Kertokaa tähän omia pahimpia köyhyyskokemuksianne. Itse olen joutunut ottamaan wc-paperia huoltoasemalta

Vierailija kirjoitti:

Lääkkeisiin saa Kelasta maksusitoumuksen, mikäli rahasi ei riitä perusosan ja asunto- ja sähkömenojen jälkeen niihin. Apteekkiin saa maksusitoumuksen, vaikka vajeesi olisi vain 1e miinuksella. Mielestäni aika hyvä etuus monelle tämä. Kyllä yhteiskunta elättää ja tukee tuhansia kokoajan, mutta silti vaan valitetaan. Ruuanjako paikkojakin on joka nurkalla, kukaan ei nälkään kuole Suomessa. Se on varma! Eri asia, jollet pysty nöyrtymään ja menemään soppa jonoon.

Entä jos tulot on 1€ plussalla?

Itselläni on tulot laskennallisesti vähän yli toimeentulotuen rajan. Lapsella on säästötili johon kummit on laittanut rahaa. Joten minä olen usein hankaluuksissa, vaikka lapsella rahaa onkin. Tietysti sieltä voi aina lainata, mutta nostamiseen tarvitaan molemmat vanhemmat. Myös hankalasti tavoitettava ex.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lääkkeisiin saa Kelasta maksusitoumuksen, mikäli rahasi ei riitä perusosan ja asunto- ja sähkömenojen jälkeen niihin. Apteekkiin saa maksusitoumuksen, vaikka vajeesi olisi vain 1e miinuksella. Mielestäni aika hyvä etuus monelle tämä. Kyllä yhteiskunta elättää ja tukee tuhansia kokoajan, mutta silti vaan valitetaan. Ruuanjako paikkojakin on joka nurkalla, kukaan ei nälkään kuole Suomessa. Se on varma! Eri asia, jollet pysty nöyrtymään ja menemään soppa jonoon.

Entä jos tulot on 1€ plussalla?

Itselläni on tulot laskennallisesti vähän yli toimeentulotuen rajan. Lapsella on säästötili johon kummit on laittanut rahaa. Joten minä olen usein hankaluuksissa, vaikka lapsella rahaa onkin. Tietysti sieltä voi aina lainata, mutta nostamiseen tarvitaan molemmat vanhemmat. Myös hankalasti tavoitettava ex.

Minusta se on erittäin väärin, että lapsen tili otetaan huomioon, mutta siihenkin on mahdollista tehdä supervilunki -ilmoittakaa jo poliisille- eli laittaa tili luotettavan, mutta ruokakuntaan kuulumattoman läheisen nimiin.

Vierailija kirjoitti:

Ääritapaukset ovat erikseen. Mutta aina löytyy taho, josta saat tukea asiaan kun asiaan. Lamaantua ei saa pitää olla nöyrä. Se ei sovi kaikkien pirtaan. Pohjamutia pitkin olen itsekin mennyt monta vuotta jo. Edelleen elossa.

Ei nämä ole edes mitään "ääritapauksia," vaan ihan tavallisia ihmisiä ja heitä on paljon. Osa on varmasti myös valinnut olla edes yrittämättä, mutta paljon on niitäkin, joita järjestelmä ei yksinkertaisesti pysty auttamaan, ainakaan silloin kun apua tarvittaisiin.  Jos tämä ryhmä on järjestelmän näkökulmasta "ääritapauksia" tai jotain muita marginaali-ilmiöitä, järjestelmä on epäonnistunut. Ihmeellistä, että "pohjamutia pitkin mennyt" ihminen jaksaa olla tuota mieltä.

Minä olen omat pohjamutani kokenut ja teen kaikkeni, etten ikinä joutuisi sellaiseen tilanteeseen enää. En silti ikinä kehtaisi antaa ohjeeksi köyhälle, että pitää olla nöyrä. Köyhyys on ihan kamalaa ja riittävän hävettävää ja lannistavaa jo ilman tuollaisiakin ohjeita. Kenenkään ei pitäisi joutua nöyristelemään saadakseen välttämättömän toimeentulon. Muussa tapauksessa koko järjestelmä joutaa mielestäni uudistaa kokonaan tai laittaa roskiin. Köyhyys ansaitaan sitäpaitsi usein kuten rikkauskin, osa omilla toimilla, osa (usein paljon merkittävämpi kuin halutaan myöntää) sosiaalisena perintönä ja ympäristön ym. kautta kerrannaisvaikutuksina. Lue vaikka köyhyystutkimusta niin ymmärrät ilmiötä hieman paremmin. Tämä siis kaikella kunnioituksella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän sitä on joskus opiskeluaikoina ollut tiukkaa, mutta tämä ketju on taas muistuttanut, että todellisesta köyhyydestä minulla ei ole mitään kokemusta.

