Lue keskustelun säännöt.
Mitä "yliluonnollisia" juttuja teille on käynyt?
Otsikolla tarkoitan siis sitä, että ovat kuitenkin järjellä selitettävissä vaikka ehkä kaukaa haettujakin. Lähinnä milloin olette pelästyneet tai alkaneet miettiä, että onkohan tässä nyt jotain muutakin. Saa toki kertoa asioita joita ei voi selittää, mutta haluaisin pitäytyä tositapahtumissa.
Kommentit (3731)
Minulle ilmestyy unessa aina sama mustahiuksinen nainen mustassa leningissä kun joku tuttava kuolee. Lapsena kammosin sitä mutta nyt vanhempana en enää niinkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Englannissa asuessa keitin yhtenä iltana kaakaota kun kuulin naisen kimeän äänen sanovan takaani "kröhöm" todella vihaiseen sävyyn. Tuolla asunnossa oli jotenkin todella ikävä tunnelma etenkin yöaikaan, tosin onhan mahdollista että sain harhoja homeesta jota asunnossa epäilemättä oli.
Mieheni näki minut asunnossaan keskellä yötä viikkoa ennenkuin tapasimme ja sai sätkyn kun tajusi, että bileissä on sama nuori mysteerinainen joka oli seissyt hänen olohuoneessaan. Otin tuon merkkinä yhteen kuulumisesta, mies taas pelkäsi pitkään että olenkin joku demoni :D
Siskoni on nykyisessä kodissani nähnyt vanhan miehen istumassa sohvallamme. Me emme ole miestä nähneet, mutta olo helpottui kun möimme tuon kierrätyskeskuksesta ostetun sohvan. Ehkä vanha mies tuli sen mukana?
Kotimme läheisessä metsässä asuu tonttu, olen nähnyt tämän vihertäväihoisen ja mustapartaisen, hyvin vikkeläliikkeisen pikkumiehen monta kertaa iltalenkillä ollessani ja naapurin lapset ovat nähneet hänet myös. Ei tee kellekään mitään mutta irvistelee ja joskus heittelee kävyillä tai pikkukivillä.
Työpaikallani hissi kulkee öisin omia aikojaan ja käytävillä liikkuu varjoja, kukaan ei haluaisi olla siellä yövuorossa.
Näistä tontuista ja muista "metsänväestä" on ollut paljon ennenkin juttua, en muista oliko juuri tässä ketjussa. Itseäni kiehtoo että mitä nuo niin kuin oikein ovat? Ovatko ne jotain "luonnonhenkiä" tai sellasia joita vain jotkut ihmiset voivat nähdä? En kyllä usko että ovat ihan fyysisiä olentoja. Sitten on ollut juttu jostain möykyistä ja ns muumien mörön näköisestä olennosta. Olen itse kiinnostunut näistä asioista ja olen kai kokenut jonkin asteen "selittämättömiä" asioita ja eräs henkilö jolla on ns kykyjä on sanonut että minussa on jotain "herkyyttä"
Tää on nyt vähän synkkä juttu mutta ehkä ihan hyvä tällanenkin tapaus kertoa. minulla oli nuorempana todella vaikea masennus ja syömishäiriö. olin sitten yhessä vaiheessa niin pahassa pisteessä että mietin itsaria jatkuvasti ja yhtenä päivänä kun olin yksin kotona niin ajattelin että okei, nyt teen sen, en kertakaikkiaan jaksa enää tätä helvettiä.
istuskelin sitten itsekseni hetken ja olin aikeissa hoitaa homman, en sano millä tavalla meinasin sen tehdä, mutta yhtäkkiä mulle tuli tosi kummallinen olo. multa puutu ekana jalat ja sitten se outo puutumisen tunne nousi mun koko kehoon - ajattelin jo että saanko mä nyt jonku sairaskohtauksen vai mitä. kun se puutumisen tunne oli levinnyt koko mun kehoon, niin tuntu samalla siltä kuin koko pää tyhjenisi kaikista ajatuksista ja tuli hirvee väsymys, olisin voinut kirjaimellisesti nukahtaa pystyyn siihen paikkaan. en sitten tiedä oliko se vaan mun joku oma "takaraivo" vai mikä, mut tuntu iha siltä ku joku ois sanonu mulle että mene nukkumaan NYT.
