Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mitä "yliluonnollisia" juttuja teille on käynyt?
Otsikolla tarkoitan siis sitä, että ovat kuitenkin järjellä selitettävissä vaikka ehkä kaukaa haettujakin. Lähinnä milloin olette pelästyneet tai alkaneet miettiä, että onkohan tässä nyt jotain muutakin. Saa toki kertoa asioita joita ei voi selittää, mutta haluaisin pitäytyä tositapahtumissa.
Kommentit (3733)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ksksks kirjoitti:
Miksi uskovat viljelee raamatun lauseita mutta eivät ole valmiita tekemään mitään sen eteen et ihmisiä pelastuisi,, eli kohtaamaan ihmisiä arkielämässä ihan konkreettisesti,, meitä yksinäisiä itsemurhan ajattelijoita on paljon! Ei se et sanotaan et tunnusta syntisi Jeesukselle ja mitään ei kuitenkaan tapahdu auta mitään jos kukaan uskova ei ole valmis uhraamaan edes yhden sielun pelastuksen eteen
täh? Meidän maa on täynnä kaikenlaisia hengellisiä tilaisuuksia joihin pytämällä pyydetään ihmisiä tulemaan ja saamaan apua. Kyllä sinua siellä autetaan, mutta tietysti usein on itse otettava se ensimmäinen askel ja uskaltauduttava menemään sinne missä apua saa. Harva uskovainen on niin vahva vielä itsekään tai armolahjoitettu että hän olisi kykenevä olemaan rinnallakulijana tai "evanhkelistana" täysin tuntemattomille. Mene eri hengellisiin tilaisuuksiin, siellä on koulutettuja ja palkattuja tai vapaaehtoisia sielunhoitajia ja evankelistoja, rukoilijoita vaikka millä mitalla. Nytkin voisit soittaa rukouspuhelimiin, niitä on lukuisia, ilmaisia. Apua saa mutta pitää itse hakeakin.
Tuntuu että omakin hengellinen kasvu vie aikaa että voi toisiakin auttaa.
Onhan se tekosyy tuokin jonka olen kuullut niin monen uskovan suusta, vaikka olisivat olleet monta kymmentä vuotta uskossa
Ja mitä tulee hengellisiin tapahtumiin niin olen kuin ilmaa vaan muille, kaikilla on ne omat ryhmänsä, sukulaisensa, ystävänsä siellä,, hengelliset tapahtumat ovat väärällä tavalla "hengauspaikkoja"
Ei saa ystäviä, eikä apua uskovista,, eikä muutenkaan toisista ihmisistä olkoot uskossa tai ei
Joo siirrytään itse asiaan,,jatkakaa näitä yliluonnollisia tapahtumia, itselle sattunut joitakin asioita, mut nyt ei enää kuin harvoin, esim unihalvaukset, paukahdus keittiössä vaikka ei mitään olisi tipahtanut yms
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oejbwbs kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ksksks kirjoitti:
Miksi uskovat viljelee raamatun lauseita mutta eivät ole valmiita tekemään mitään sen eteen et ihmisiä pelastuisi,, eli kohtaamaan ihmisiä arkielämässä ihan konkreettisesti,, meitä yksinäisiä itsemurhan ajattelijoita on paljon! Ei se et sanotaan et tunnusta syntisi Jeesukselle ja mitään ei kuitenkaan tapahdu auta mitään jos kukaan uskova ei ole valmis uhraamaan edes yhden sielun pelastuksen eteen
täh? Meidän maa on täynnä kaikenlaisia hengellisiä tilaisuuksia joihin pytämällä pyydetään ihmisiä tulemaan ja saamaan apua. Kyllä sinua siellä autetaan, mutta tietysti usein on itse otettava se ensimmäinen askel ja uskaltauduttava menemään sinne missä apua saa. Harva uskovainen on niin vahva vielä itsekään tai armolahjoitettu että hän olisi kykenevä olemaan rinnallakulijana tai "evanhkelistana" täysin tuntemattomille. Mene eri hengellisiin tilaisuuksiin, siellä on koulutettuja ja palkattuja tai vapaaehtoisia sielunhoitajia ja evankelistoja, rukoilijoita vaikka millä mitalla. Nytkin voisit soittaa rukouspuhelimiin, niitä on lukuisia, ilmaisia. Apua saa mutta pitää itse hakeakin.
Tuntuu että omakin hengellinen kasvu vie aikaa että voi toisiakin auttaa.
