Kannattaako yliopistoon hakea enää +25?
Kommentit (75)
Yliopisto kannattaa aina! Itse valmistuin maisteriksi 25v ja olin muutaman vuoden työelämässä, nyt taas opiskelemassa uutta alaa (ja osapäivätöissä toki samalla) ja tokat maisterinpaperit on kourassa toivottavasti 2-3v päästä :)
Opiskelusta ylipäänsä ei voi olla muuta kuin hyötyä, joko työelämässä tai henkisen pääoman kannalta. Avoimessakin voi tehdä kursseja, jos ei halua vaikka heti sitoutua tutkintoon.
Vierailija kirjoitti:
Miten yliopisto-opiskelijoiden ikä vaikuttaa siihen, kannattaako opiskella?
Miten muiden opiskelijoiden ikä vaikuttaa siihen, että SINULLA on 40- ja vielä 45-vuotiaana enemmän työuraa edessä kuin takana. Silloin on paljon parempi hakea töitä vastavalmistuneena maisterina kuin 20 vuotta aikaisemmin ylioppilaaksi kirjoittaneena.
Jos luette lehdistä valmistuneiden nimiä, voitte löytää sieltä vanhempienne ja jopa isovanhempienne ikäisiä valmistuneita.
Vierailija kirjoitti:
Mä menin 24-vuotiaana. Kävin siellä vaan opiskelemassa, koska opiskelijaelämä oli eletty ammattikorkeessa ennen sitä. Olis se ollu outoo enää siellä lähtee bilettämään johonki fuksiaisiin jne. Myös siksi, että opintotukikuukaudet oli jo käytetty, joten piti olla töissä enemmän ku koulussa.
Minä aloitin yliopistossa 28-vuotiaana ja ekat pari vuotta juoksin kyllä kaikenlaisissa tapahtumissa. Mullakin oli tukikuukaudet käytetty ja piti käydä töissä
Tulin ylioppilaaksi 22 vuotiaana ja pääsin yliopistoon saman vuoden syksyllä 23 vuotiaana.
Minä olen mennyt ensimmäisen kerran yliopistoon 19 -vuotiaana, toisen kerran 37-v ja kolmannen 43 v... Neljättä tutkintoa en taida enää viitsiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viimeisiä mahollisuuksia. 3kymppinen jos menee yliopistoon ja 5 vuotta opiskelee niin huonot mahikset työllistyä. Kuka palkkaa 35 vuotiaan jolla ei työkokemusta alalta josta paperit? 🤔
Lääkäri, sosiaalityöntekijä, pappi jne Hyvin löytyy töitä iästä riippumatta, toisilla se on ennemminkin plussaa. Kuka palkkaa parikymppistä pappia?
Ev.lut.seurakunta?
Itse 29v ja salaa haaveilen tästä. Mutta ei enää kannata ? lapsiakin on ja mies.
25-30 -vuotiaat eivät todellakaan ole vielä liian vanhoja opiskelemaan. Olennaisinta miettiä on mitä koulutusta tarvitsee ja pystyykö rahoittamaan opiskelun. Tuossa iässä varmaan löytyy vielä kavereitakin yliopistolta. Nykyisen tutkintoni suoritin amk:ssa 35-39 -vuotiaana ja siellä oli muitakin minun ikäsiäni.
Yliopiston uusista opiskelijoista keskimäärin vain 1/3 on juuri lukiosta päässyt. Eli siinä vertailukohtaa. Ja mitä vaikeapääsyisimmille aloille mennään, sitä harvempi on juuri lukiosta päässyt, ja opiskelijoiden keski-ikä on myös sitä korkeampi. Esim. lääkiksessä 25 vuotta tai yli on aivan normaali ikä opiskelijalle.
Vierailija kirjoitti:
25-30 -vuotiaat eivät todellakaan ole vielä liian vanhoja opiskelemaan. Olennaisinta miettiä on mitä koulutusta tarvitsee ja pystyykö rahoittamaan opiskelun. Tuossa iässä varmaan löytyy vielä kavereitakin yliopistolta. Nykyisen tutkintoni suoritin amk:ssa 35-39 -vuotiaana ja siellä oli muitakin minun ikäsiäni.