se olo oli oikeesti tosi zombimainen ja omituinen, mä vaan tein niinku se "ääni/vaisto/mikä lie" sano ja menin nukkumaan - mulla ei oikeesti pystyny olemaan mitään kunnollista ajatustoimintaa sillä hetkellä. enkä ole ikinä nukkunut niin sikeästi ja rauhassa kuin silloin. (olin silloin niin laihassa ja huonossa kunnossa että esim kylmän tunne esti nukkumasta normaalisti melkein joka yö)
sitten kun heräsin varmaan melkein 11tunnin unien jälkeen niin mulla oli tosi hyvä ja vahva olo. taistelin kyllä syömishäiriön kanssa vielä useamman vuoden tuon jälkeenkin mutta tosta tapauksesta tuli mulle tosi sellanen voimaannuttava tunne, että mä en enää ikinä palannut sitä edeltäneeseen itsemurha haaveiden kierteeseen. en tiedä voiko tätä varsinaisesti laskea yliluonnolliseksi tapaukseksi mutta siltä se tuntui - en ole ikinä sen jälkeen kokenut tuollaista outoa oloa ihan kuin joku ottais "vallan" mun kehosta ja ajatuksista. tai että jokin niin kirjaimellisesti tuntui ottavan pahan olon pois mun harteilta niin kirjaimellisesti.
Vierailija kirjoitti:
Tää on nyt vähän synkkä juttu mutta ehkä ihan hyvä tällanenkin tapaus kertoa. minulla oli nuorempana todella vaikea masennus ja syömishäiriö. olin sitten yhessä vaiheessa niin pahassa pisteessä että mietin itsaria jatkuvasti ja yhtenä päivänä kun olin yksin kotona niin ajattelin että okei, nyt teen sen, en kertakaikkiaan jaksa enää tätä helvettiä.
istuskelin sitten itsekseni hetken ja olin aikeissa hoitaa homman, en sano millä tavalla meinasin sen tehdä, mutta yhtäkkiä mulle tuli tosi kummallinen olo. multa puutu ekana jalat ja sitten se outo puutumisen tunne nousi mun koko kehoon - ajattelin jo että saanko mä nyt jonku sairaskohtauksen vai mitä. kun se puutumisen tunne oli levinnyt koko mun kehoon, niin tuntu samalla siltä kuin koko pää tyhjenisi kaikista ajatuksista ja tuli hirvee väsymys, olisin voinut kirjaimellisesti nukahtaa pystyyn siihen paikkaan. en sitten tiedä oliko se vaan mun joku oma "takaraivo" vai mikä, mut tuntu iha siltä ku joku ois sanonu mulle että mene nukkumaan NYT.
se olo oli oikeesti tosi zombimainen ja omituinen, mä vaan tein niinku se "ääni/vaisto/mikä lie" sano ja menin nukkumaan - mulla ei oikeesti pystyny olemaan mitään kunnollista ajatustoimintaa sillä hetkellä. enkä ole ikinä nukkunut niin sikeästi ja rauhassa kuin silloin. (olin silloin niin laihassa ja huonossa kunnossa että esim kylmän tunne esti nukkumasta normaalisti melkein joka yö)
sitten kun heräsin varmaan melkein 11tunnin unien jälkeen niin mulla oli tosi hyvä ja vahva olo. taistelin kyllä syömishäiriön kanssa vielä useamman vuoden tuon jälkeenkin mutta tosta tapauksesta tuli mulle tosi sellanen voimaannuttava tunne, että mä en enää ikinä palannut sitä edeltäneeseen itsemurha haaveiden kierteeseen. en tiedä voiko tätä varsinaisesti laskea yliluonnolliseksi tapaukseksi mutta siltä se tuntui - en ole ikinä sen jälkeen kokenut tuollaista outoa oloa ihan kuin joku ottais "vallan" mun kehosta ja ajatuksista. tai että jokin niin kirjaimellisesti tuntui ottavan pahan olon pois mun harteilta niin kirjaimellisesti.