Onhan se tekosyy tuokin jonka olen kuullut niin monen uskovan suusta, vaikka olisivat olleet monta kymmentä vuotta uskossa
Ja mitä tulee hengellisiin tapahtumiin niin olen kuin ilmaa vaan muille, kaikilla on ne omat ryhmänsä, sukulaisensa, ystävänsä siellä,, hengelliset tapahtumat ovat väärällä tavalla "hengauspaikkoja"
Ei saa ystäviä, eikä apua uskovista,, eikä muutenkaan toisista ihmisistä olkoot uskossa tai ei
Joo siirrytään itse asiaan,,jatkakaa näitä yliluonnollisia tapahtumia, itselle sattunut joitakin asioita, mut nyt ei enää kuin harvoin, esim unihalvaukset, paukahdus keittiössä vaikka ei mitään olisi tipahtanut yms
No omalla kohdallani olen kokenut näin. Nyt muutaman vuoden ehtinyt olla ns. "hereillä". Käytän oikeasti paljon aikaa näihin asioihin. Se on pois muusta tietenkin, ja voin kuvitella että se kymmenenkin vuotta uskossa ollut jolla on paljonkin muita velvotteita, miten paljon hän ehtii vaikka rukoilla jne. Mutta toisaalta, milloin ihminen sitten on valmis? Ja toisaalta sitten, jos paikalle tulee ihminen hankalien kysymysten kanssa ja etsii tukea, jotta voin auttaa, ettei tule sanomista "no ei se uskova muuta kuin niitä Raamatun jakeita"?
Hengelliset tapahtumat ja joidenkin (ei niinkään "tavisten" vaan ihan joidenkin työntekijöiden) asenne on onnistunut loukkaamaan joskus minuakin. Tähän etsin itsekin ratkaisuja ja Jumalaan luottaen uskon hänen sen minulle johdattavan. Jumalan takia minä sinne menenkin, aina sieltä jotain saa ja kun tietää, että Jumala joka tapauksessa haluaa sinua kohdata jonkun ihmisen käytöksestä huolimatta. Tietysti olisi kiva että ihmistenkin kanssa olisi kivaa.
Noista oudoista tapahtumista mistä kerroit, rukoile illalla vaikka sanoin "pyydän Jeesuksen veren suojaa ja enkeleitä varjelemaan yöksi" vaikka enkelit kuulostaisivatkin lapselliselta. Ja jos siellä asunnossasi nyt on henki, unihalvaukset ym. sanoisin "pois Jeesuksen Kristuksen nimessä".
Vierailija kirjoitti:
90luvulla spiristismi oli muotia ja mekin sitten kerran 8henkisessä kaveriporukassa kokeiltiin sitä autiotalossa, itse pelatessa ei tapahtunut mitään mutta pelin jälkeen eräs tyttö, sanotaan vaikka "Minna" näki erään pojan, sanotaan häntä "Jariksi" takana pitkän mustan hahmon jota kukaan muu ei nähnyt ja oltiin vain että höpö höpö ketään ei pelota mutta myöhemmin, kun "Jari" poistui mopollaan näin minäkin selvästi että joku istuu siinä takana mutta pistin sen pimeyden, spiritismin ja oluen piikkiin.
Maanantaina "Jari" ei tullut kouluun, oli jättänyt pakatun repun eteiseen ja mennyt parvekkeelle ja hypännyt . Ei viestiä, ei mitään selitystä, koko hommassa ei ollut mitään järkeä. Perheen oli pitänyt matkustaa syyslomalla sukuloimaan New Yorkiin ja "Jari" odotti tuota innoissaan, matka oli käsittääkseni jo varattu. Reissun peruuntuminen olisi ollut hyvä syy mutta peruuntui vasta "Jarin" menehdyttyä, ei ollut myöskään mitään sydänsuruja tai koulukiusaamista.
Tää oli karmiva!
Monenlaisia kokemuksia on,mutta tuolla keskust.joku näki karhun unessa.Minulle suden näkeminen unessa,tarkottaa varotusta ilkeestä ihmisestä jostain..tuon suden nähny kahdesti.
Baari-illan jälkeen heräsin kaamean kummituksen vierestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rakas koirani kuoli 13,5 vuotiaana. Mennessäni hautaamaan koiraa edessäni ajoi musta auto jonka rekkari oli BYE- numeroita en enää muista. Seuraavana yönä näin unta, jossa koira tuli hyvästelemään. Tuli syliini ja heitti hyvästit, sitten hävisi "savuna ilmaan", johon sitten heräsin.
No sano älä muuta! Ooteltiinkin jo sua tänne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Valvoin keskellä yötä ja katsoin jotain elokuvaa, pöydällä oli tyhjä limsatölkki ja katsellessani se pomppasi pöydän toiseen reunaan. Tuijotin sitä henkeä pidätellen ja siirryin sohvalta nojatuoliin, kauemmaksi pöydästä kun samassa tajusin olevani ylhäällä katon rajassa ja katsovani itseäni nojatuolissa , sitten tunsin rajun nykäisyn ja nyt olinkin nojatuolissa katsomassa miten leijuin katon rajassa. Samalla kuulin matalaa, ukkosta muistuttavaa jyrinää . Soitin taksin ja lähdin hysteerisenä äitini luokse.