Suomalaisilla opiskelijoilla ei ole oikeasti hädän päivää, opintotukijärjestelmä mahdollistaa asumisen ja peruselämisen. Ei kai sen ole tarkoituskaan riittää baari- tai muihin reissuihin. Reissuista puheen ollen, kyllä maailmalla on ihmetelty useampaan kertaan sitä että meillä valtio maksaa sinulle päin opiskelusta :d

Äh, ei tilastollinen keskivertohyvinvointi päde yksittäisiin yksilöihin. Vähän kuin koittaisit todistaa että kun armeijan tentassa pakkasella nukkuessasi pää on teltan reunan vieressä eli jäätyy ja jalat on tulikuuman kamiinan vieressä eli eli ylikuumenee niin olo on keskimäärin hyvä. 

En ole kauhean kovaa köyhyyttä koskaan kokenut. Pahalta tuntuu näitä lukea. Mun kokemus on vain se kun nuorena opiskelijana omistin tosi vähän alusvaatteita. Vielä muistan miten likapyykistä sitten kävin kaivelemassa kun ei ollutkaan ne toiset rintsikkani puhtaana.

Nykyään omistan runsaasti alusvatteita mutta aina muistan tuon...ja osaan antaa arvoa nykyiselle elintasolleni.

On suuri ero henkisesti sillä, haluaako ihminen elää minimaalisesti vapaaehtoisesti vaikka todellisuudessa on varaa laittaa rahaa säästöönkin ja on normaalit tai hyvät tulotvai onko se pakollista.

Kun koko ajan akaraivossa tietää, että käytettävät varat ovat vaikka sen toimeentulotuen tai peruspäivärahan suuruiset niin se kuormittaa paljon enemmän kuin se, että tietää koska tahansa voivansa tehdä päätöksiä ja hankintoja sen minimisumman ylikin.

Vaikka ei hankisikaan mitäån, niin se tieto rauhoittaa ja vähentää stressiä.

Se on se jutun ydin, mitä ei haluta huomata kun puhutaan köyhyydestä.

Ei se, että verrataan käytettäviä rahamääriä pelkästään.

Vaikka täällä monet hyväosaiset ylvästelevät kuinka pienellä tulevat toimeen jatkuvasti en millään vaan usko, että eivät joskus myös osta muutakin kuin sen ihan välttämättömän ja halvimman vaihtoehdon. Esimerkiksi en näe mitään järkevää syytä syödä koko ajan niukasti ja miettien sen kaikkein kannattavamman ruokavaihtoehdon.

Sitä ei vaan huomaa tai halua huomata kun on niin mukava olla sädekehä pään päällä.

Vierailija kirjoitti:

Vien vanhalta mummoltani vessapaperia, vaikka tiedän, että hänellä on kansaneläke ja vaikea liikkua.

On niin vaikeaa olla ilman vessapaperia.

Vien myös tilliä.

Eihän ihminen pärjää ilman varastettua vessapaperia tai tilliä, joten järkevä ja Aihe vapaa -myönteinen ratkaisu. Ei aina ehdi huoltoasemalle tai lähikauppaan.

Kävin kaupoissa viikonloppuisin kun siellä oli konsulentteja maistiaisineen. Sai juustot, kinkut, leivät hammastikun nenästä ja niillä pärjäsin kun ei ollut muuta ruokaa. Muulloin keitin pelkkiä perunoita.

Nyt kun olen jo hyvin toimeentuleva, on noista vuosista jäänyt nuukuus päälle. Aina tyhjennän imurin pussin ja ostan vain harvoin uuden. Ruoka on nykyään aina sitä mitä haluan syödä, siitä en tingi. Muistan liian hyvin noi perunavuodet.

