Mitä "yliluonnollisia" juttuja teille on käynyt?
Otsikolla tarkoitan siis sitä, että ovat kuitenkin järjellä selitettävissä vaikka ehkä kaukaa haettujakin. Lähinnä milloin olette pelästyneet tai alkaneet miettiä, että onkohan tässä nyt jotain muutakin. Saa toki kertoa asioita joita ei voi selittää, mutta haluaisin pitäytyä tositapahtumissa.
Kommentit (3733)
Teinityttömme on useaan kertaan väittänyt nähneensä tumman hahmon liikkuvan talossamme. Itselleni on käynyt muutaman kerran siten, että kun olen sammuttanut tv:n ja käynyt pesemässä hampaat on se taas päällä. Ajattelin, että lapset ovat sen laittaneet päälle. Olen joskus ollut yksin kotona ja lukenut kirjaa. Havahdun siihen, että missä välissä olen käynnistänyt television? Säädin on kirjahyllyssä, mutta tv on käynnistynyt itsestään. Tämä tapahtui pari kertaa kuukaudessa ja usein otan virtajohdon kokonaan pois.
Tämä tapahtui vuonna 1984 kun olin 9-vuotias pikkutyttö.
Minun lapsuudenkotini rakennettiin toisen maailmansodan aikana, mutta nyt se on jo purettu.
Olin menossa nukkumaan sillä aikaa kun vanhmpani katsoivat vielä televisiota.
Heräsin 3 yöllä kun minulle tuli jano.
Jäin lagaamaan sängylleni koska olin vielä puoliunessa.
Vanhempani ovat todella kriittisiä sähkölaskujen suhteen, joten ihmettelin miksi valot olivat edelleen päällä.
Kun olin juuri nousemassa sängyltäni, niin valot sulkeutuivat niin, että jonkun piti painaa siitä sähkökatkaisimesta.
Vanhempani olivat jo nukkumassa, joten he ei ainakaan olisivat voineet painaa sähkökatkaisimesta.
En saanut enään sinä yönä unta enkä uskaltanut mennä alakertaan.
Vierailija kirjoitti:
Tätä ketjua on kiva lukea, kunnes pitää mennä nukkumaan miehen ollessa yövuorossa!
Minullehan kävi niin onnekkaasti, että muutin alkuvuonna mieheni kanssa yhteen. Nyt voin huoletta lukea tätä parasta ketjua (ja muita samankaltaisia) ilman yöllistä paniikkia :D Yksin asuessani luin näitä myös mutta piti aina katsoa Netflixistä jotain hömppää ennen kuin pystyi nukkumaan iloisin mielin. Hassu ihmismieli.
Anysways, tämä ei ehkä yliluonnollisiin lukeudu, mutten keksinyt muutakaan tapausta. Jostain syystä vuosien saatossa olen tehnyt itselleni tärkeäksi tavoitteeksi jonain päivänä löytää neliapilan. Tosissani etsin sellaista aina kun istuskelin puistossa tai oleskelin pihalla, enkä koskaan ole löytänyt. Tätä jatkui viitisen vuotta, kunnes nyt tänä vuonna, keväällä, oli minulla edessä uusi, koko arjen muuttava elämänvaihe, mitä panikoin hulluna yötä päivää ja pessimistisenä pelkäsin pahinta.
Oltiin miehen vanhempien luona kaksi päivää ennen tätä mullistusta, ja kas ollakkaan, löysin neliapilan. Ensimmäinen apila pihalla mihin katseeni loin. Seuraavana päivänä menimme myös ulkoilemaan, ja löysin viisiapilan saman tien. No, elämänmuutos tuli ja se olikin top kolmessa parhaista asioista mitä minulle on koskaan tapahtunut.
En tiedä oliko tämä yliluonnollista mutta en ole keksinyt muutakaan selitystä. Me oltiin miehen kanssa vähän aikaa sitten vuokramökillä. Heräsin yöllä kun oli ihan pimeää. Janotti, joten kävin jääkaapilla hörppäämässä mehua. Kun tassuttelin tuvan poikki takaisin sänkyyn, mun viereltä kuului hirveä rämähdys, ihan kuin jotain peltistä olisi pudonnut lattialle. Itse en koskenut mihinkään. Mies kysyi multa että mitä oikein touhuan, ja vastasin että en se minä ollut, että lamppu varmaan putosi katosta, katsotaan aamulla.
Mutta aamulla ei ollut mitään peltistä lattialla, lamppu oli tiukasti katossa ja astiat siististi kaapeissa. Tuossa mökissä ei ollut takkaa, niin että olisi voinut hormit paukkua. Ja se ääni kuului selvästi sisätiloista. Mies on skeptikko mutta hänkään ei ole keksinyt selitystä sille äänelle.