Synkkä, mutta ihana kirjoitus! <3
Toivottavasti sulla on kaikki nyt hyvin. Uskon että meillä kaikilla täällä on jokin tarkoitus, osa vain ei koskaan ymmärrä sitä eikä osaa käyttää sitä.
Vau, aika hieno kokemus ja hyvä että toimi sulle sysärinä vastataisteluun syömishäiriötä vastaan!
Itsellä ehkä hienoin oli se kun olin kerran lenkillä oman asunnon lähellä olevalla pururadalla ja toivoin että voisinpa istua johonkin ja mielessäni harmittelin samalla, kun sammalet kivien päällä ovat märkiä. No kappas, yhden kiven vieressä oli vihreä koulun tuoli, sellainen, missä oli vihreä muovinen istuin-ja selkänoja, muutoin metallinen. Istuin siinä hetken ja otin kuvan. Seuraavana päivänä tuoli oli poissa.
Nykyisessä talossamme kävelee jokin vanhempi mies välillä, ilmestyy aina aika ajoin odottamaan johonkin oven pieleen tai huoneen perälle, että huomataan. Minä kutsun hänet aina mukaan seuraan. Olisi mielenkiintoista saada tietää kuka hän on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Englannissa asuessa keitin yhtenä iltana kaakaota kun kuulin naisen kimeän äänen sanovan takaani "kröhöm" todella vihaiseen sävyyn. Tuolla asunnossa oli jotenkin todella ikävä tunnelma etenkin yöaikaan, tosin onhan mahdollista että sain harhoja homeesta jota asunnossa epäilemättä oli.
Mieheni näki minut asunnossaan keskellä yötä viikkoa ennenkuin tapasimme ja sai sätkyn kun tajusi, että bileissä on sama nuori mysteerinainen joka oli seissyt hänen olohuoneessaan. Otin tuon merkkinä yhteen kuulumisesta, mies taas pelkäsi pitkään että olenkin joku demoni :D
Siskoni on nykyisessä kodissani nähnyt vanhan miehen istumassa sohvallamme. Me emme ole miestä nähneet, mutta olo helpottui kun möimme tuon kierrätyskeskuksesta ostetun sohvan. Ehkä vanha mies tuli sen mukana?
Kotimme läheisessä metsässä asuu tonttu, olen nähnyt tämän vihertäväihoisen ja mustapartaisen, hyvin vikkeläliikkeisen pikkumiehen monta kertaa iltalenkillä ollessani ja naapurin lapset ovat nähneet hänet myös. Ei tee kellekään mitään mutta irvistelee ja joskus heittelee kävyillä tai pikkukivillä.
Työpaikallani hissi kulkee öisin omia aikojaan ja käytävillä liikkuu varjoja, kukaan ei haluaisi olla siellä yövuorossa.
Näistä tontuista ja muista "metsänväestä" on ollut paljon ennenkin juttua, en muista oliko juuri tässä ketjussa. Itseäni kiehtoo että mitä nuo niin kuin oikein ovat? Ovatko ne jotain "luonnonhenkiä" tai sellasia joita vain jotkut ihmiset voivat nähdä? En kyllä usko että ovat ihan fyysisiä olentoja. Sitten on ollut juttu jostain möykyistä ja ns muumien mörön näköisestä olennosta. Olen itse kiinnostunut näistä asioista ja olen kai kokenut jonkin asteen "selittämättömiä" asioita ja eräs henkilö jolla on ns kykyjä on sanonut että minussa on jotain "herkyyttä"
Ikävä vain että tontun, mörön tai maahisen nähnyt saa osakseen naureskelua ja pöhkön maineen. Jos kerrotaan kummitusjuttuja ja puhut tontusta, sinun luullaan pilailevan.
