Lue keskustelun säännöt.
Mitä "yliluonnollisia" juttuja teille on käynyt?
Otsikolla tarkoitan siis sitä, että ovat kuitenkin järjellä selitettävissä vaikka ehkä kaukaa haettujakin. Lähinnä milloin olette pelästyneet tai alkaneet miettiä, että onkohan tässä nyt jotain muutakin. Saa toki kertoa asioita joita ei voi selittää, mutta haluaisin pitäytyä tositapahtumissa.
Kommentit (3693)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kissa alkoi tuijottaa tiiviisti ikkunaa,itse en nähnyt mitään kun oli yö ja ulkona säkkipimeää mutta en ihmetellyt asiaa sen kummemmin,kissathan näkee pimeässä. Kunnes ikkunaan tuli kaksi niin kovaa iskua että luulin koko lasin särkyvän ja aamulla huomasinkin halkeaman.
Mitäs yliluonnollista tässä oli.
Se ettei kirjoittaja nähnyt mikä ikkunaa iski tai ehkä asuu kuudennessa kerroksessa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kissa alkoi tuijottaa tiiviisti ikkunaa,itse en nähnyt mitään kun oli yö ja ulkona säkkipimeää mutta en ihmetellyt asiaa sen kummemmin,kissathan näkee pimeässä. Kunnes ikkunaan tuli kaksi niin kovaa iskua että luulin koko lasin särkyvän ja aamulla huomasinkin halkeaman.
Mitäs yliluonnollista tässä oli.
Se ettei kirjoittaja nähnyt mikä ikkunaa iski tai ehkä asuu kuudennessa kerroksessa?
Kyllä se energiakin vaikuttaa rakenteisiin ja ikkuna saattaa rätsähtää vaikka rikki. Useasti kuuluu kerrostaloissakin ihmeellisiä ääniä rakenteista ja seinissäkin saattaa olla halkeamia, usein esimerkiksi patterien tai putkistojen lähistöllä mutta muuallakin pintavauriota uusissakin kerrostaloissa.
Vierailija kirjoitti:
En tiennyt, että irtokarkkipussi voi pelästyttää. Pöydällä ollut monta tuntia kunnes yöllä kun yrittänyt saada unta, alkaa kuulua kovaa rapinaa. Silmät räpsähtää auki ja ihmettelen mitä tapahtuu. Karkkipussihan se vain elää....
Meillä eli avattu keksipaketti, jopa täysin kaikkea yliluonnollista halveksivana miehenikin totesi, että "WOW" ja otti askeleen taaksepäin, kun keksipaperi rapisi ja jopa repeytyi itsestään, kurkistin olisiko siellä jokin kuoriainen, ei ollut. Tavarat liikkuu paikasta toiseen, mitä erikoisempiin paikkoihin ja olen monesti todistanut tätä yksin, joten kukaan ei pilaile kustannuksellani. Paperiarkki lensi parin metrin matkan, ilman että sai ilmanvirettä tai kukaan koski siihen. Olen niin tottunut, että kohautan vain olkapäitäni.
Vierailija kirjoitti:
Lapsena tuli usein vihapäissään kostettua kiusaajille jännällä tavalla, ei nimittäin itse tarvinnut tehdä muuta kuin ajatella. Sain ihmiset kompastelemaan omiin jalkoihinsa/törmäilemään seiniin jne..harmi kun ei enää onnistu.
Minulla oli myös tuo erikoinen taito nuoruudessa, jos minua loukattiin sanallisesti tai minuun suhtauduttiin väheksyen, niin sillä henkilöllä alkoi verinoro juosta nenästä, näin kävi kolmelle ihmiselle. Miehiä kaikki, itse olin nuori nainen. En ole koskaan ollut väkivaltainen mutta ehkä ajatuksiltaan voi sitten olla. Tähän liittyi, että kilttinä ihmisenä en osannut puolustautua. Tuli vain paha mieli. Muutenkin olen huomannut ettei minun tarvitse kostaa, "vihollisilleni" käy joka tapauksessa huonosti, osa jopa kuollut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsena tuli usein vihapäissään kostettua kiusaajille jännällä tavalla, ei nimittäin itse tarvinnut tehdä muuta kuin ajatella. Sain ihmiset kompastelemaan omiin jalkoihinsa/törmäilemään seiniin jne..harmi kun ei enää onnistu.
Minulla oli myös tuo erikoinen taito nuoruudessa, jos minua loukattiin sanallisesti tai minuun suhtauduttiin väheksyen, niin sillä henkilöllä alkoi verinoro juosta nenästä, näin kävi kolmelle ihmiselle. Miehiä kaikki, itse olin nuori nainen. En ole koskaan ollut väkivaltainen mutta ehkä ajatuksiltaan voi sitten olla. Tähän liittyi, että kilttinä ihmisenä en osannut puolustautua. Tuli vain paha mieli. Muutenkin olen huomannut ettei minun tarvitse kostaa, "vihollisilleni" käy joka tapauksessa huonosti, osa jopa kuollut.