Olin masentunut, podin unettomuutta ja kaiken kukkuraksi mieheni oli puoli vuotta aiemmin löytänyt uuden naisen ja muuttanut nopeasti pois. Uskon tämän kaiken sekoittaneen pääni ja aiheuttaneen jonkinlaisen hallusinaation tai valveunen.
Ksksks kirjoitti:
Miksi uskovat viljelee raamatun lauseita mutta eivät ole valmiita tekemään mitään sen eteen et ihmisiä pelastuisi,, eli kohtaamaan ihmisiä arkielämässä ihan konkreettisesti,, meitä yksinäisiä itsemurhan ajattelijoita on paljon! Ei se et sanotaan et tunnusta syntisi Jeesukselle ja mitään ei kuitenkaan tapahdu auta mitään jos kukaan uskova ei ole valmis uhraamaan edes yhden sielun pelastuksen eteen
Kukaan ei tule sua sängyn pohjalta pelastamaan. Itsekin pitää vaivautua sentään menemään ihmisten seuraan. Keskusteluapua saat seurakunnasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tällasta se on, kun amerikkalaiselle idioottikansalle tarkoitettuja kummitusohjelmia alkavat katsoa suomalaiset. Kaikki amerikkalainen paska pitäisi kieltää Euroopassa.
Töissä muutamana päivänä hätänumero pyöri päässäni epätavallisen usein. Se pari kertaa oikein
piirtyi mieleeni. Ajattelin, että enpä ole tosi pitkään aikaan ajatellutkaan hätänumeroa.
Meni viikko niin putosin/kaaduin pahasti toisella paikkakunnalle, ja ambulanssi piti kutsua paikalle.
Pitkä sairausloma ja kuntoutuminen jne.
Mielenkiintoinen "sattuma". Olin silloin jo yli 40-vuotias ja tämä oli ainoa kerta kun hätänumero on pyörinyt mielessä ja ainoa kerta kun itselle on tarvinnut ambulanssi soittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minut aikoinaan kaapattiin ufoon. Minut kaapanneet olennot olivat vaaleita ja varsin ihmismäisiä, ja alkuhämmennyksen jälkeen tunsin oloni turvalliseksi. He kertoivat tulevansa Seulasten tähdistöstä ja kävimme kiertämässä kuun, jolloin näin avaruutta ja myös maapallon avaruudesta käsin. En tarvinnut mitään laitteita, sillä heidän käyttämänsä teknologia oli niin kehittynyttä, että aluksessa pystyi hengittämään happea ja aluksessa oli myös luotuna keinotekoinen painovoima, jolloin siellä ei leijaillut samalla tavalla kuin ihmisastronautit avaruudessa käydessään.
Keskustelimme varsin monista, mutta eniten he painottivat universaalin rakkauden merkitystä ja sitä, ettei ihmiskunta ole vielä sillä tasolla, että se pystyisi esimerkiksi astraalitasolla ymmärtämään näitä asioita.
Harvalle olen kertonut tästä asiasta, kun helposti hulluksi leimataan, mutta näin anonyymisti voi kertoa. Eipähän ainakaan joudu maalitauluksi, kun voi vailla tunnistettavaa identiteettiä asiasta kertoa, mutta toisaalta tämä myös harmittaa :(
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luin eilen tätä palstaa ja mies tuli kysymään mitä teen. Muistutti minua sitten siitä yliluonnollisesta tapauksesta reilu viisi vuotta sitten. Asuimme silloin vielä rivitalossa. Olimme viettämässä uudenvuoden aattoa mieheni ja siskoni kanssa. Lapset nukkuivat. Rivitalon sisäpihalla oli lasten leikkipaikka, johon näkyi suoraa olohuoneen ikkunastamme. Yht'äkkiä huomiomme kiinnittyi itsestään keinuvaan keinuun. Toinen samanlainen keinu pysyi aivan paikallaan. Ulkona oli aivan tyyntä. Keinu teki noin puolen metrin-metrin liikettä edes takaisin. Monen minuutin ajan katselimme itsestään liikkuvaa keinua, mutta kellään meillä ei ollut rohkeutta avata terassin ovea ja mennä tarkastamaan tilannetta lähempää. Ajattelin, että keinuja oli neljä vuotta aiemmin vauvana kuollut tyttäremme. Ehkä hän tuli näyttämään meille, miten hän oli oppinut keinumaan. Aikamme itsestään keinuvaa keinua katsottuamme, luovutimme. Myöhemmin kun katsoin yöllä sisäpihalle, keinunta oli lakannut. Myöhemmin emme nähneet vastaavaa.