Hieman kärjistäen/yleistäen:
Vaikuttaa että täällä on ihmisiä, jotka vakaasti uskovat kaikki jutut ja ihmisiä, jotka vakaasti kieltävät jutut. Itse olen kokenut yliluonnolliselta tuntuvia asioita, ei mitään hahmoja ja alienia vaan olen nähnyt ennalta asioita. Mutta: Silti en usko kuin ehkä puoliin näistä jutuista. Onko muita jotka ovat itse kokeneet näitä asioita mutta eivät silti usko kaikkea muiden kokemaa?
Ehkä selitys on siinä, että on helpompaa uskoa sellaista mitä itse on nähnyt/kokenut, mutta silti ihan vilpittömästi uskon että te jotka olette nähneet kauhuelokuvamaisia örrimörrejä mustine silmineen, niin ne voivat olla ihan vain vilkkaan mielikuvituksen tuotosta.
Olen itsekin nähnyt harhoja yöllä herättyäni kesken unien. Ne tapahtuivat silloin kun elin stressaavaa aikaa. Muulloin niitä ei ole tullut.
Ja te, joiden kohdalla katulamput reagoivat: Olen kuullut, että osa ihmisistä on "sähköyliherkkiä". Heillä vain on kehossaan joku ominaisuus, joka vaikuttaa sähkölaitteiden toimintaan.
En halua pahoittaa kenenkään mieltä vaan yritän esittää teorioita joihinkin yliluonnollisilta tuntuviin asioihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muita, jotka ovat lukeneet koko ketjun ja käyvät silloin tällöin lukemassa, onko tullut uusia juttuja? : )
Vaihtoehtoja kirjoitti:
Hieman kärjistäen/yleistäen:
Vaikuttaa että täällä on ihmisiä, jotka vakaasti uskovat kaikki jutut ja ihmisiä, jotka vakaasti kieltävät jutut. Itse olen kokenut yliluonnolliselta tuntuvia asioita, ei mitään hahmoja ja alienia vaan olen nähnyt ennalta asioita. Mutta: Silti en usko kuin ehkä puoliin näistä jutuista. Onko muita jotka ovat itse kokeneet näitä asioita mutta eivät silti usko kaikkea muiden kokemaa?Ehkä selitys on siinä, että on helpompaa uskoa sellaista mitä itse on nähnyt/kokenut, mutta silti ihan vilpittömästi uskon että te jotka olette nähneet kauhuelokuvamaisia örrimörrejä mustine silmineen, niin ne voivat olla ihan vain vilkkaan mielikuvituksen tuotosta.
Olen itsekin nähnyt harhoja yöllä herättyäni kesken unien. Ne tapahtuivat silloin kun elin stressaavaa aikaa. Muulloin niitä ei ole tullut.
Ja te, joiden kohdalla katulamput reagoivat: Olen kuullut, että osa ihmisistä on "sähköyliherkkiä". Heillä vain on kehossaan joku ominaisuus, joka vaikuttaa sähkölaitteiden toimintaan.
En halua pahoittaa kenenkään mieltä vaan yritän esittää teorioita joihinkin yliluonnollisilta tuntuviin asioihin.
Olen huomannut, että yliluonnollinen kunnioittaa maailmankuvaasi aika paljon. Se ei yleensä tule todellisuuteesi vastoin tahtoasi. Jos haluat olla ateisti, niin se jättää sinun maailmankuvaasi rauhaan ja saat elää Scooby Doo todellisuutta jossa tämä keissi paljastui huijaukseksi, ja tämä ja tämä...
