Mitä "yliluonnollisia" juttuja teille on käynyt?

Voiko suojelusenkelikin olla oikeasti paha demoni?

Vierailija kirjoitti:

kirottuko olen kirjoitti:

Vastoinkäymisten määrä ja suuruusluokka tuntuu suorastaan yliluonnolliselta! Tapahtuu ihan friikkejä vastoinkäymisiä ja pieleenmenoja, mitä ei kenellekään muulle koskaan käy. Ja ei varmasti mitään positiivista tapahdu koskaan, jos itse yrittää jotain kivaa tehdä, varmasti menee jotenkin pieleen niin, että vain vituttaa entistä enemmän!!

Mulla sama! Ihan käsittämättömiä juttuja. Jostain antibiootistakin sain ikuiset keskushermostovaivat riesaksi. Ei ole kuulemma edes mahdollista. Muutama muu sairaus syntyi ihan käsittämättömällä tavalla. Eikä vastoinkäymiset rajoitu vain sairauksiin. Epäonnea aina aivan kaiken kanssa. Koko elämän ollut. Useamman kerran olen koittanut nettiin kirjoittaa jostain vastoinkäymisestä, jos löytyis joku kohtalontoveri, niin trolliksi on luultu kun ei kellekään sellaista voi kuulemma sattua.

Ei pitäisi koskaan mennä kieltämään toisen kokemusta, kun ei tiedä toisen elämästä mitään. Mutta jos ei ole itse jotakin paskaa joutunut käymään läpi, ei voi sitä käsittää, että sellainen voi käydä jollekin toiselle. Moni on just semmonen idiootti, että ne kuvittelee elämän menevän niin, että mitä ei mulle ole tapahtunut, ei sitä voi tapahtua muillekaan. Mitä lie maailman napoja ja erehtymättömiä kuvittelevat olevansa?

Itelle on tapahtunut elämässä niin paljon huonoja juttuja, että jos sen kaiken kirjoittaisi, niin suuri ja paksu kirja syntyisi. Lyhyesti ei voi kertoa. Tähtiinhän meidän kaikkien kohtalot on kirjoitettu. Maailmassa on paljon kaikenlaista: kullassa ja jalokivissä pyörivät superrikkaat, äärimmäisessä köyhyydessä elävät nälkää näkevät ja pirun montaa eri variaatiota näiden kahden ääripään väliltä.

Unihalvaus varmaan, mutta olin puolihereillä, kun joku noin 10-vuotias vähän tukevahko poika tuli ravistelemaan hereille. "Herää, herää! Kauheaa on tapahtunut!" Ihan tuntematon ja minulla ei ole lapsia.

Vierailija kirjoitti:

Voiko suojelusenkelikin olla oikeasti paha demoni?

Ne suojelusenkeli-kokemukset joita olen kuullut, on sellaisia että ihminen joutuu vaaraan ja yhtäkkiä tapahtuu joku käänne kuten auto "nostetaan" oikealle reitille. Eli joku tietty läheltä piti-tilanne esim.

Vierailija kirjoitti:

Tulee tuosta ylemmästä  mieleen että kyllähän jonkun  Pertti-enon tai Miuku-kissan haamun vielä kestää mutta sitten on nuo irvokkaat,kauhulefoista revittyjen näköiset kummajaiset... mitähän ne ovat? Tarkoitan siis  varjohahmoja vailla kasvoja ja   valkonaamaisia leveähymyisiä. Veljeni joutui tuommoisen kanssa tekemisiin eikä toipunut ikinä täysin,persoona muuttui.  Asuimme silloin englannissa ja oltiin naapurin lasten sekä veljen kanssa menty tutkimaan yhtä autiotaloa,kuultiin ylhäältä ääniä ja häivyttiin. Veli jäi jälkeen solmiessaan kengännauhaa ja näki portaita  "Vi""un vauhdilla" tulleen naisen  jonka suu oli hymyssä ihan kirjaimellisesti korvasta korvaan. Sanoo että näkee sen hymyn loppuelämänsä.

