Mitä ovat nykyajan oikeat statussymbolit?
Millaiset asiat tai tavarat symboloivat sinulle statusta? Matkat, koulutus, tavarat, kiinteistöt, kulkuneuvot, ulkonäkö, vaatteet, arvot...?
Kommentit (326)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei yksinään , mutta osa korkean statuksen kokonaisuutta on akateeminen koulutus. Myös lähisukulaisilla ml. vanhemmat.
Akateeminen koulutus korreloi kaikista eniten ylempään keskiluokkaan kuulumisen kanssa. Se ei ole myöskään synonyymi hyväosaisuudelle, vaikka toki merkitsee usein henkistä pääomaa.
Näinpä. Mä olen luokkaretkeillyt duunarikodista ylioppilaaksi, maisteriksi ja ylempään keskiluokkaan. Puolisoni on syntynyt ylempään keskiluokkaan. Ulkopuolelta tulleena näen mielestäni varsin selkeästi ylemmän keskiluokan statussymbolit. Meillä esimerkiksi on:
- Omistusasunto, sijainti tärkeämpi kuin pinnat tai neliöt.
- Vanha, jykevä perheauto.
- Paljon kirjoja ja lp-levyjä. Käytetään myös kirjastoa.
- Lapset soittavat akustisia soittimia.
- Käydään säännöllisesti teatterissa, museoissa ja konserteissa.
- Retkeillään ja suunnistetaan perheenä, vanhemmat osallistuvat juoksutapahtumiin.
- Matkustellaan kotimaassa tai Euroopan kaupungeissa.
- Ei pelikoneita perheessä.Pelikoneista olen eri mieltä. Pelaamista kuuluu vain kutsua e-urheiluksi, niin se muuttuu soveliaaksi harrastukseksi. Voihan pelaamisesta tulla lapselle ammattikin nykyään.
Tai perustaa oman pelifirman.
Minunkin mielestä tää oli ennen tosi wt, nykyään ihan sallittua. Onhan se statusta, että lapsi treenaa pelaamista valmentajan avulla, eikä käy esim. töissä tai ryyppäämässä tai harrastamassa jotain junttiurheilua kuten jääkiekkoa.
Mulla ei ole mitään täällä luetelluista status-symboleista. Paitsi toki urheilen ja ulkoilen, mutta nehän on ihan normitouhuja. :( Koen olevani todella osaton reppana.
Hyvinvointi, fyysinen hyvä kunto ja psyykkinen tasapaino, taloudellinen vapaus tehdä itselleen mielekkäitä valintoja ja asioita (ei pakkoa työntekoon rahan vuoksi).
Ekologinen elämäntapa, ei alleviivaava vauraus, sivistys ja taide
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei yksinään , mutta osa korkean statuksen kokonaisuutta on akateeminen koulutus. Myös lähisukulaisilla ml. vanhemmat.
Akateeminen koulutus korreloi kaikista eniten ylempään keskiluokkaan kuulumisen kanssa. Se ei ole myöskään synonyymi hyväosaisuudelle, vaikka toki merkitsee usein henkistä pääomaa.
Näinpä. Mä olen luokkaretkeillyt duunarikodista ylioppilaaksi, maisteriksi ja ylempään keskiluokkaan. Puolisoni on syntynyt ylempään keskiluokkaan. Ulkopuolelta tulleena näen mielestäni varsin selkeästi ylemmän keskiluokan statussymbolit. Meillä esimerkiksi on:
- Omistusasunto, sijainti tärkeämpi kuin pinnat tai neliöt.
- Vanha, jykevä perheauto.
- Paljon kirjoja ja lp-levyjä. Käytetään myös kirjastoa.
- Lapset soittavat akustisia soittimia.
- Käydään säännöllisesti teatterissa, museoissa ja konserteissa.
- Retkeillään ja suunnistetaan perheenä, vanhemmat osallistuvat juoksutapahtumiin.
- Matkustellaan kotimaassa tai Euroopan kaupungeissa.