Tämä ei oikeastaan taida olla yliluonnollista sinänsä, mutta ainakin kolme kertaa on tapahtunut, että olen nähnyt UFF:n näyteikkunassa vaatteet, jotka luulen vieneeni UFF:n keräykseen, mutta ovatkin sitten vielä löytyneet omasta kaapista.
Yksi niistä oli äidin kutoma villapaita. Ilmeisesti joku muu oli saanut samanlaisen idean. Sama väri ja samat kuviot. Toinen oli pikkutytön asu, joka oli koottu kolmesta erillisestä vaatekappaleesta. Se oli ehkä erikoisin tapaus: myssy, pusero ja pitkät housut, jotka olivat jääneet pieniksi omalle lapselle. Kolmas oli leninki, jonka tuttava lahjoitti käytettynä mutta jollaista en ollut nähnyt muualla. Siitäkin oli kaksoiskappale kierrätyskaupan näyteikkunassa.
Vierailija kirjoitti:
Olen sh ja hoitanut paljon häiriintyneitä nuoria, jostain syystä nämä okkultismiin seonneet nuoret tietävät sinusta asioita joita heidän ei pitäisi tietää, valot välkkyvät ja tavarat liikkuvat itsekseen. Näistä asioista ei vain puhuta. Osittain siksi ettei ammattilainen levittele työasioita ja osittain siksi ettei maine mene.
Kyllä jos tämä on totta mitä sanot niin sitä ei pitäisi nyt tässä vain sivuuttaa tuosta vaan, mikä on jostakin syystä se reaktio, mikä kaikilla tulee, vaan sinun pitäisi kertoa tarkemmin mitä on tapahtunut ja mitä yliluonnollista olet nähnyt MT-potilaita hoitaessasi tai siihen liittyen. Täällä voi anonyymisti kertoa. 97% ei kyllä usko jos väität että joku tavara on itsekseen lennellyt. Tiedän kyllä että niillä jotka ovat näitä asioita oikeasti nähneet tai kokeneet, siihen liittyy niin vahva "ikävä" tai "inhottava" tunne, että ne haluaa luonnostaan ennemmin unohtaa kokonaan, kuin edes kertoa niistä kellekään...
On se kumma et hoito alan ammattilaisia käsketään vaieta niistä yliluonnollisista tapahtumista joita näkevät nuorten parissa, ne nuoret jotka ovat sekaantuneet okkultismiin tai pelanneet ouija laudalla ovat vaarassa ja moni on joutunut mielisairaalaan
Tiedän erään henkilön joka kehuskelee sillä et satanismi on hänen elämänsä ja hänen elämäntapansa on täysin sekaisin, vihainen, aggressiivinen,, monet näistä suuttuu aivan tuhottomasti kun mainitsee sanan kirkon ja varsinkin Jeesuksen, pelkkä Jeesus nimi herättää jo monissa ihmisissä pilkan ja vainon jotain uskovaa kohtaan,, mutta nämä jotka ovat kirjaimellisesti sekaantuneet pahoihin voimiin saavat ihan raivon valtaan, pahat hengethän eivät kestä kuulla Jeesus nimeä
Tämäkin nainen tietää pelottavan paljon joitain asioista ihmisistä vaikka ei olis ikinä nähnytkään tai tuntenut ihmistä henkilökohtaisesti,,
Ihmisten olis aika herätä,, eikä nauraa ja pilkata että hulluja ovat,, jos ei ole itse kokenut suhtautuu pilkallisesti, mut ne jotka on kokenut jotain pahaa tai yliluonnollista tietää et on olemassa pahoja henkiä
Tapahtuuko kenellekkään muulle tällaista?
Joskus ennen unentuloa annan ajatusten vaeltaa. Esimerkiksi mieleeni tulee oma auto ja ajattelen että "no tulipahan farmarin tavaratilakin tänään siivottua kunnolla". Tästä ajatuksesta tulee ensin dejavu -tunne ja samalla näen ja ajattelen että "silloin kun nostin isoa koiraa tuonne auton tavaratilaan".
Ikäänkuin tämä olisi jo joskus aikaisemmin tapahtunut, vaikka ei ole. En omista koiraa, en ole koskaan omistanutkaan eikä kenelläkään kaverilla ole koiraa. "Muisto" on niin voimakas kuin se olisi joskus tapahtunut.