Tuon tapauksen luultavasti selittää jokin keinussa olevan metallin reagoiminen maapallon magneettikenttään.
Tai orava käynyt siinä, jäänyt keinumaan pitkään ennen vauhdin pysähtymistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ksksks kirjoitti:
Miksi uskovat viljelee raamatun lauseita mutta eivät ole valmiita tekemään mitään sen eteen et ihmisiä pelastuisi,, eli kohtaamaan ihmisiä arkielämässä ihan konkreettisesti,, meitä yksinäisiä itsemurhan ajattelijoita on paljon! Ei se et sanotaan et tunnusta syntisi Jeesukselle ja mitään ei kuitenkaan tapahdu auta mitään jos kukaan uskova ei ole valmis uhraamaan edes yhden sielun pelastuksen eteen
Moni on yrittänyt mutta sitä pidetään hyvin ikävänä. Jo julkiuskovan läsnäolo saa karvat pystyyn ettei se nyt vaan ala. Lisäksi päätös on henkilökohtainen, ei kukaan uskova pysty ketään pelastamaan.
Vierailija kirjoitti:
Minut aikoinaan kaapattiin ufoon. Minut kaapanneet olennot olivat vaaleita ja varsin ihmismäisiä, ja alkuhämmennyksen jälkeen tunsin oloni turvalliseksi. He kertoivat tulevansa Seulasten tähdistöstä ja kävimme kiertämässä kuun, jolloin näin avaruutta ja myös maapallon avaruudesta käsin. En tarvinnut mitään laitteita, sillä heidän käyttämänsä teknologia oli niin kehittynyttä, että aluksessa pystyi hengittämään happea ja aluksessa oli myös luotuna keinotekoinen painovoima, jolloin siellä ei leijaillut samalla tavalla kuin ihmisastronautit avaruudessa käydessään.
Keskustelimme varsin monista, mutta eniten he painottivat universaalin rakkauden merkitystä ja sitä, ettei ihmiskunta ole vielä sillä tasolla, että se pystyisi esimerkiksi astraalitasolla ymmärtämään näitä asioita.
Harvalle olen kertonut tästä asiasta, kun helposti hulluksi leimataan, mutta näin anonyymisti voi kertoa. Eipähän ainakaan joudu maalitauluksi, kun voi vailla tunnistettavaa identiteettiä asiasta kertoa, mutta toisaalta tämä myös harmittaa :(
Oletko tosissasi?
"Oikea aika" on se kun kristinusko on saatu tarpeeksi alennustilaan. "Universaali rakkaus", uskontojen yhdistyminen ja uusi uskonto josta tulee sittemmin pakko. Kaikki näyttää hyvältä ja rististä tai etenkään synnistä puhuminen ei käy vaikka ainostaan Jeesuksen ristissä on pelastus. Kaikki sumutetaan uudella teknologialla näyttämään hienolta. Ilmestyskirjan kysymys "kuka on pedon vertainen?".
No niin uskovat voisitte itse uhrautua ja kärsiä kuin Jeesus ja mennä oikeasti kaduille julistamaan evankeliumia ja auttamaan ihmisiä, Jeesuskin kärsi, miksi ette te? Jos pelkää ihmisiä niin ei luota jumalaan
Koska monet kertaa universaali juttua yms, niin kannattaisiko taistella hengellisellä mielellä ja oikeasti julistaa evankeliumia eikä vaan neljän seinän sisällä ja omissa porukoissaan syyllistää meitä ei uskovia
Miksietteteemitään kirjoitti:
No niin uskovat voisitte itse uhrautua ja kärsiä kuin Jeesus ja mennä oikeasti kaduille julistamaan evankeliumia ja auttamaan ihmisiä, Jeesuskin kärsi, miksi ette te? Jos pelkää ihmisiä niin ei luota jumalaan
Koska monet kertaa universaali juttua yms, niin kannattaisiko taistella hengellisellä mielellä ja oikeasti julistaa evankeliumia eikä vaan neljän seinän sisällä ja omissa porukoissaan syyllistää meitä ei uskovia
Ohi aiheen, mutta kyllähän täälläkin monet ovat valmiita puhumaan Jeesuksesta, monia ketjuja on ollut aiheesta. Entä olisitko itse valmis kuuntelemaan kun joku tulisi kadulla puhumaan Jeesuksesta?
Vai onko sun tarkoitus että julistajan pitää tuntea kärsimystä kun joutuu ihmisten vihan ja pilkan kohteeksi?
Pitäisikö jatkaa alkup. aiheessa?
Alue: Aihe vapaa
Tuntuu että omakin hengellinen kasvu vie aikaa että voi toisiakin auttaa.