Lue keskustelun säännöt.
Mitä "yliluonnollisia" juttuja teille on käynyt?
Otsikolla tarkoitan siis sitä, että ovat kuitenkin järjellä selitettävissä vaikka ehkä kaukaa haettujakin. Lähinnä milloin olette pelästyneet tai alkaneet miettiä, että onkohan tässä nyt jotain muutakin. Saa toki kertoa asioita joita ei voi selittää, mutta haluaisin pitäytyä tositapahtumissa.
Kommentit (3693)
Appiukkoni kuoli noin klo 14.00. Kesämökin kello oli pysähtynyt klo 14.04.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huomasin sukupuusta, että esi-isä laittoi seitsemälle ekalle lapselleen K-alkuisen nimen. Viimeiselle valittin eri konsonantti ja lapsi kuoli alle 2-vuotiaana. Muut eivät.
Toisella sukulaisella oli ollut kaksi saman nimistä poikaa (sama nimi kuin isällään), molemmat kuolivat vauvana. Myöhempien poikien kohdalla isän nimeä ei enää käytetty, ja kasvoivat aikuisiksi.Näitä 1800-luvun juttuja.
Noh Kalevalaisessa perinteessä sanotaan, että "kateet" eli kateelliset, pahat ajatukset, saattavat tappaa pienen vauvan ja niillä on vaikutusta aikuisenkin hyvinvointiin. Nimellä voi helposti ohjailla sitä, millaisia assosiaatioita ja tunteilla ihmisillä lapsesta herää. Vihasivatko K-lapset tuon er konsonanttisen kuoliaaksi? :)
Olen miettinyt myös tuota, että kannattaako lapsille antaa suvussa kulkevia nimiä. Oliko se Olavi hyvä tyyppi vai kenties joku murhaaja? Kannattaako sellaista henkeä manata lapseen?
Vaikka yksi Olavi olisi ollut ei-hyvä tyyppi, silti se toinen voi olla hyvä.
Siunaa, älä manaa.
Hei! Haluaisin kuulla teidän yliluonnollisia kokemuksia ja kerätä talteen mahdollista kirjaa varten. Olisiko tässä ketjussa ihmisiä jotka voivat antaa minulle tarinoita talteen?
Olisin hyvin kiitollinen!
Anneli-81
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
naapurin mies auttoi painavan oven asennuksessa, kun se oli valmis niin parin pn kuluttua tuli jostakin ajatus, oli se hyvä että tuli se ovi vaihdettua, jos ei naapuri kohta enää olekaan...seuraavana talvena liukastui pihallaan ja löi päänsä kuollen vammaansa.
Kun otin jouluna kuvaa puolisoni**** vaimosta niin samalla hetkellä ajatus, että tämä on viimeinen kuva hänestä, keväällä kuoli äkillisesti, sepelvaltimotautiin jota ei ollut diagnosoitu aiemmin
*** puolisoni VELJEN vaimosta....kissa perskules pökki kättä ja jotenkin sana putosi pois
sus siunakkoon ku pelästyin, luulin että ottiit ensin kuvan itsestäsi ja sitte vaihtoit seurakuntaa ja nyt kummituksena foorumeita lueskelet..
Enneunia tulevista tapahtumista
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joskus kun olin nuori/varhaisteini olin yksin kotona. Kuulin pamauksen. Kuin olisi aseella ammuttu. Katsoin olohuoneen ikkunaan ja näin auringon/valon hohtamat kädet. Ne kädet oli tietyllä tavalla mutta en osaa järjellisesti/ymmärrettävästi kuvailla miten. Olen aina ajatelllut niiden olevan Jumalan kädet.
Koiramme kuoleman jälkeen menin yöllä vessaan. Harjailin hiuksiani peilin edessä. Kuulin vaimeaa aavemaisen kuuloista koiran räkytystä. Vessa on eteisessä koira aitauksen vieressä. Ääntä en kuullut muulloin kuin yöllä. Tätä kävi pari kertaa.
Kissamme kuoleman jälkeen rukoilin ja pyysin merkkiä koska halusin tietää että hänellä on kaikki hyvin. Myöhemmin istuin makuuhuoneen tuolilla ja pelasin tabletillani. Tunsin sellaista jomotusta poskessani. Se tunne kesti jonkun aikaa.
Välillä keittiöstä kuuluu ääniä kuin kissa liikuskelisi siellä.
Usein sängyssä maatessa kun olen yrittänyt nukkua ja laitt
Ihminen "kuulee" tuttuja ääniä rakkaa poismenon jälkeen, koska on tottunut niihin.
Tosin, sukulainen ja kaverinsa kiersivät nuorena (1960-luvulla) kesälomalla maata, ja menivät yöksi jonkun lukitsemattomaan saunakamariin. Yöllä "joku" teki puita liiterissä seinän toisella puolella, vaikka ketään ei näkynyt.
Hei! Olisiko tässä ketjussa ketään joka haluaisi kertoa kokemuksia minulle talteen mahdollista kirjaa varten? Olisin hyvin kiitollinen!
Anneli-81
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Valitettavasti minulla ei ole omakohtaisia kokemuksia, mutta tällaisiin kertomuksiin tutustuminen on pahuksen kiinnostavaa. Nyt kun elokuussa ollaan ja illat pimenee, toivon että ketjuun ilmestyisi uusia juttuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaimo tuli raskaaksi mun vankilassa oloaikana. Molemmat toivottiin lasta hartaasti ja viimein onnistui. Kiitos Jumalalle!
Vierailija kirjoitti:
Näen enneunia. Ainut kysymysmerkki on se toiminko itse niin että unet toteutuu?