- Ei pelikoneita perheessä.Pelikoneista olen eri mieltä. Pelaamista kuuluu vain kutsua e-urheiluksi, niin se muuttuu soveliaaksi harrastukseksi. Voihan pelaamisesta tulla lapselle ammattikin nykyään.
Tai perustaa oman pelifirman.
Minunkin mielestä tää oli ennen tosi wt, nykyään ihan sallittua. Onhan se statusta, että lapsi treenaa pelaamista valmentajan avulla, eikä käy esim. töissä tai ryyppäämässä tai harrastamassa jotain junttiurheilua kuten jääkiekkoa.
On se sallitumpaa kuin ennen, mutta ei se ”e-urheileva lapsi” edelleenkään ole statuksen merkki, ylemmässä keskiluokassa ainakaan.
Listaan joitain mieleen tulevia. Päättäkää te, ovatko oikeasti statussymboleja vai eivät.
- Hintava kotisynnytys varta vasten ostetussa synnytysammeessa, mukana doula tai kaksi sekä kätilö. Tähän päälle vielä esim. maksullinen imetysohjaus.
- Yrittäjien hintavien hyvinvointipalvelujen käyttäminen, esim. personal trainer tai muu ohjaaja
- Paljon kampaamo- ja kosmetologikäyntejä sekä muita kauneudenhoitopalveluja
- Paljon matkustelua, erityisesti kohteisiin, joista monet eivät ole kuulleetkaan.
- Musiikki- ja kirjallisuusmaku, joka osoittaa, että on ollut aikaa oikeasti paneutua kulttuuriin. Tähän ei voi luetella yksittäisiä tyylilajeja, koska nykyään arvostetaan laajaa tuntemusta ja perusteltuja valintoja sen sijaan, että pyrittäisiin olemaan kiinni tietyssä tyylissä. Maun kokonaisuus ratkaisee, mukana voi olla ns. nolojakin vaihtoehtoja, ettei vaikuta wannabelta.
- Vaatteissa oma tyyli, joka noudattelee samoja linjoja kuin edellinenkin kuvaus. Nykyään ei ole tyylikästä vain kopioida muiden juttuja.
- Useiden kielien osaaminen
- Kyky järkevään ja perusteltuun keskusteluun yhdistettynä taitoon tarkastella asioita muustakin näkökulmasta kuin omista mielipiteistä. Tähän yhdistetään vielä hyvä yleissivistys.
- Treenattu kroppa ja huolenpito omasta fyysisestä ja psyykkisestä terveydestä
- Lapsilla kalliit harrastukset
- Kotona taideteoksia, jotka osoittavat omistajan tuntevan taidetta hyvin
- Joko uutena rakennutettu uniikki koti tai vanha arvokas talo, joka on kunnostettu laadukkaasti
- Laadukkaiden ja tuoreiden raaka-aineiden suosiminen ruokailussa
Tätä(kin) keskustelua lukiessa alkaa tuntua siltä, että ainoa statussymboli jolla itselle on väliä, on normaali järjenjuoksu.
Aidot asiat, ovat ne sitten taidetta, ruokaa tai vaatteita. Asuminen kaupunkien vanhoilla arvoalueilla. Laadukkaamman merkin valitseminen kaikessa ja asuoista sekä itsestä huolen pitäminen.
Statuksen kuuluu olla sellaista, mikä karkaa taviksen ulottumattomiin.
Mikä ennen oli luksusta on nykyään ihan tavallista. Muistan kuinka ennen matkoilla piti aina ostaa tuorepuristettua appelsiinimehua Pariisin hienoimmista tavarataloista, kun se oli mukamas niin ihmeellistä. Nyt huomasin just tällä viikolla, että paikalliseen Prismaan oli tullut automaatti, joka valmistaa tuorepuristettua appelsiinimehua paikan päällä. Eroa vain se että Pariisissa tiskin takana hyöri joku matalapalkkainen, täällä homman hoiti automaatti. Mutta siis idea sama.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei yksinään , mutta osa korkean statuksen kokonaisuutta on akateeminen koulutus. Myös lähisukulaisilla ml. vanhemmat.