Tuntuu että kummitukset ovat ainoa poikkeus. Niitä ei näytä kiinnostavan uskomuksesi tuon taivaallista. Esim. kaverini ei usko ollenkaan, mutta hänen kämpässä esineet liikkuivat itsestään aina toisinaan. Aina kun otan sen puheenaiheeksi hän toteaa siihen jotain tyyliin: "Oli se kyllä outoa, mutta minä en usko tuollaisiin juttuihin".
Aika moni katulamppu on mennyt pimeeksi kun kuljen ohi. No kunhan ei mee tietokone pimeeksi, niin whatever.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Teini-iän kynnyksellä oleva lapseni halusi katsoa kauhuelokuvan, jossa on antikristus. Mietin, onko hän vielä sen ikäinen että kannattaisiko antaa hänen katsoa, vai alkaako hän nähdä painajaisia. Lupauduin kuitenkin, mutta leipää leikatessani aloin miettiä vielä kerran, oliko se sittenkään viisasta. Samalla viilsin vahingossa itseäni käteen. Ei isoa haavaa, puhdistus ja laastari riitti, mutta en ollut aiemmin 35 vuoden aikana kertaakaan viiltänyt veitsellä käteeni.
Joko se oli merkki yliluonnollisesta, jokin vastasi että ei kannata antaa katsoa tai sitten huomioni vain herpaantui jostain syystä tai sitten alitajuisesti rankaisin itseäni siitä että annoin hänen katsoa.
Fakta on, että tuskin koskaan tulen tietämään vastausta, mutta vaihtoehtoja on monia.
Istuin autossa matkalla töihin, kun huomasin Pasilassa valaistun ristin erään talon seinässä jonka ohi kuljen joka päivä. Mielessäni ajattelin ettenpä olekaan tuota aikaisemmin huomannut ja heti tuli mieleen, että siinä taitaa olla joku seurakunnan tila.
Noh, kävi ilmi, että mummoni oli kuollut samoihin aikoihin. Ja talon seinässä ristiä ei ole tänäkään päivänä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin noin 10v sitten kylässä erään ystäväni luona joka on tiukan skeptinen yliluonnollisen suhteen. Ystävä oli vasta muuttanut. Joimme kahvia ja samassa kuului naksahdus ja astianpesukoneen luukku alkoi hitaasti aueta. Juostiin ulos kuin tuulipäät. Ystäväni on jälkeenpäin kiistänyt mitään tälläistä tapahtuneen, myöskään syyksi siihen että alkoi jo kahden kuukauden kuluttua muutosta etsiä uutta asuntoa on kieltänyt olevan mitään muuta kuin huonot bussiyhteydet. Ja ystävällä on auto!
Tämä tapahtui 2015. Näin unta, että isäni tuli käymään luonani. Tarjosin hänelle konjakkia, mutta hän sanoi ettei enää juo. Seuraavana päivänä veljeni soitti, että isä on kuollut. Isäni sairasti alkoholismia ja kuoli 2015 ollessaan hieman yli 50-vuotias.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asioita, jotka olleet jollain lailla yliluonnollisia ja jääneet mietityttämään hyvässä mielessä:
Esikoinen 1,5 - 2 -vuotiaana aina välillä kysyi kotona, että kukas se tuossa seisoo. Kun katsoin, en koskaan nähnyt ketään. Tämä toistui useasti. Näytti kohtaa sormellaan ja oli ihan vakavissaan. Asumme vanhassa talossa, muutimme tänne, kun hän oli tuon 1,5 v. Itsekin silloin usein tunsin, että makuuhuoneemme ovella on joku öisin. Tunsi vahvasti milloin tuli siihen ja milloin poistui. Mutta tuo oli vain tunne, mitään ei näkynyt. Nykyään en enää siihen reagoi. Tiedän, että lähtee pois.