Mä oon nähnyt tällasen "suurihymyisen" olennon

Myös kahdesti elämässäni ja tunnelma niiden kanssa on aina ollut ilkeä ja paha. Eka kerran olin 5-6 vuotias ja heräsin äidin ja isän keskeltä pissahätään. Herätin äidin, että käyttäisi mua vessassa ja äiti lähti edeltä. Kun olin laskeutumassa sägystä omin avuin alas, satuin katsomaan lattialle sängyn päätyyn ja näin tämän olennon hämähäkkimäisesti kontallaan, tuo iso virne korvasta korvaan. Juoksin äidin luo ja kuiskasin, että makuuhuoneen lattialla on joku paha olento, mutta äiti sanoi että höpö höpö, se on vain meidän perheen seefferikoira. Katsoin väärin.

16 vuotiaani sitten näin hänet toisen kerran. Heräsin siihen että jousipatja nuokahti niin kuin joku olisi istunut sängyn laidalle. Kappas vain jokuhan siinä istui kasvojen profiili näkyen. Kun olin ymmälläni hiljaa, hän käänsi päätään hitaasti muhun päin ja taas näin tuon korvasta korvaan hymyn/irveen. Ei muuta kuin ponnahdin sängyn toiselle laidalle ja läppäsin valot päälle. Olento katosi puff.

Vierailija kirjoitti:

Teimme muuttoa  yhteen mieskaverini kanssa ja tyhjensin kellarivarastoa myöhään illalla, kellarikopit sijaitsivat viereisessä rapussa ja rappuja yhdisti käytävä jossa ei ollut mitään, se oli tarkoitettu vain läpikulkuun. Ollessani melkein käytävän päässä valo sammui ja kun hapuilin katkaisijaa kuulin vierestäni nopean  märkien jalkojen läiskähdyksen, voitte uskoa että juoksin muuten käytävän loppuun ja lujaa! Kävin siinä sitten rauhoittuneena  tavaroita läpi ja tarkoitus oli palata asunnolleni samaa reittiä mutta kun  olin nostanut yhden laatikon käytävän lattialle ja  käännyin hakemaan toista,  näin silmäkulmasta välähdyksena  tumman  hahmon.  Päädyin sitten kantamaan ne laatikot ulkokautta, toppi ja verkkarit päällä  ja sandaalit jalassa joulukuussa....    harmi etten  älynnyt kysyä ennen pois  muuttamista  talon vanhuksilta että tietäisivätkö he  talon historiasta mitään  epäilyttävää? Minä olin siis yksityiseltä vuokralla, muut asuivat omistusasunnoissa ja olivat asuneet niissä vuosia. Olin talon nuorin asukas.

Itselläni täysin samanlainen kokemus. Olin myös yksityisellä vuokralla ja talon muut omistusasunnoissa asuvia vanhuksia . Harmittaa myös etten kysynyt naapureilta talon historiasta.

Älkääuskoko kirjoitti:

Suurin osa noista kertomuksista on pahan hengen aiheuttamia,, ne haluaa antaa sellaisen kuvan et sukulainen tullut morjestaa viimeistä kertaa tms,, älkää menkö lankaan, pahoja henkiä ja demoneita on olemassa vaikka Nyky ihminen niille nauraakin,, sitä ne haluaakin et ihminen nauraa ja turvautuu teknologiaan, loogisuuteen yms (mikä joissain asioissa hyvä),, tarkoituksena on pilkata Jumalaa, Jeesusta ja kaikkea hyviä moraalisia arvoja

Asia on juuri näin. Tosiasia on, että ihminen haluaa jollain tapaa "jännän" selityksen asioille. Moni jännä asia selitetään juuri niin, että se on lopulta hyvä ta kiva juttu. Demonit ja riivaajat on kuitenkin olemassa oleva asia. Eivät ne aina esiinny niinkuin luullaan, sarvet päässä ja hiilihanko kädessä. Usein ne tulevat jopa kauniin näköisessä muodossa, sellaisessa, josta ei heti osaa epäillä mitään. Se on ovelaa ja pirullista, usein yritys saada ihmiset "lumoutumaan". Ja juu, yksi on, joka on ylitse kaiken tämän, Jeesus :).

Ja aivan varmasti on niin, että mielisairaaloissa on varmasti paljon riivattuja. Ei ole mahdollista, että esim. joku potilas saa raivokohtauksen, eikä löydy niin montaa hoitajaa, jotka kykenisi pitämään hänet aloillaan, voimat on sitä luokkaa.