Akateeminen koulutus korreloi kaikista eniten ylempään keskiluokkaan kuulumisen kanssa. Se ei ole myöskään synonyymi hyväosaisuudelle, vaikka toki merkitsee usein henkistä pääomaa.
Näinpä. Mä olen luokkaretkeillyt duunarikodista ylioppilaaksi, maisteriksi ja ylempään keskiluokkaan. Puolisoni on syntynyt ylempään keskiluokkaan. Ulkopuolelta tulleena näen mielestäni varsin selkeästi ylemmän keskiluokan statussymbolit. Meillä esimerkiksi on:
- Omistusasunto, sijainti tärkeämpi kuin pinnat tai neliöt.
- Vanha, jykevä perheauto.
- Paljon kirjoja ja lp-levyjä. Käytetään myös kirjastoa.
- Lapset soittavat akustisia soittimia.
- Käydään säännöllisesti teatterissa, museoissa ja konserteissa.
- Retkeillään ja suunnistetaan perheenä, vanhemmat osallistuvat juoksutapahtumiin.
- Matkustellaan kotimaassa tai Euroopan kaupungeissa.
- Ei pelikoneita perheessä.Pelikoneista olen eri mieltä. Pelaamista kuuluu vain kutsua e-urheiluksi, niin se muuttuu soveliaaksi harrastukseksi. Voihan pelaamisesta tulla lapselle ammattikin nykyään.
Tai perustaa oman pelifirman.
Minunkin mielestä tää oli ennen tosi wt, nykyään ihan sallittua. Onhan se statusta, että lapsi treenaa pelaamista valmentajan avulla, eikä käy esim. töissä tai ryyppäämässä tai harrastamassa jotain junttiurheilua kuten jääkiekkoa.
Statussymboli ja sallittu on kyllä vähän eri asia. Menestyvät lapset, joille kannattaa ja on varaa palkata yksityisvalmentaja on aina statussymboli. Vaikka sitten ihan jääkiekossa.
Yleisesti minkä tahansa yksityistunnin tai yksityisvalmennukseen liittyvä nostaa statusta. Kuka tahansa voi ostaa osamaksulla tavaroita, mutta huipulle tähtäämiseen valmentajien kanssa on varaa vain oikeasti rikkailla tai todella lahjakkailla. Ulkomaanleirit ja muut hierojat/fysioterapeutit ovat myös statussymboli.
Ryyppäminen on wt:tä, mutta sen tekemättömyys ei vielä nosta omaa statusta.
Vierailija kirjoitti:
Listaan joitain mieleen tulevia. Päättäkää te, ovatko oikeasti statussymboleja vai eivät.
- Hintava kotisynnytys varta vasten ostetussa synnytysammeessa, mukana doula tai kaksi sekä kätilö. Tähän päälle vielä esim. maksullinen imetysohjaus.
- Yrittäjien hintavien hyvinvointipalvelujen käyttäminen, esim. personal trainer tai muu ohjaaja
- Paljon kampaamo- ja kosmetologikäyntejä sekä muita kauneudenhoitopalveluja
- Paljon matkustelua, erityisesti kohteisiin, joista monet eivät ole kuulleetkaan.
- Musiikki- ja kirjallisuusmaku, joka osoittaa, että on ollut aikaa oikeasti paneutua kulttuuriin. Tähän ei voi luetella yksittäisiä tyylilajeja, koska nykyään arvostetaan laajaa tuntemusta ja perusteltuja valintoja sen sijaan, että pyrittäisiin olemaan kiinni tietyssä tyylissä. Maun kokonaisuus ratkaisee, mukana voi olla ns. nolojakin vaihtoehtoja, ettei vaikuta wannabelta.
- Vaatteissa oma tyyli, joka noudattelee samoja linjoja kuin edellinenkin kuvaus. Nykyään ei ole tyylikästä vain kopioida muiden juttuja.
