Mitä "yliluonnollisia" juttuja teille on käynyt?

Menin hissillä kuusi kerrosta alaspäin. Talossa ei ole kellaria ja kerroksia on neljä.

Ei mitään, koska mitään yliluonnollista ei ole olemassa.

TikTokin aikakaudella yliluonnollinen olisi videoitu miljoonaan kertaan ja jaettu koko maailmalle.

Vaan eipä ole yhtäkään videota, missä näin todistetusti olisi käynyt...

Hyvä hajuinen ribulssi.

Up

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näen enneunia. Ainut kysymysmerkki on se toiminko itse niin että unet toteutuu?

Minäkin näen, mutta ne ovat semmoisia ettei minun toimilla ole niissä juuri osaa eikä arpaa. Siis että voisin vaikuttaa lopputulemaan.

Sellaisia minäkin näin nuorena. Mutta jossain vaiheessa enneunien näkeminen loppui.

Minä ja pikkuveljeni näimme kerran samaa unta. Se oli ihan uskomatonta. Molemmat kerroimme yksityiskohtia unistamme ja ne täsmäsivät. En tiedä miksi otimme aamulla edes unen puheeksi. Jotenkin oli niin outo uni ja kun rupesin kertomaan siitä niin veljeni ällistyi koska oli nähnyt täsmälleen saman unen.

Emme olleet katsoneet mitään elokuvaa mistä uni olisi voinut tulla, edellisenä päivänä emme tehneet mitään yhdessä eikä mikään selittänyt miksi näimme samaa unta.

Vierailija kirjoitti:

Ei mitään, koska mitään yliluonnollista ei ole olemassa.

TikTokin aikakaudella yliluonnollinen olisi videoitu miljoonaan kertaan ja jaettu koko maailmalle.

Vaan eipä ole yhtäkään videota, missä näin todistetusti olisi käynyt...

En ehtinyt ottaa videeota edes oravasta parvekkeen pöydällä, kun sain kännykän käteen ja nauhoituksen päälle oli orava poissa. Luuletko että kummituksetkaan odottaa kun ihminen laittaa puhelinta valmiiksi?

Vierailija kirjoitti:

Ei mitään, koska mitään yliluonnollista ei ole olemassa.

TikTokin aikakaudella yliluonnollinen olisi videoitu miljoonaan kertaan ja jaettu koko maailmalle.

Vaan eipä ole yhtäkään videota, missä näin todistetusti olisi käynyt...

Mene kuule YouTubeen ja löydät vaikka mitä valvontavideokuvaa poltergeisteista yms.Eri asia on, että uskooko niitä, vai pitääkö niitä lavastettuina. 

Minulla käy ja kävi yksi kaveri silloin tällöin kylässä mitään ennalta sopimatta. Voi olla kuukausiakin taukoa. Useamman kerran on tullut tunne, että nyt hän on pihassa. Kurkkaan ulos ja ei ketään. Olenpa hölmö. Muutama minuutti ja on pihassa. En ymmärrä. En mitenkään voi alitajuisesti kuulla autoakaan sisälle taloon, kun on vielä yli kilometrin päässä. Kerran ei tullut, vaikka tunne oli sama ja kurkkasin ulos. Laitoin viestiä; et ole ajatellut pistäytyä. Kirjoitti, että ajoi kyllä lähistöllä työasioissa, mutta ei ehtinyt käymään. Nyt ihan viime aikoina on aavistus kadonnut. 

Mä näin tänään luonnossa kävellessäni keltaisen viivan näkökentässäni. Vaikka käänsin päätäni niin silti se kirkkaan keltainen viiva pysyi läsnä. Hetkeä myöhemmin se katosi.

Olin joku 15-vuotias kun pappa teki syöpäkuolemaa. Hän oli kotona saattohoidossa ja mummo oli omaishoitaja kunnan tarjoamien kotihoidon palvelujen tukemana, eli sairaanhoitaja poikkesi tarvittaessa ym.

Kun papan "lähdönhetki" läheni, minä, äiti ja äidin veli mentiin mummon tueksi kuolinvuoteelle. Kun pappa kuoli myöhään yöllä, ikävä kyllä mummo sai samalla sairaskohtauksen. Äiti lähti mummon mukaan sairaalaan ja minä ja eno jäätiin odottaan kotihoitoa toteamaan pappa kuolleeksi. Eno halusi pistäytyä ulkona ostamassa tupakkaa. Minä jäin yksin papan ruumiin kanssa odottamaan kotihoitoa. Pistin mummon ja papan huoneen oven kiinni ja menin keittiöön keittään lisää kahvia ja istumaan olkkariin. Oli hiljaista. Äkkiä kuulin selkeän yskäisyn makuuhuoneesta. Olin kuullut tuota papalle jo tunnusomaiseksi tullutta yskimistä jo pitkän aikaa ja tunnistin sen selkeästi. Menin papan luo ja hän oli edelleen kuollut. Mietin jos hän ei olekkaan vielä kuollut? Otin hänen ranteensa ja en tuntenut pulssia. Tilanne oli kaamea sillä en ollut ennen nähnyt kuollutta ja nyt minun oli pakko koskea sitä. Menin takasin olkkariin ja olin kauhuissani. Sitten tuli kotihoito ja totesi papan menehtyneen. Ikävä kyllä mummokin menehtyi ja heidät haudattiin samalla kertaa. He olivat rakastuneet toisiinsa jo teineinä ja avioliitto kesti yli 50v.

Ruumis voi huokaista tai yskäistä, koska kaikki ilma ei välttämättä ole poistunut hengitysteistä kuoleman hetkellä ja se purkautuu jossain vaiheessa kuoleman jälkeen. Voi jopa päästää paukun!

Rakastuin hyvin tulisesti. Menin naimisiin elämäni rakkauden kanssa. Saimme  lapsia... kunnes mies alkoi hakkaamaan ja lopulta löysi nuoremman siipana. Jota nyt pahoinpitelee. Narsisti. Sitten heräsin...  huh mikä uni. Onneksi ei ollut enneuni, mutta kerran sain tämän kaiken kokea. Nyt nautin elämästä sinkkuna. Ei koskaan enää yliluonnollisia rakastumisia ja pikaisia häitä!