Lapset olivat isällään enkä jaksanut yksin syödä leipomaani omenapiirasta joten aloin houkutella kavereita kahville, yksi kaveri lupasikin tulla seuraavana päivänä. Olin klo 9 aamulla puoli-alasti yläkerrassa kun ulko-ovi kävi kovasti  paukahtaen ja ihmettelin, että joko se Minna (nimi muutettu) nyt muka jo tuli ja eikös ovi ole lukossa? Huomautus tähän väliin, että asun vuokralla ok-talossa. Huutelin portaiden yläpäästä "Moi!" ja Minna, säkö?" saamatta vastausta ja siinä vaiheessa pulssi hiukan nousi.. kännykkä kädessä ja hätänumero valmiina  hiippailin alakertaan ja mietin että kiva kun joku psyko nyt hyökkää ja kuolen Paavo Pesusieni-pyyhe päässä   ja äidiltä perityssä ikivanhassa froteemekossa!  (liikaa Criminal Mindsiä maybe?)  No eihän sieltä kukaan mistään hyökännyt. Mutta astianpesukoneen luukku oli auki ja itse en ollut varmasti sitä jättänyt, kompastuttuani siihen pari kertaa olen nimittäin  ollut liki hysteerisen tarkka asiasta. Ulko-ovi oli lukossa joten en tiedä mikä se kuulemani avausääni oli ja kuka (tai mikä) avasi luukun!

Olin kieltämättä helpottunut kun kaveri  lopulta polki pihaan.

Äitipuoleni oli viinaan menevä hankala nainen eikä oltu mitenkään läheisiä, olin kuitenkin jo 21 kun tämä nainen sanotaan häntä Maijaksi tuli kuvioihin. Seurustelivat isän kanssa useita vuosia mutta eivät muuttaneet yhteen vaan pitivät omat asunnot. Maija kuoli asuntoonsa omana 50-vuotiapäivänään.

Lupasin sitten auttaa isää Maijan asunnon tyhjentämisessä ja siivomisessa, muita  omaisia kuin isäni Maijalla ei näet ollut. Isä oli viemässä kuormaa kierrätyskeskukseen ja pesin ikkunoita kun tv meni päälle äänet täysillä. Sammutin sen olettaen vanhan telkkarin sekoilevan mutta seuraavaksi alkoi vessasta hirveä mekkala, hiustenkuivain oli mennyt  päälle ja tippunut lattialle  täristen siinä. Tuossa vaiheessa  oli lähellä etten pinkonut asunnosta ulos.  Isä otti muistoksi jotain valokuvia ja Maijan sydänkaulakorun jonka pisti magneetilla jääkaapin oveen roikkumaan, yhtenä päivänä koru alkoi heilua ja hakata jääkaapin ovea vasten. Isä oli viskannut sen roskiin.  Uskon, että äkkikuolema voi pitää ihmisen täällä koska ei halua hyväksyä taikka ymmärtää, että on nyt pysyvästi ulkona maallisesta majastaan.

Niin onko viha uskovia kohtaan yleistä ihmisvihaa ja omaa syyllisyydentuntoa joka projisoidaan niin, että armo raivostuttaa. Se , että joku kehtaa sanoa olevansa Jumalalle kelpaava ja on silti erheellinen ihminen.

Vierailija kirjoitti:

Niin onko viha uskovia kohtaan yleistä ihmisvihaa ja omaa syyllisyydentuntoa joka projisoidaan niin, että armo raivostuttaa. Se , että joku kehtaa sanoa olevansa Jumalalle kelpaava ja on silti erheellinen ihminen.

Ennen myös provosoiduin törkeistä kommenteista, nyt tuntuu jo rangaistukselta itsessään ajatus siitä, että joku elää vihassa, katkeruudessa ja ilman Jumalaa.

Muutenkin näkee että nämä vihaajat ei pysy totuudessa. Lähes aina kun kommentoin, saa kommenttini yläpeukkuja ja ei paljoakaan alapeukkuja, paitsi silloin kun paljastan olevani uskovainen. Se viha varmaan tuo jotain turvaa heille tuuliajollaan.

Olin töissä eräässä teollisuuslaitoksessa, kun eräänä päivänä laitoksesta katkesi sähköt, joka on ääriharvinaista. Kuulin sähkömiehiltä, jotka kävi muuntamossa kytkemässä sähköt takaisin päälle, etteivät tiedä mistä syystä sähköt katkesivat.