- Useiden kielien osaaminen
- Kyky järkevään ja perusteltuun keskusteluun yhdistettynä taitoon tarkastella asioita muustakin näkökulmasta kuin omista mielipiteistä. Tähän yhdistetään vielä hyvä yleissivistys.
- Treenattu kroppa ja huolenpito omasta fyysisestä ja psyykkisestä terveydestä
- Lapsilla kalliit harrastukset
- Kotona taideteoksia, jotka osoittavat omistajan tuntevan taidetta hyvin
- Joko uutena rakennutettu uniikki koti tai vanha arvokas talo, joka on kunnostettu laadukkaasti
- Laadukkaiden ja tuoreiden raaka-aineiden suosiminen ruokailussa
PT ei ole statusta. Nykyään ihan työssäkäyvät tavikset palkkaavat itselleen personal trainereita. Taitaa ennemminkin kohta olla urheiluseurat talkootöineen harvojen luksusta.
Asian vierestä:
Britannia on luokkayhteiskunta: aateliset, joista korkeimmalla kuninkaallinen perhe, ylempi ja alempi keskiluokka ja työväen luokka.
Kun tutkimuksessa vertailtiin ulkoisia asioita, esim. sitä, miten pukeudutaan ja millaisella autolla ajetaan, todettiin, että kaikkien eniten toisiaan muistuttivat aateliset ja työväki. Vaatteet eivät olleet viimeistä huutoa, autonakin saattoi olla vanha romu ja tukkaa ei ollut trimmattu vähään aikaan. Eli ylintä luokkaa ei kiinnostanut esitellä statussymboleita ja alimmalla ei todennäköisesti ollut niihin varaa.
Eli ainakaan Briteissä ei ulkomuodon ja ulkoisten statussymbolien ( vaatteet, auto, kello, ulkomuoto) perusteella voinut tehdä oikeita johtopäätöksiä henkilön todellisesta elämäntilanteesta.
Sauna. takka ja ruohonleikkuri.
Tätä meiltä kokonaan maksetussa Vantaalaisessa kerrostalokolmiossa yksin asuva.
Vierailija kirjoitti:
Hyvinvointi, fyysinen hyvä kunto ja psyykkinen tasapaino, taloudellinen vapaus tehdä itselleen mielekkäitä valintoja ja asioita (ei pakkoa työntekoon rahan vuoksi).
Tämä on aina tietynlainen statussymboli. Siis se, että ei tarvitse tehdä töitä. Toki sekään ei sitten erottele muuten kuin hyvin alkeellisella tasolla, eli rahalla. Sitten kun ollaan niin varakkaita, että ei tarvitse tehdä töitä, ei tarvitse myöskään erottautua enää mitenkään, koska voi valita elävänsä kaikenlaisen vertailun ulkopuolella. Pahin kiipiminen tapahtuu juuri työelämässä.
Nykyään todella monet suomalaiset pukeutuvat kivasti ja kauniisiin vaatteisiin ja kalliisiin merkkeihin. Joten toi on kyllä totta, että ennemminkin hyvän maun rikkominen tai joku älytön pukeutumiskokeilu osoittaa statusta. Ns. hyvän maun rikkominen tai harkittu nolous, "ettei vaikuta wannabelta" tai ole liikaa jonkun julkun kopio.
Vierailija kirjoitti:
Asian vierestä:
Britannia on luokkayhteiskunta: aateliset, joista korkeimmalla kuninkaallinen perhe, ylempi ja alempi keskiluokka ja työväen luokka.
Kun tutkimuksessa vertailtiin ulkoisia asioita, esim. sitä, miten pukeudutaan ja millaisella autolla ajetaan, todettiin, että kaikkien eniten toisiaan muistuttivat aateliset ja työväki. Vaatteet eivät olleet viimeistä huutoa, autonakin saattoi olla vanha romu ja tukkaa ei ollut trimmattu vähään aikaan. Eli ylintä luokkaa ei kiinnostanut esitellä statussymboleita ja alimmalla ei todennäköisesti ollut niihin varaa.
