen. Esim. "Voisitko sä kirjoittaa tämän puhtaaksi?" tai "Onko sulla se ja se homma jo valmis?" Paikalla on noin viisi ihmistä ja minun pitäisi tajuta että minulle tässä puhutaan vaikka huomioni kiinnittämiseksi ei ole tehty mitään. Ujoutta vai laiskuutta?
Mä inhoan kanssa syvästi ihmisiä, jotka amerikkalaiseen tapaan kahdenkeskisissä keskusteluissa käyttävät etunimeäni, tyyliin: Mitä sinä, Tanja, ajattelet tästä asiasta? Välillä tekee mieli tiuskaista, että onko täällä vttu joku kolmaskin meidän kanssa keskustelemassa.
Nämä on sellaisia jenkkikonsulttien viidenpenninviisauksia: toista henkilön etunimeä, niin se pitää siitä, koska se luulee siten olevansa erityinen, muistettava ja tärkeä ja muuta vastaavaa liibalaabaa.
Kuvottavin tapaus oli erään erittäin kuuluisan rikostapauksen yhteydessä, kun jouduin asioimaan tiiviistä erään syytetyn asianajajan kanssa. Se oli jatkuvaa mairealla äänellä makeilua: voisitko Sinä, Tanja, ottaa nyt tämän asian .....jne jne. Sellaisen palaverin jälkeen teki mieli rynnätä suihkuun pesemään se pzkahunaja, jonka sai niskaansa, pois. Tai jo kesken sen palaverin.
Tuo jos mikä on alentuvaisuutta, kontrollinhalua, ja selkeää vallankäyttöä - yritetään jo kättelyssä pistää sinut, Tanja, palvelijan asemaan. Onhan Tanja nyt tarkkaavainen ja sitoutunut asiaan, onhan? No oli, onneksi ne pzkat saivat tuntuvat rangaistukset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun mielestä on tosi rasittavaa ja ihmissuhteiden kannalta pitemmän päälle huonoa käyttää energiaa siihen, että analysoi tuolla tarkkuudella ihmisten viestinnän tarkoitusperiä ja taustoja. Siinä tekee hirveän helposti myös ylitulkintoja silloin.
Vierailija kirjoitti:
Tuossa on kaksi eri tapaa, ja sitten on se kolmas.
1. "Hei Maija!"
= aika lailla sama kuin "hei!"
2. "Mitäs Maija?"
= todella epäformaali tapa. Jos tulisi pomolta, kuulostaisi valta-aseman korostamiselta (aika junttimaisella tavalla)
3. "Maija,"
= selkeästi valta-aseman korostamista. Halutaan osoittaa että minä puhuttelen sinua ja odotan vastausta
Jos minua puhutellaan näin, siis pomon toimesta, vastaan seuraavasti:
1. "Hei Mikko! Odottamasi raportti valmistunee huomenna, ilmoita jos tulee viivästyksiä"
2. "Mitäpäs tässä. Katsellaan koska raportti on kasassa, palaillaan sitten asiaan"
3. "Mikko,"
Jos tulkitsen että joku yrittää leikkiä valtapeliä ilman valta-asemaa (naisille tyypillisempi tapa, juonittelu), teen selväksi etten katsele sellaista.
M/37
Ei pidä ihan paikkaansa. ”Maija,” -aloitus on myös englanninkielisessä maailmassa erittäin arvostettu ja kohtelias aloitus, ikään kuin halutaan korostaa että nyt on erittäin tärkeää asiaa ja vain sinulle. Vastaanottaja koetaan arvokkaaksi.
”Dear John,” on maailman yleisin kohtelias tuntemattomien aloitustapa. Kaikki käyttää tätä suomen ulkopuolella. Jossain vaiheessa pääset sitten suoranpuhuttelun kohteeksi, jos lähettäjä kokee että olet sen vaivan arvoinen.
Suomalaisten kesken käytän (pääasiassa) vain perus ”Hei, ”. Tuttu turvallinen ja ketään loukkaamaton.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä varten etunimi on, jos sitä ei saa käyttää?!?!?!?!!? oikeesti mitä hittoa. jos on vaikka työpaikalla, samanlaisten työntekijöiden täytyy kommunikoida, siin istuu rivissä 5 ihmistä, niin täytyyks sun mielest oikeesti huutaa tyylii "punapaitanen ihminen siellä, mitä mieltä oot????" ?? toihan on epäkohteliasta? :D
se on kohteliasta että sanoo nimen, jotta tunnistaa kelle puhuu. :D
En tarkoittanut tuollaista etunimen käyttöä. On ihan eri asia erottaa nimellä suuremmasta joukosta kenelle puheensa suuntaa, kuin kysyä toiselta "Mitäs Maija?" kun ollaan kahdenkesken samassa tilassa, jossa ei ole ketään muuta. Saati kirjoittaa yhdelle ihmiselle menevän mailin alkuun "Hei Maija"
-aloittaja
Kun minä olin lapsi, minun suomalainen äitini opetti aloittamaan kirjeen aina Hei Maija, tyyppisellä tervehdyksellä. Kyllä se on perinteisesti ihan suomalainen kohtelias tapa.
Vierailija kirjoitti:
En ole ennen kuullut kenenkään pitävän etunimen käyttöä valta-aseman korostamisena. Taas opin uutta.
Riippuu millä tavalla ja missä yhteydessä sen tekee. Kollegani, miespuolinen, tekee sitä aivan selvästi vahvistaakseen valta-asemaansa. Kuulostaa siltä kuin isä puhuttelisi lastaan. Vaikea tähän kirjoittamalla selittää sitä, kun kyse on äänenpainosta ja asiayhteydestä. Todella vastenmielinen tyyli ja varmaan on oppinut sen jostakin "näin olet vakuuttava" oppaasta.
Mutta olettekos ikinä kuluttaneet aikaa miettien mitä tarkoittaa kun joku käyttää pilkun sijasta pisteettä, eli siis ”Hei,” onkin ”Hei.” ?!? Miettikääs sen piilomerkitystä! ;)
Itse käytän etunimiä lähinnä silloin, jos menen työpaikalla kysymään neuvoa joltakulta. En ole töissä läheinen kenenkään kanssa, joten en voi paukata oikean henkilön luo noin vain.
Mielestäni se on jotenkin kohteliaampaa kysyä "Anna, voisitko auttaa tulostimen kanssa?" kuin vain todeta suoraan tarvitsevani apua tulostimen kanssa. Toisen henkilön nimen mainitseminen toimii vähän niin kuin moikkauksena. Mutta ilmeisesti minun kannattaa lopettaa tämä tapa. En tiennytkään, että jotkut ihmiset osaavat oikeasti loukkaantua mistä tahansa. :D
Alue: Aihe vapaa
Voi perse nyt taas.