No, työpäivän jälkeen kuulin, että mummoni oli kuollut sen päivän aikana... O_O

Aikaisemmin, kun ukkini kuoli, näin jotain erittäin outoa unta ja oikein säpsähdin hereille, kun puhelinsoitto tuli asiasta...

Sattumaako, vaiko sittenkin jotain selittämätöntä...

Suurihymyiselle sanoisin Jeesuksen nimessä pois. Mutta siis, jos niitä on useampi nähnyt niin mitä ne ovat? + eikö se merkkaa että nämä asiat ovat totta..? Vai kehittäisikö ihmismieli juuri tietynlaisen hahmon? Näin varmaan aivotutkijat jotenkin pyrkisivät selittelemään.

Vierailija kirjoitti:

Suurihymyiselle sanoisin Jeesuksen nimessä pois. Mutta siis, jos niitä on useampi nähnyt niin mitä ne ovat? + eikö se merkkaa että nämä asiat ovat totta..? Vai kehittäisikö ihmismieli juuri tietynlaisen hahmon? Näin varmaan aivotutkijat jotenkin pyrkisivät selittelemään.

Ja ikinä en halua nähdä, kauhea näky olisi varmaan.

Toinen juttu, olen kuullut kahden-kolmen ihmisen kertovan kukista ja pääkalloista, joita ovat nähneet jotenkin nukkumaan mennessään. Uskovaisena kehotin rukoilemaan asian takia ja tämä yksi ihminen sanoi että hän kehotuksestani siunasi itsensä nukkumaan mennessä eikä niitä sen jälkeen kuulemma ole näkynyt.

ps. onkohan Guns'n rosesin estetiikka ottanut inspiraatiota tällaisesta jostain

Mua kiinnostaa tuo suurihymyinen.

Kauhuleffoissa on ollut tuollaisia hahmoja eli ne on matkittu todellisen elämän olennosta jonka moni muukin on nähnyt.

Hyi nuo suurisuiset olennot! Katsottiin kauhuleffa-fanin siskoni kanssa Babadok tms ja siinä oli hahmo jolla oli just tuollainen valtava suu, kusisin alle ja saisin sydärin jos semmoinen  hymyilisi sängyn päässä joku yö.

"Suurihymyinen" olio näky on oman mielen projektio. Se johtuu luultavimmin jostain omista asioista mitä on puuhannut. Kannattaa tarkastaa millä asenteella on ollut liikkeellä juuri ennen sen näkemistä. Ihmisellä voi tulla voimakas kiusaus esim. tehdä jokin asia, jonka hän tietää olevan väärin, tai huono asia itsensä kannalta. Jos hän tekee niin, niin saattaa nähdä esimerkiksi tuollaisen näyn. Voi tietysti vetää johtopäätöksen, että olisi jotain pahoja olentoja toisella olemassaolon tasolla, jotka houkuttelevat ihmisiä tekemään huonoja päätöksiä. Olen myös kuullut useita tapauksia, että jos ihminen on esim. tehnyt jonkin parannuksen, tai suuren hyvän työn, niin vastaava olento ilmestyy myös irvistelemään, tai jotkut ihmiset yllättäen esim. huutelevat täysin järjettömiä solvauksia häntä kohtaan. Tällaista tapahtuu. On silti vaikea ellei mahdoton sanoa, liittyvätkö ne jollain henkisellä/mystisellä tavalla toisiinsa, vai onko kyse sattumista ja esim. herkästä mielikuvituksesta. Itse esim. näen painajaisunia, jos syön illalla ruisleipää yli 2 siivua. Siitä tulee jotain vatsaoireita, jotka mieleni unitilassa projisoi ahdistaviksi uniksi. Toiset ovat myös herkempiä, ja joillakin on kyky nähdä esim. silmät sulkiessaan maisemia ja ihmisiä, kuin puoli-, tai unitilassa. Mutta 99%:sesti voi sanoa kaikkien näkyjen ja tuntemusten perustuvan joko omiin pelkoihin tai haluihin. Esim. jos joku on tehnyt rikoksen, niin asia vainoaa häntä joka puolelta. Hän saattaa jopa virheellisesti kuulla ja luulla ihmisten arkipäiväisissä puheissa viittauksia häneen tai johonkin tiettyyn asiaan, mitä hän esim. pelkää kuulla. Se viittaa myös mahdollisuuteen että kärsii jonkinlaisesta lievästä skitsofreniasta. Stressi yleensä vahvistaa näitä kaikkia negatiivisia kokemuksia. 