Sairaalassa vakavasti sairaana ollessani, minulle oli itsestään selvää, että vanhalle mummolleni ei kerrota tilastani. Olin todella pahassa kunnossa, itse koen, että olin kuolemassa, mutta hoitaja ehti hätiin. Kun pääsin sairaalasta tämä tosi vanha mummoni kuoli. Jotenkin minulla on aina ollut olo, että hän lähti, jotta minä sain jäädä. Meillä oli aina todella läheiset välit. Mutta untakaan en ole hänestä nähnyt kuolemansa jälkeen.
Joskus ulkona kotona savuketta polttaessani vieressäni pysyi sitkeästi harmaa hahmo. Ajattelin ensin, että jotain usvaa, mutta ei se kyllä ollut.
Unessa olin pappani hautajaisissa. Hän hymyili minulle muutamaa penkkiriviä edempää pyjamassaan. Samassa unessa hän tuli hakemaan minua tanssimaan juhlissa pyjama päällä ja kertoi, että hänellä on kaikki hyvin.
Samanlaisen unen olen nähnyt myös lopetetusta koirastamme. Unessa se osasi puhua ja kertoi kaiken olevan hyvin.
Mökkinaapurimme kuoli tapaturmaisesti ja oli lapsillemme tärkeä. Heräsin kesällä aamuyöllä kuolemansa jälkeen, kun huoneessa tuoksui voimakkaasti kukkaset, nukahdin kuitenkin heti uudestaan, koska tunne siitä, että naapurin täti oli tullut vain hyvästelemään vielä lapsemme oli todella vahva.
Lapsuudenystäväni isä kuoli. Hän kävi meillä useasti, oli isäni metsästyskaveri. Unessa lähti meiltä metsästysvaatteet päällä, nuorena, laittoi eteisen oven kiinni ja sanoi minulle: "Heippa sitten!" Kun heräsin olin aivan järkyttynyt, niin aidolta se tuntui.
Kävin meidän nykyisen mökkimme läheisyydessä joskus nuorena silloisen poikaystäväni, nykyisen mieheni kanssa. Muistan mökin nähtyäni ajattelevani kateellisena, että tuossa mökissä asuu onnellisia ihmisä. Maisema oli niin kaunis. Vuosia myöhemmin ostimme mökin, mutta tajusin asiayhteyden vasta paljon myöhemmin, että kyseessä oli sama mökki, jota oli tuolloin katsellut. Olen myös nähnyt unta, että viime hetkilläni olen kyseisen mökin pihassa rullatuolissa vielä katsomassa viimeisiä kertoja kyseistä maisemaa. Äitini seisoo vieressäni. Jotenkin siitä tuli fiilis, että aikaa ei ole ihan hirveästi ja näytin tosi sairaalta. Olen sairastanut vakavasti. Äitini on ollut tukenani.
Ei tapahtunut "joskus ennen muinoin" vaan 1980-luvulla. Eräältä henkilöltä vuoti runsaasti verta tapaturman johdosta. Suvussa oli ns. verenseisauttaja. Hänelle soitettiin (lankapuhelimet olivat silloin käytössä). Verenseisauttaja lausui: "Katso sitä haavaa. Verentulo loppuu NYT." Ja verentulo katkesi sillä hetkellä siihen.
Vierailija kirjoitti:
teletapia
Miten ilmenee?