Vierailija kirjoitti:

Nyt on pakko kommentoida. Monelle minimalistisuus myös syömisissä on valinta asia. Jokaisen aikuisen perusosa n. 450e. Tämä jää siis jokaiselle vähintään kuukaudessa laskujen jälkeen. Jos hassaat rahasi vaatteisiin, tupakkaan, oluisiin, kahvila elämään ym. Se on valinta. Ei se paljonko saat, vaan se miten sen käytät.

Minulle ei jää. Mies tienaa liikaa. Viime kuussa sain kokonaiset 20€ toimeentulotukea. Ja kyllä, sillä piti pärjätä, mies ei maksa kuin koiran ruoat. Ja omansa, tietenkin. Miksi en lähde? No, kerropa mistä luottotiedoton ihminen koiran kera pieraisee asunnon? Niinpä. Kyse ei ole siitä ettenkö olisi yrittänyt.

Vierailija kirjoitti:

Ketju vahvistaa sen mitä olen ajatellutkin, omatta syyttään köyhiä ovat Suomessa tasan ne opiskelijat, joiden vanhemmat eivät heitä sponssaa. Eikä sekään mitään mahdotonta elämää ole, kunhan tekee myös töitä opiskelun ohessa. Löytyy oma kokemus.

Toi ettei muka kuolinpesän osuutta voi myydä tai jopa lahjoittaa, on soopaa. Jos taas on omaisuutta josta ei halua luopua, niin sitten vaan hyväksyy sen, että toimeentulotukea ei voi saada. Eikä asia ole yhtään sen monimutkaisempi siksi että jakamattomassa kuolinpesässä on kiinteistö, koska luovutetaan kuolinpesän osa, ei kiinteistön osaa. Jokaisella osakkaalla on oikeus vaatia kuolinpesän jakoa. Jos muilla sisaruksilla on halua ja varaa pitää joku suvun mökki, niin heillä on varaa lunastaa yksi perillinen ulos. Jolloin sillä perillisellä on jo millä syödä.

Näkyy miten osa ei halua myöntää, että kyse on valinnoista. Ostaako valmissämpylöitä jotka ovat kalliita, vai leipooko itse jolloin saa enemmän syötävää lapsilleen.

Tai ostetaan kiinteistö yhtään laskematta, että mitä jos tulee ero tai äkillinen, pakollinen remontti jota vakuutus ei kata. Ei pitäisi olla uutinen että haja-asutusalueella talon myynti ei ole nopea juttu, tai että talosta ei välttämättä saa pois siihen sijoittamaansa. Tuota että maalla olisi öljylämmitteinen talo ilman uunia ja ilman naapureita edes kilometrien päässä en usko lainkaan, kuulostaa sadulta. Jos ei tunne yhtään ihmistä joka suostuu tilaamaan öljyä siten että saa öljyn hinnan etukäteen käteisellä, niin aika huonosti on asiansa hoitanut.

Sen uskon että joku hankkii 20 000 ulosotot asuntolainen lisäksi uskon, mutta se jos jokin on ollut omaa valintaa.

Ihmiset elävät yli varojensa, ja sitten alkaa valitus.

Töitä opintojen oheen tai kesäksi ei ole mikään helppo löytää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt on pakko kommentoida. Monelle minimalistisuus myös syömisissä on valinta asia. Jokaisen aikuisen perusosa n. 450e. Tämä jää siis jokaiselle vähintään kuukaudessa laskujen jälkeen. Jos hassaat rahasi vaatteisiin, tupakkaan, oluisiin, kahvila elämään ym. Se on valinta. Ei se paljonko saat, vaan se miten sen käytät.

Minulle ei jää. Mies tienaa liikaa. Viime kuussa sain kokonaiset 20€ toimeentulotukea. Ja kyllä, sillä piti pärjätä, mies ei maksa kuin koiran ruoat. Ja omansa, tietenkin. Miksi en lähde? No, kerropa mistä luottotiedoton ihminen koiran kera pieraisee asunnon? Niinpä. Kyse ei ole siitä ettenkö olisi yrittänyt.