Eli ainakaan Briteissä ei ulkomuodon ja ulkoisten statussymbolien ( vaatteet, auto, kello, ulkomuoto) perusteella voinut tehdä oikeita johtopäätöksiä henkilön todellisesta elämäntilanteesta.
Ja nyt haluaisit meidän uskovan, että Englannin aateliset hakevat vaatteensa Primarkista tai jopa kirpparilta?
Ja, että aateliset ajavat joillain 93vm Corollalla? Kyllä noilla kuninkaallisilla on vanhoja autoja. Vielä vanhempia kuin 93vm, mutta kaikki me tiedämme ettei ne ole Corolleja, eikä Taunuksia.
Mikä aatelisten noita vanhoja vaatteita on käyttäessä, kun ne ovat aikanaan räätälillä ja suutarilla tehtyjä. Kuten kellot, molemmilla ryhmillä on vanhat kello, muttei kuitenkaan saman merkkisiä. Se tietenkin yhdistää ettei kumpikaan ole halukas ostamaan uusinta muotia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asian vierestä:
Britannia on luokkayhteiskunta: aateliset, joista korkeimmalla kuninkaallinen perhe, ylempi ja alempi keskiluokka ja työväen luokka.
Kun tutkimuksessa vertailtiin ulkoisia asioita, esim. sitä, miten pukeudutaan ja millaisella autolla ajetaan, todettiin, että kaikkien eniten toisiaan muistuttivat aateliset ja työväki. Vaatteet eivät olleet viimeistä huutoa, autonakin saattoi olla vanha romu ja tukkaa ei ollut trimmattu vähään aikaan. Eli ylintä luokkaa ei kiinnostanut esitellä statussymboleita ja alimmalla ei todennäköisesti ollut niihin varaa.
Eli ainakaan Briteissä ei ulkomuodon ja ulkoisten statussymbolien ( vaatteet, auto, kello, ulkomuoto) perusteella voinut tehdä oikeita johtopäätöksiä henkilön todellisesta elämäntilanteesta.Ja nyt haluaisit meidän uskovan, että Englannin aateliset hakevat vaatteensa Primarkista tai jopa kirpparilta?
Ja, että aateliset ajavat joillain 93vm Corollalla? Kyllä noilla kuninkaallisilla on vanhoja autoja. Vielä vanhempia kuin 93vm, mutta kaikki me tiedämme ettei ne ole Corolleja, eikä Taunuksia.
Mikä aatelisten noita vanhoja vaatteita on käyttäessä, kun ne ovat aikanaan räätälillä ja suutarilla tehtyjä. Kuten kellot, molemmilla ryhmillä on vanhat kello, muttei kuitenkaan saman merkkisiä. Se tietenkin yhdistää ettei kumpikaan ole halukas ostamaan uusinta muotia.
Jos otetaan kuninkaallisuus statussymboliksi, niin sitten pitää toki olla hieno kello. Toisaalta esim. Meghanin törsäämistä pidetään yleisesti kuninkaallisten arvolle sopimattomana. Eli joku raja siinä rahan hassaamisessakin on.
Englannissa todellakin voi pukeutua vaikka säkkiin halutessaan, ja moni eksentrinen rikas niin tekeekin. Englannissa on niin pitkä historia statuspätemisessä, että siellä sosiaalinen erottautuminen on todellakin taiteenlaji.
Vierailija kirjoitti:
Nykyään todella monet suomalaiset pukeutuvat kivasti ja kauniisiin vaatteisiin ja kalliisiin merkkeihin. Joten toi on kyllä totta, että ennemminkin hyvän maun rikkominen tai joku älytön pukeutumiskokeilu osoittaa statusta. Ns. hyvän maun rikkominen tai harkittu nolous, "ettei vaikuta wannabelta" tai ole liikaa jonkun julkun kopio.