Minäkin näen, mutta ne ovat semmoisia ettei minun toimilla ole niissä juuri osaa eikä arpaa. Siis että voisin vaikuttaa lopputulemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joskus ysärillä olin lapsi. Keskellä talvea oli pimeää ja jäätävän kylmää. Aamulla kävelin odottamaan bussipysäkille tienvarteen bussia. Yhtäkkiä koko taivas pamahti valoisaksi ja näin sellaisen noepasti liikkuvan ufon menevän taivaalla. Sitä kesti ehkä 10 sekuntia. Säihkähdin ja pelkäsin. Onneksi bussi tuli pian. Ikinä en kertonut kellekään, koska kukaan ei uskoisi kuitenkaan. Olisko ollut joku pieni maahan pudonnut meteoriitti tjsp?
Vierailija kirjoitti:
Joskus ysärillä olin lapsi. Keskellä talvea oli pimeää ja jäätävän kylmää. Aamulla kävelin odottamaan bussipysäkille tienvarteen bussia. Yhtäkkiä koko taivas pamahti valoisaksi ja näin sellaisen noepasti liikkuvan ufon menevän taivaalla. Sitä kesti ehkä 10 sekuntia. Säihkähdin ja pelkäsin. Onneksi bussi tuli pian. Ikinä en kertonut kellekään, koska kukaan ei uskoisi kuitenkaan. Olisko ollut joku pieni maahan pudonnut meteoriitti tjsp?
Meteoriitilta vaikuttaisi. Tänä vuonna taisi olla vastaava havainto Suomessa. Siitä oli kuvia ja videoita paljon uutisissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Viime yönä näin taas painajaista ja havahduin ahdistuneena siihen, kun kasvoilla tuntui tuuli. Mietin, että eihän mulla ole edes ikkuna auki. Se oli iso yöperhonen, joka herätti mut ennen kuin painajainen meni pahemmaksi. Mikä tästä tekee kummallisen on se, ettei perhonen olisi mitenkään voinut päästä sisälle. Vapautin sen yöllä ulos hämmentyneenä ja katsoin, kun se suunnisti lähimpään aurinkokennovaloon.
Vierailija kirjoitti:
Ei yliluonnollista, mutta totta. Treenikämpällä olin kitaravahvistimen putket vaihtanut. Uusien putkien tuoksu on mielestäni hyvä ja putket loistavat hieman. Soitin pimeässä, koska näkee sen hehkun paremmin. Yhtä äkkiä alkaa vahvistimesta kuulua venäjää. Tämä on mahdollista, mutta en tiedä miten putkivahvistin voi toimia radiona. Säikähdin.
Tämä oli varsin yleinen juttu aikoinaan 60-70 luvuilla. Muistan broidin Fender Deluxe Reverbin josta kuului radioasemia, samoin mun bändin treenikämpällä Marshallin vahvistin soitteli itsekseen jotain radiokanavia. Johtui varmaan siitä, että radioaallot jotenkin indusoitui kela-kondensaattori yhdistelmiin vahvistimessa ja signaali pääsi vahvistinpiireihin asti-
Vierailija kirjoitti:
Joskus ysärillä olin lapsi. Keskellä talvea oli pimeää ja jäätävän kylmää. Aamulla kävelin odottamaan bussipysäkille tienvarteen bussia. Yhtäkkiä koko taivas pamahti valoisaksi ja näin sellaisen noepasti liikkuvan ufon menevän taivaalla. Sitä kesti ehkä 10 sekuntia. Säihkähdin ja pelkäsin. Onneksi bussi tuli pian. Ikinä en kertonut kellekään, koska kukaan ei uskoisi kuitenkaan. Olisko ollut joku pieni maahan pudonnut meteoriitti tjsp?
Kuulostaisi tulipallolta/boloidilta, näin vastaavan joskus lapsena 2000-luvun alussa.
Vierailija kirjoitti:
Appiukkoni kuoli noin klo 14.00. Kesämökin kello oli pysähtynyt klo 14.04.
Hyvä että kuoli.
Ei mulla muuta...
Kylmyyttä, kylmiä ilmavirtoja ja hajua kuin tulitikku olisi raapaisu/rikin/tulen katkua...ilman näkyvää lähdettä siis. No sain psykoosilääkkeet. Mutta jännä kun googlaa, on muilla samoja kokemuksia ja myös vaihtoehtoisia selityksiä kuin mt-ongelma.. Siihen tulokseen olen tullut että lämpö=hyvä, Jumala (esim. joulukirkko on lämmin, hengellinen lämpö ihan) ja kylmyys sitten ehkä jotain muuta. Kerran epäilen aistineeni enkelin, siitä tuli "raikas" olo, heräsin siis oloon että joku katseli minua ja ilma tuntui raikkaalta samalla aamun valo tuli ikkunasta
Vanhempieni talon yhteydessä oli erillinen yksin jota vuokrasivat ja eräs vuokralainen kuoli sinne. Ei mikään rikos vaan luonnollinen kuolema, mutta ehti maata siellä syyshelteillä muutaman päivän ja asunto piti maalata ym uusiksi tuon jälkeen,eikä sitä enää vuokrattu. Kun olin 15,halusin muuttaa sinne ja sain luvan. Olin innoissani sillä sain ns rusinat pullasta,oma asunto mutta kuitenkin lyhyt matka syömään vanhempien luona.
Pian muuton jälkeen alkoi kuitenkin sattua kaikkea. Keittokomeron rajaava oviverho helisi, tv meni päälle, päiväpeitto meni mykkyrään ihmistä muistuttavaksi hahmoksi. Tunnelma oli painostava ja sellainen että joku katsoo. Sinnittelin vuoden kunnes muutin opiskelun perässä toiseen kaupunkiin.