Öö...amk on ammattikoulu. Sieltä tulee putkiasentajia, koneistaja-asentajia, parturi-kampaajia, siivousalan ammattilaisia, toki nykyään "hienoilla", ei-suomalaisilla nimikkeillä.
Vierailija kirjoitti:
Alle 30v kannattaa koska valmistuneiden keski-ikä on 30v, ja sen jälkeen ehtii vielä hankkia töitä ja perustaa perheen. Yli 35 alkaa olla ja liian vanha, jos ei ole aiempaa koulutusta ja haluaa lapset vasta valmistumisen jälkeen.
Totta kai joukossa on myös alanvaihtajia ja muita oman tiensä kulkijoita. Kannattaa miettiä mitä itse haluaa elämältä.
Entä jos ei halua lapsia eikä perustaa perhettä?
Vierailija kirjoitti:
Alle 30v kannattaa koska valmistuneiden keski-ikä on 30v, ja sen jälkeen ehtii vielä hankkia töitä ja perustaa perheen. Yli 35 alkaa olla ja liian vanha, jos ei ole aiempaa koulutusta ja haluaa lapset vasta valmistumisen jälkeen.
Totta kai joukossa on myös alanvaihtajia ja muita oman tiensä kulkijoita. Kannattaa miettiä mitä itse haluaa elämältä.
No itse en ainakaan halua lapsia, joten siinä mielessä samantekevää. Mut mikäli siis pääsen nyt syksyllä yliopistoon, niin ehdin nippa nappa valmistua kuitenkin alta kolmikymppisenä (täytän loppuvuodesta 24).
Jos oot vaikka teatterikorkeaan hakemassa, niin oon ymmärtänyt että ainakaan yli 30-vuotiaat eivät varsinaisesti pääse enää sisälle, ja sama koskee polamkia ja mpkkta (en tiedä näistä kunnolla, korjatkaa jos olen väärässä mutta näin ymmärtänyt). Muuten ei kai merkitystä, hakemaan vaan.
Ainakin oikiksessa huomattava osa oli tuota luokkaa. Monet hakukerrat, välivuodet, opintojen venyminen, alanvaihtajat, täydennyskoulutusta vaikka yrittäjyyden tueksi... Itse tulin suoraan lukiosta ja olin lisäksi syntynyt loppuvuodesta, ja minua kutsuttiin junioriksi. Monella kaverilla oli lapset jo suunnitteilla tai hankittuna, parilla jopa isoja jo, itse en ollut ikinä edes ajatellut lapsia ja olin sinkku. Kaikissa ryhmätöissä olin muita nuorempi 5-30 vuodella, koska bilettäminen ei kiinnostanut ja ajauduin vähän kypsempien tyyppien seuraan verkostoitumaan.
Oman kokemuksen mukaan pienessä yliopistossa on enemmän nuoria ja teinimeininkiä, ja isommassa enemmän alanvaihtajia, toista tai jopa kolmatta tutkintoa tekeviä, niitä joilla on kestänyt kahdeksankymmentäluvulta, eläkeläisiä, jotka opiskelevat kun on vihdoin aikaa.
Vierailija kirjoitti:
25-30 -vuotiaat eivät todellakaan ole vielä liian vanhoja opiskelemaan. Olennaisinta miettiä on mitä koulutusta tarvitsee ja pystyykö rahoittamaan opiskelun. Tuossa iässä varmaan löytyy vielä kavereitakin yliopistolta. Nykyisen tutkintoni suoritin amk:ssa 35-39 -vuotiaana ja siellä oli muitakin minun ikäsiäni.
"Vielä"! Milloin sitten ollaan "jo" liian vanhoja opiskelemaan?
Lääkäri, sosiaalityöntekijä, pappi jne Hyvin löytyy töitä iästä riippumatta, toisilla se on ennemminkin plussaa. Kuka palkkaa parikymppistä pappia?