Höpöhöpö. Mikä tahansa pikkukaupunki Suomessa todistaa sanasi vääriksi. Poislukien Turku ja pk seutu missään ei osata pukeutua tyylikkäästi ja istuviin vaatteisiin. Pikkukaupungin naisvaltaisella työpaikallani poikkeuksetta ollaan ihmeellisissä vanuttuneissa nyppääntyneissä lumpuissa. Rintojen kohdalta meinaa napit lentää, vaatteita ei silitetä eikä muutenkaan kohdella hyvin. Joku nuori saattaa olla suht kivoissa vaatteissa, mutta keski-ikäisissä ei juuri ketään ole tyylikäs.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asian vierestä:
Britannia on luokkayhteiskunta: aateliset, joista korkeimmalla kuninkaallinen perhe, ylempi ja alempi keskiluokka ja työväen luokka.
Kun tutkimuksessa vertailtiin ulkoisia asioita, esim. sitä, miten pukeudutaan ja millaisella autolla ajetaan, todettiin, että kaikkien eniten toisiaan muistuttivat aateliset ja työväki. Vaatteet eivät olleet viimeistä huutoa, autonakin saattoi olla vanha romu ja tukkaa ei ollut trimmattu vähään aikaan. Eli ylintä luokkaa ei kiinnostanut esitellä statussymboleita ja alimmalla ei todennäköisesti ollut niihin varaa.
Eli ainakaan Briteissä ei ulkomuodon ja ulkoisten statussymbolien ( vaatteet, auto, kello, ulkomuoto) perusteella voinut tehdä oikeita johtopäätöksiä henkilön todellisesta elämäntilanteesta.Ja nyt haluaisit meidän uskovan, että Englannin aateliset hakevat vaatteensa Primarkista tai jopa kirpparilta?
Ja, että aateliset ajavat joillain 93vm Corollalla? Kyllä noilla kuninkaallisilla on vanhoja autoja. Vielä vanhempia kuin 93vm, mutta kaikki me tiedämme ettei ne ole Corolleja, eikä Taunuksia.
Mikä aatelisten noita vanhoja vaatteita on käyttäessä, kun ne ovat aikanaan räätälillä ja suutarilla tehtyjä. Kuten kellot, molemmilla ryhmillä on vanhat kello, muttei kuitenkaan saman merkkisiä. Se tietenkin yhdistää ettei kumpikaan ole halukas ostamaan uusinta muotia.Jos otetaan kuninkaallisuus statussymboliksi, niin sitten pitää toki olla hieno kello. Toisaalta esim. Meghanin törsäämistä pidetään yleisesti kuninkaallisten arvolle sopimattomana. Eli joku raja siinä rahan hassaamisessakin on.
Englannissa todellakin voi pukeutua vaikka säkkiin halutessaan, ja moni eksentrinen rikas niin tekeekin. Englannissa on niin pitkä historia statuspätemisessä, että siellä sosiaalinen erottautuminen on todellakin taiteenlaji.
Meghania arvostellaan, laittoi hän mitä tahansa päälleen. Lehtien on saatava kirjoitettavaa, jotta on jotain mitä myydä. Kukaan ei tietäisi noiden vaatteiden hintoja, jollei lehdistö niitä kaivaisi esille tahallaan. Mutta rumat vaatteet ja on ihan varma, että sitä pidettäisiin täysin sopimattomana asiana kuninkaallisilla. Kuningatar on ratkaissut asian räätälillä. Jonka käyttö on statussymboli Suomessakin.
Kaikialla voi pukeutua säkkiin, mutta se ei tee siitä statussymboolia tai sitten joku Intia, Mongolia tms. ei olisi muuta kuin korkean statuksen pukeutumista. Eikä tämä asia muutu edes Englannissa. Jos mikään muu ei erota köyhää rikkaista, niin viimeistään osoite tekee sen.
Sivistys tekee kaikki statussymbolit merkityksettömiksi. Vähän niin kuin buddhismi. Elämä on lopulta vain hetki ennen kuolemaa, mitä siihen turhia panostamaan.