Miksi et lähde? Kerroit sen, ja ymmärrän sua täysin.

Koska sinulla ei ilmeisesti ole lasta, vaan "vain" koira, ei yhteiskunta auta, jos haluat lähteä.

.

Olen itse elänyt kahdessa suhteessa lopulta hyvin pitkälti tai totta puhuen VAIN taloudellisista syistä, koska olin yksityisyrittäjä ja ukot A ja B hyvissä kk-palkkatöissä.

.

Ajoin ukon h-tiin, kun lapseni oli 8 kk ikäinen.

Olin juuri tippumassa kotihoidontuelle.

Olin seuraavat kaksi vuotta köyhä, mutta onnellinen.

.

Nykyään olen, mitä olen, muttei tarvitse ainakaan mitään miestä kestää.

Vien vessapaperia kavereilta, joita arvelen varakkaikksi.

Toisinaan on hankalaa poistua, jos on vain pieni käsilaukku mukana, mutta laitan rullat vaatteiden alle.

Onneksi äveriäät kaverit eivät huomaa, että lihon reippaasti lyhyen kyläilyn aikana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olen työtön työmarkkinatuella ja ihmettelen suuresti miten on mahdollista että on olemassa ihmisiä joilta raha loppuu totaali kesken. Tiedän ettei summa ole järin suuri mutta kyllä sillä perusasiat ostaa ja jopa hieman jotain ylimääräistä kuten muutamia ulkona syöntejä joka kuukausi.

Niin se vajaa 500 eur pitää jäädä ruoka/muuta käyttörahaa pakollisten elinkustannusten jälkeen. Olisi kiva kuulla mihin se raha menee jos ei ruokaankaan riitä. Itse en meinaa saada kuukaudessa tuhlattua.

Te ette kai hirveesti vuokraa maksele? Opiskelijana oli vuokra jopa korkeampi kuin tuet ja silloin tuli tuota riemastuttavaa köyhyyspelleilyä aika paljon harrastettua

Tuo 500e jää vuokran (ja sähkölaskun, vakuutuksen sekä terveydenhoitomaksujen) jälkeen käteen työttömällä. Jos tuolla summalla ei pysty elämään niin on aika katsoa että mihin se raha menee.

Hauska miten te kuvittelette, että se 500€ vaan tipahtaa eteen. Minä ja mies molemmat toumeentulotuella. Vuokran jälkeen käteen jää 390€. Yhteensä. Molemmille. Ei tämä ole mitään elämää.

Täällä sama meininki. Koska asumistuen rajat ovat niin naurettavan pienet, meilläkin menee vuokraan iso osa (Helsinki). En tiedä mitä se Kela sekoilee, mutta viimeiset 2kk on saatu 317€. Yhteensä. On soitettu Kelaan, että mikä mättää, selvittävät asiaa edelleen. Tämä on aivan p*rseestä. Laskimen kanssa kaupassa, puheaika lopussa, ei toivoakaan esim. uusista alusvaatteista. Joo, Suomessa pärjää aina my ass.

Ruotsissa ja Venäjällä puhutaan jo, että suomen hallitus hoiti kansan asiat niin hienosti, että suomalaiset joutuu dyykkaan roska-astioista ruokansa ja varastaa veskipaperit huoltoasemilta. Siis ne ketkä häpeää mennä pitkiin ruokajonoihin jonottamaan.

Luulin (tähän saakka) että ne ovat pelkkkää potaskaa ja ettei suomessa kukaan näe nälkää.

Mutta en voi uskoa että, kaikki nämä kokemukset tässä(kin) ketjussa olisivat valhetta?

Avioparit eroaa sen vuoksi ettei ole varaa asua yhdessä, kun eroaa saa tukea juuri sen verran että ei näe nälkää.

Muistinko kannustaa nuoria pariskuntia vauvatalkoisiin?