Täytim sohvalla ristikkoa kun keittiöstä alkoi kimeä piippaus, jääkaappi ilmoitti liian pitkään auki olleesta ovesta. Kävin tyrkkäämässä sen kiinni, menin tupakalle ja aloin sitten ihmetellä kuka sen oven oli avsnnut
Huutaa 15 min auki oltuaan ja minä olin istunut ainakin tunnin sohvalla!
Vierailija kirjoitti:
Äitini nukuttua pois menin selvittelemään ainoana lapsena hänen asioitaan ja jäin yöksi äidin taloon. Talo on hyvin pieni, semmoinen mummonmökki-tyylinen . Nukin äidin makuuhuoneessa, pedatun sängyn päällä makuupussissa kun en jaksanut alkaa vaihtaa lakanoita. Olin illan aikana juonut yhden siiderin. Vain yhden.
Havahduin unesta ääneen joka kuulosti silti kuin joku olisi avannut jäykkää, mattoon kiinni ottavaa väliovea mikä tarkoitti sitä, että joku oli tulossa asuntoon. Nousin istumaan ja kuulostelin yhä makuupussin uumenissa,hetkeen ei tapahtunut mitään ja sitten tunsin lujan iskun jaloissani makuupussin läpi. Ihan kuin olisi lyöty jollain pesismailalla! Olin sekunnissa ulkona makuupussista ja tein valot eikä missään näkynyt ketään. Päättelin saaneeni puolinukuksissa jonkun lihasnykäyksen, sammutin valot ja menin tyytyväisenä takaisin makuupussiin. Meni muutama sekunti ja joku puhalsi korvaani. Päädyin nukkumaan autoon.
Äitisi ja isäsi tuonpuoleisesta halusivat vain viestiä, että elämä jatkuu, älä sure!
Ajoin autolla pienessä taajamassa, kun yhtäkkiä jalkakäytävällä samaan suuntaan kävellyt pieni tyttö oli katsomatta astumassa eteeni ajoradalle. Varmalta onnettomuudelta vältyttiin, kun joku näkymätön voima otti tyttöä olkapäistä ja tyttö pysähtyi kuin seinään.
Vierailija kirjoitti:
Joskus tiedän asioita muutaman minuutin etukäteen. Ei ole kysymys de- javusta, vaan erilaisesta kokemuksesta. Muutama esimerkki:
Olin lapsena jostain syystä yksin kotona. Tuijotin ulko-oven kahvaa sillä tiesin, että kohta joku yrittää sisään. Ja niin kävikin, ovenkahva alkoi liikkua voimakkaasti, aivan kuin joku olisi täysillä rynkyttämällä yrittänyt avata ovea. Juoksin lankapuhelimeen soittamaan naapurissa asuvalle enolleni joka kävi tarkistamassa tilanteen. Ketään ei näkynyt. Sisareni näki kahvan liikkumisen myös, joten ei ollut mielikuvitustani.
Toisen kerran arpajaisissa, tuijotin arpaani ja tiesin että seuraavaksi sanotaan siinä oleva numero. Olin täysin varma asiasta ja nousin jo etukäteen valmiina noutamaan palkintoni. Tiesin oikein.
Kerran autolla ajaessa, tiesin että joku eläin tulee kohta tien yli ja hiljensin vauhtia huomattavasti. Kohta jänis juoksi tien yli.
Lapsistani olen tiennyt etukäteen mitä sukupuolta ovat, mutta tämä kai on muillekin äideille tuttua.
En rupeasi noin vähällä näytöllä selvännäkijän ammattia harjoittamaan.
Oman autonii editse on juossut mm hirvi.
Olenko selvännäkujä,kun en aja mökkitielläni tuhatta ja sataa?
voititko osuuspabkin lippiksen, onneksi olkoon! niin minäkin
Meidän renesanssitalossa paneeliovet oukeilee, aatelisnaiset ne siellä kulkee huoneesta toiseen
Vierailija kirjoitti:
Teinityttömme on useaan kertaan väittänyt nähneensä tumman hahmon liikkuvan talossamme. Itselleni on käynyt muutaman kerran siten, että kun olen sammuttanut tv:n ja käynyt pesemässä hampaat on se taas päällä. Ajattelin, että lapset ovat sen laittaneet päälle. Olen joskus ollut yksin kotona ja lukenut kirjaa. Havahdun siihen, että missä välissä olen käynnistänyt television? Säädin on kirjahyllyssä, mutta tv on käynnistynyt itsestään. Tämä tapahtui pari kertaa kuukaudessa ja usein otan virtajohdon kokonaan pois.
Perin isältäni vanhan 80-luvun laatiko teeveen.
Aluksi toimi normaalisti.
Sit kesti vartin, tai puolituntia.