Vierailija kirjoitti:
Tää on nyt vähän synkkä juttu mutta ehkä ihan hyvä tällanenkin tapaus kertoa. minulla oli nuorempana todella vaikea masennus ja syömishäiriö. olin sitten yhessä vaiheessa niin pahassa pisteessä että mietin itsaria jatkuvasti ja yhtenä päivänä kun olin yksin kotona niin ajattelin että okei, nyt teen sen, en kertakaikkiaan jaksa enää tätä helvettiä.
istuskelin sitten itsekseni hetken ja olin aikeissa hoitaa homman, en sano millä tavalla meinasin sen tehdä, mutta yhtäkkiä mulle tuli tosi kummallinen olo. multa puutu ekana jalat ja sitten se outo puutumisen tunne nousi mun koko kehoon - ajattelin jo että saanko mä nyt jonku sairaskohtauksen vai mitä. kun se puutumisen tunne oli levinnyt koko mun kehoon, niin tuntu samalla siltä kuin koko pää tyhjenisi kaikista ajatuksista ja tuli hirvee väsymys, olisin voinut kirjaimellisesti nukahtaa pystyyn siihen paikkaan. en sitten tiedä oliko se vaan mun joku oma "takaraivo" vai mikä, mut tuntu iha siltä ku joku ois sanonu mulle että mene nukkumaan NYT.
se olo oli oikeesti tosi zombimainen ja omituinen, mä vaan tein niinku se "ääni/vaisto/mikä lie" sano ja menin nukkumaan - mulla ei oikeesti pystyny olemaan mitään kunnollista ajatustoimintaa sillä hetkellä. enkä ole ikinä nukkunut niin sikeästi ja rauhassa kuin silloin. (olin silloin niin laihassa ja huonossa kunnossa että esim kylmän tunne esti nukkumasta normaalisti melkein joka yö)
sitten kun heräsin varmaan melkein 11tunnin unien jälkeen niin mulla oli tosi hyvä ja vahva olo. taistelin kyllä syömishäiriön kanssa vielä useamman vuoden tuon jälkeenkin mutta tosta tapauksesta tuli mulle tosi sellanen voimaannuttava tunne, että mä en enää ikinä palannut sitä edeltäneeseen itsemurha haaveiden kierteeseen. en tiedä voiko tätä varsinaisesti laskea yliluonnolliseksi tapaukseksi mutta siltä se tuntui - en ole ikinä sen jälkeen kokenut tuollaista outoa oloa ihan kuin joku ottais "vallan" mun kehosta ja ajatuksista. tai että jokin niin kirjaimellisesti tuntui ottavan pahan olon pois mun harteilta niin kirjaimellisesti.
Haluan vähän täsmentää tätä kun sanoin että tunsin puutumisen tunnetta ensin jaloissa ja sitten koko kehossani - kuvailin sitä ehkä vähän liian yksinkertasesti. se tunne oli sellainen turruttava ja kylmä, mutta samaan aikaan tuli inhottava kylmä hiki, minkä takia luulinkin että nyt saan jonkin sydärin tai jotain. että siinä tilanteessa kun toi outo kylmyys/puutuminen alkoi ja levisi niin se tilanne oli todella pelottava ja ahdistava. tuli nimenomaan sellane olo että olen jotenkin "säpissä" jotta en pystyisi toteuttamaan itsari aikeitani. ja kun se puutuminen/kylmyys oli huipussaan, niin sitten tuli seuraavaksi se pakottava tarve mennä nukkumaan. en osaa enää sanoa näin jälkikäteen kuulinko mitään ns ulkoista ääntä vai oliko se vain omia ajatuksiani mutta tuntu kuin joku oikeasti pakottaisi että mene nukkumaan ja sassiin.
vasta sitten seuraavana aamuna kun heräsin pitkiltä uniltani niin se kokemus tuntuikin positiiviselta ja jotenkin puhdistavalta.
Appiukko kuoli muutamia vuosia sitten.
Oli aikamoinen yllätys nähdä hänen kaksoisolentonsa eräässä ulkomaisessa rantakahvilassa pari vuotta myöhemmin.
Seuraatko vielä tätä keskustelua? Minä näen numeroita ennalta, olen todistanut sen lukuisille ihmisille lukuisia kertoja, mutta en voi itse vaikuttaa esim. noppien silmälukuihin. Näen vain ennalta kaikenlaisia pelien tuloksia ym. En ymmärrä, miksi.