Vierailija kirjoitti:

Opiskelijana oli köyhää, kun tulot oli mitättömät ja asuminen pk-seudulla kallista. Siihen kun päälle piti vielä maksaa kuukausilippu julkisiin ja välillä maksaa junaliput Pohjois-Suomeen vanhempieni luokse. Sinnittelin pelkällä opintotuella. Kun sain lastenhoitokeikkoja, täytyi kerätä pulloja, että sai seutulipun. Wc-paperia ei raaskinut ostaa, jos vaihtoehtona oli se, ettei ruokaan jäänyt rahaa. Käytin wc-paperina kuun lopussa rypistettyä alueuutisia. Kämppis hiosti jatkuvasti, että mun vuoro ostaa wc-paperit ja suuttui kun pönttö meni vähän tukkoon alueuutisista. Hän kulki itse vessassa oman rullansa kanssa ja sanoi ettei tule manulle illallista. Näin toisinaan nälkää ja ostin vain välttämättömiä perustarvikkeita. Eräänä viikonloppuna minulla oli vain perunaa ja porkkanaa, joita keittelin. Join teetä päälle. Usein tein puuron jämistä sämpylöitä tai pannukakkua ja niitä pakastin. Vieraille tarjosin aina niitä pakastettuja pannukakkuja tai sämpylöitä. Keräilin pulloja iltalenkillä. Pärjäilin jotenkuten, mutta usein otti päästä kun työssäkäyvä kämppikseni jatkuvasti puhui kuinka hän ansaitsee sen mitä hänellä on. Hänen leveä eläminen imuroineen, ruokapöytineen ja pesukoneineen tympäsivät välillä, kun pesin itse pyyhkeellä lattiat kun ei ollut heti varaa siivousvälineisiin ja pesin käsin farkkujani. Armosta sain kuitenkin käyttää hänen ruokapöytäänsä, kun keittiöön ei olisi mahtunut kahta pöytää.

Mä en käsitä miksi te köyhät ette käytä bidee suihkua pesemiseen ja pyyhettä? 

Sekä miksi vieraille on pakko tarjota jotain? En minä miehenä kavereilleni mitään tarjoa kun kylään tulevat. Ei ole mitään pakkoa pöpöttää jotain pullaa koko ajan.

Ei edes nyt, kun minulla olisi varaa ostaa mitä tahansa haluaisin.

Sinccis

Vierailija kirjoitti:

Muutin työn perässä ja rahat meni siihen. Kk ennen ekaa tiliö oli tiukka. Ensin oli puuroa , maitoa ,suolaa ja sokeria ja vähän muutakin. Ensin loppui muut ja maito. Sitten sokeri ja suola. Onneksi kaurahiutaleet kesti koko kuukauden. Mutta pari viikkoa suolatonta vesipuuroa sai minut inhoamaan puuroa vuosiksi.

Olisin varmaan saanut toimeentulotukea, mutta milloin olisin päässyt sossuun, koska olin töissä? Ja milloin raha olisi ollut tilillä.

Mutta minulla oli tulevaisuuden usko ja isontilipussi näkyvissä. Siksi kokemus oli siedettävä.

Monet tuntuvat uskovan ettei Suomessa voi joutua rahattomaksi. Kyllä ihmisten tarinat ovat tosia.

Ehkä muutama viikko oikeata nälkää ja olisi puuro alkanut maistumaan.

Sinccis

Vierailija kirjoitti:

Sen jälkeen en ole arvostanut näitä toimeentulotuella eläviä jotka valittavat köyhyyttä! Se toimeentotuki on kuitenkin moninkertainen niihin tuloihin verrattuna joilla itse elimme.

No, onneksi se oli ohimenevä vaihe elämässä.

Niinpä! Näin ne totuudet paljastuu.

Sinccis

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tai jonkun koiran sairastamista ei lasketa mihinkään tukeen. Mutta kuka katsoo sairasta koiraa. Vähintäänkin se on vietävä piikille. Itse vein sairaan hamsterin lopetettavaksi ja se maksoi 120€. Minun tulot on vähän toimeentulotukea isommat ja olin laskenut voivani hamsterin elättää. En kuitenkaan voinut katsoa montaa päivää sen kitumista, vaikka raha oli tiukalla.

Voih Voih, nyt Mies29+10 ei ole enää hamsteria ;( 

Elämä on ikävää ja kovaa ;(

Sinccis

Kirjaston koneillako ihmiset tänne kirjoittelee varastavansa vessapaperia ja makaronia köyhyyttään vai niiltä älypuhelimiltaan kuitenkin? Niin, elämä on valintoja..