Yksi yö heräsimme keski yöllä kun tv meni päälle.
Kannoimme sen kerrostalon pihalle, joku oli vienyt sen aamulla
Olitko se sinä?
Kuka tämä tunnelmanpilaaja? Mene pois kommentoimasta senkin näsäviisastelija.
Vierailija kirjoitti:
Kaksi kertaa käynyt tämä: illalla pimeällä kun kävelen katua pitkin, se katuvalo jonka kohdalla olen sammuu, sitä mukaa kun etenen. Lopulta koko katu on pimeänä. Ehkä ne sähköt vain sammuu sillä tavalla ja kävelen sopivaa vauhtia, mutta tuntuu sillä hetkellä aika jäätävältä.
Osaako joku selittää tämän ilmiön? Olen kokenut samaa, lukuisia kertoja, viimeksi pari päivää sitten ystäväni kanssa kävellessäni metsäpolkua, jolla oli valot- vain yksi lamppu sammui kun tulimme kohdalle, mutta joskus on käynyt myös niin, että useampiakin on sammunut ohikulkiessani. Kertokaa, jos tiedätte mistä voi johtua!
Vierailija kirjoitti:
Äitini nukuttua pois menin selvittelemään ainoana lapsena hänen asioitaan ja jäin yöksi äidin taloon. Talo on hyvin pieni, semmoinen mummonmökki-tyylinen . Nukin äidin makuuhuoneessa, pedatun sängyn päällä makuupussissa kun en jaksanut alkaa vaihtaa lakanoita. Olin illan aikana juonut yhden siiderin. Vain yhden.
Havahduin unesta ääneen joka kuulosti silti kuin joku olisi avannut jäykkää, mattoon kiinni ottavaa väliovea mikä tarkoitti sitä, että joku oli tulossa asuntoon. Nousin istumaan ja kuulostelin yhä makuupussin uumenissa,hetkeen ei tapahtunut mitään ja sitten tunsin lujan iskun jaloissani makuupussin läpi. Ihan kuin olisi lyöty jollain pesismailalla! Olin sekunnissa ulkona makuupussista ja tein valot eikä missään näkynyt ketään. Päättelin saaneeni puolinukuksissa jonkun lihasnykäyksen, sammutin valot ja menin tyytyväisenä takaisin makuupussiin. Meni muutama sekunti ja joku puhalsi korvaani. Päädyin nukkumaan autoon.
Saako kysyä millaiset välit teillä oli? Olisiko äiti pahastunut kun olit yötä hänen kotonaan, hänen sängyssään?
Nostellaas, ilta pimenee pian!
Muutimme 96 poikakaverini kanssa rivitaloon ja puitteet olivat valmiiksi jo kuin kauhuelokuvasta:
Takapiha oli varjoisa ja aukeni synkkään metsään, makuuhuoneemme kohdilla oleva pihavalo räpsyi ja välkkyi jatkuvasti minkä lisäksi edellinen asukas oli juonut sisuskalunsa ja saanut verensyöksyn olohuoneessa jolloin asunto oli remontoitu ja maali tuoksahti vielä meidän muuttaessa.
Ensimmäinen outo juttu kun oltiin käymässä nukkumaan ja ex totesi että jätit telkan päälle? Kuulostelin minäkin ja kun ex meni katsomaan niin auki se oli, pistettiin kuitenkin ikivanhan töllön piikkiin. Minä olin tuolloin työtön, kun taas ex teki duunia portsarina ja oli paljon öitä poissa. Kuuntelin yksikseni öisin omituisia kolahduksia ja narahduksia sekä suljin itsekseen aukeilevia ovia ja sammuttelin itsekseen syttyviä valoja. Ex sanoi että liitännöissä on jotain häikkää.
Myöhemmin selvisi että ne kaikki asunnot oli homeessa ja jotkuthan väittävät homeen myrkkyjen vaikuttavan niin, että ihminen saa harhoja eli oltaisiinko me oltu vain pöllyssä?
Pienempi lapsistani oli päikkäreillä.
Istuskelin makuuhuoneessa sängyllä mieheni ja toisen lapseni kanssa höpöttelemässä niitä näitä.
Katsoin silmiin lasta joka istui selkä avonaiselle ovelle päin ja näin sivusilmällä kuinka lapsen näköinen hahmo vilahti olohuoneeseen.
Totesin miehelle tämän heränneen. Alettiin pohtimaan että miksi hän juoksi toiseen huoneeseen eikä tullut meidän luo niin kuin yleensä..
Noh, nukkumassahan hän oli ja olkkari oli tyhjä.. että näin.