Mastamukkara kirjoitti:

"Suurihymyinen" olio näky on oman mielen projektio. Se johtuu luultavimmin jostain omista asioista mitä on puuhannut. Kannattaa tarkastaa millä asenteella on ollut liikkeellä juuri ennen sen näkemistä. Ihmisellä voi tulla voimakas kiusaus esim. tehdä jokin asia, jonka hän tietää olevan väärin, tai huono asia itsensä kannalta. Jos hän tekee niin, niin saattaa nähdä esimerkiksi tuollaisen näyn. Voi tietysti vetää johtopäätöksen, että olisi jotain pahoja olentoja toisella olemassaolon tasolla, jotka houkuttelevat ihmisiä tekemään huonoja päätöksiä. Olen myös kuullut useita tapauksia, että jos ihminen on esim. tehnyt jonkin parannuksen, tai suuren hyvän työn, niin vastaava olento ilmestyy myös irvistelemään, tai jotkut ihmiset yllättäen esim. huutelevat täysin järjettömiä solvauksia häntä kohtaan. Tällaista tapahtuu. On silti vaikea ellei mahdoton sanoa, liittyvätkö ne jollain henkisellä/mystisellä tavalla toisiinsa, vai onko kyse sattumista ja esim. herkästä mielikuvituksesta. Itse esim. näen painajaisunia, jos syön illalla ruisleipää yli 2 siivua. Siitä tulee jotain vatsaoireita, jotka mieleni unitilassa projisoi ahdistaviksi uniksi. Toiset ovat myös herkempiä, ja joillakin on kyky nähdä esim. silmät sulkiessaan maisemia ja ihmisiä, kuin puoli-, tai unitilassa. Mutta 99%:sesti voi sanoa kaikkien näkyjen ja tuntemusten perustuvan joko omiin pelkoihin tai haluihin. Esim. jos joku on tehnyt rikoksen, niin asia vainoaa häntä joka puolelta. Hän saattaa jopa virheellisesti kuulla ja luulla ihmisten arkipäiväisissä puheissa viittauksia häneen tai johonkin tiettyyn asiaan, mitä hän esim. pelkää kuulla. Se viittaa myös mahdollisuuteen että kärsii jonkinlaisesta lievästä skitsofreniasta. Stressi yleensä vahvistaa näitä kaikkia negatiivisia kokemuksia. 

No ei ole. Kyse on maailmalla usein tavatusta "the grinning manista" joka lukeutuu varjoihmisiin eli englantilaisen Shadow people luokittelun alaisiin olentoihin. Vuosia paranormaaleja ilmiöitä kansainvälisesti tutkinut Rosemary Ellen Guiley tutki näitä olentoja vuosia ja julkaisi aiheesta kirjankin. Hän on vetänyt päätelmän, että shadow peoplet ovat aina olleet olemassa, mutta länsimaalaiset eivät ole ymmärtäneet ilmiötä, koska meiltä puuttuu arabikulttuurien tuntemus uskomusten osalta. Hän on identifioinut olennot nk. Djinneiksi, joita houkuttelee pelko ja stressi. He ikäänkuin eläävät/syövät näitä tuntemuksia.

Olen tuo kirjoittaja joka näki suurihymyisen olennon kahdesti, 5 ikäisenä ja seuraavankerran 15-16 vuotiaana. Olen itseasiassa nähnyt lähes kaikki ne olennot joista on yhtenäistä silminnäkijälausuntoa, hattupäisen miehen (kuin cowboy) ja kääpiöntyyppisiä olentoja. Plus muutama muu josta kukaan ei ole vielä mainintaa mistään. Kaikki ajalla kun sain ensimmäisensydänsuruni 15 - 16 vuotiaana. En ole koskaan ollut psykoottinen ja hoidossa harhojen takia. Minä myös koin nämä ilmiöt jo yli 30 vuotta sitten, ennenkuin niistä netissä edes puhuttiin. Shadow people termiin törmäsin eka kertaa mainintana 32 vuotiaana ja ihan vuosi sitten huomasin jo artikkeleita joissa näitä olentoja oli alatyypitelty hattumieheksi ja virnemieheksi yms...

Alla linkki Rosemaryn haastatteluun varjoihmisistä. Kyse on youtube videosta ja valitettavasti vain englanniksi.