Jaa ihmekös väkivaltaisella veljellä vuosi nokka itsekseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pääsin kesällä työhaastatteluun.
-m55
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsena tuli usein vihapäissään kostettua kiusaajille jännällä tavalla, ei nimittäin itse tarvinnut tehdä muuta kuin ajatella. Sain ihmiset kompastelemaan omiin jalkoihinsa/törmäilemään seiniin jne..harmi kun ei enää onnistu.
Minulla oli myös tuo erikoinen taito nuoruudessa, jos minua loukattiin sanallisesti tai minuun suhtauduttiin väheksyen, niin sillä henkilöllä alkoi verinoro juosta nenästä, näin kävi kolmelle ihmiselle. Miehiä kaikki, itse olin nuori nainen. En ole koskaan ollut väkivaltainen mutta ehkä ajatuksiltaan voi sitten olla. Tähän liittyi, että kilttinä ihmisenä en osannut puolustautua. Tuli vain paha mieli. Muutenkin olen huomannut ettei minun tarvitse kostaa, "vihollisilleni" käy joka tapauksessa huonosti, osa jopa kuollut.
Jaa ihmekös väkivaltaisel
Hän on viaton näihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Keskustelu on jo sen verran pitkä, että tuskin moni viestiäni huomaa, mut kirjoitetaan kuitenkin.
Tää tapahtumasarja tapahtui vuosina 2019-2021, kun asuttiin ysärin rivitaloasunnossa, seudulla jossa on ihan vieressä kotiseutumuseo, eli historiaa ja asutusta tuolla on ollut jo pitkään.Ensinnäkin asunnossa oli jäätävän kylmä, varsinkin yhdessä makuuhuoneessa. Kun yöllä tuuli, tuuli tuntui iholle oikeasti läpi seinistä. Ei auttanut, vaikka laitettiin ylimääräinen patteri huoneeseen.
Jo eka viikkona tapahtui outo ja erittäin ärsyttävä asia. Nähtiin molemmat (minä ja vaimo) unta, jossa meille näytettiin toinen asunto ja sanottiin "joudutte muuttamaan pian tuonne". Seuraavana päivänä lattia alkoi tulvimaan vettä läpi, eli putki oli poksahtanut WC:n / vaatehuoneen väliseinästä. Parissa päivässä selvisikin, että evakkoon mennään toiseen asuntoon vesivahingon korjauksen ajaksi, kaupungin tarjoam
Ympäristöllä on suuri vaikutus omaan käytökseen. Joka paikassa on oma "henkensä" ja sitä on itsekin osa tuota henkeä
Itse näin todella karmaisevia painajaisia erään henkilön suvusta, jonka kanssa olin pakotettu olemaan tekemisissä tietyn aikaa. Painajaiset loppuivat noin 6kk sen jälkeen, kun pääsin eroon näistä henkilöistä. Toivon, etteivät ne ole tosia, mutta pahoin pelkään että niissä on ainakin osa totuutta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselle tapahtui parin viikon sisään useampi juttu, jotka mieleni halusi liittää yhteen vaikka eivät toisiinsa liitykkään millään tavalla.
Kaikki alkoi siitä, kun eräs kelloni jämähti aikaan 02.06. Siitä parin päivän päästä olin pitänyt bileet ja keräsin tölkkejä kauppaan. Kävin koko kämpän läpi useaan otteeseen ja keräsin kaikki, muistan vielä ovelta katsoneeni taakseni ettei mitään jäänyt (minulla oli useampi muovipussi pulloja sekä roskia joten tarkistin ottaneeni kaikki). Kun sitten tulin kaupasta, oven avatessani huomasin yhden tölkin lattialla aivan keskellä käytävää pystyasennossa. Silloin vain ärsytti, että kuinka sokea voin olla kun en tuota huomannut.
Seuraavana yönä näin unta, että menin ovelle ja katsoin ovisilmästä josta näin pienen mummon, yhtäkkiä tämä mummo irvisti luonnottoman leveästi ja heräsin. Kuulin rappukäytävästä kolinaa ja menin kat
Totuus on sellainen asia, että se puskee vaikka väkisin läpi tietoisuuteen, vaikka sen yrittäisi kuinka peittää. Sanonta "sitä on ilmassa" on ihan totta - kaikki on ilmassa. Luottakaa vaistoihinne
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Puolisoni isä oli loppuvaiheessa sairauttaan. Kävimme puolisoni kanssa katsomassa tätä, ja kun olimme tekemässä lähtöä, silmissäni vilahti kello, joka lähti laskemaan 24h alaspäin. 23h ja 30min niin hän nukkui pois.
Olen hoitaja ja sen kuntoiset yleensä nukkuvat pois noin 3-5 vuorokauden sisällä, joten järjellä ajattelin näin. Säikähdin tätä näkyä ja tiesin jo mitä se tarkoitti, mutta uskaltanut siitä sanoa kenellekään, enkä ole vieläkään uskaltanut. Olen kuitenkin järjellä ajatteleva ihminen, en usko mihinkään yliluonnolliseen enkä kuulu kirkkoon.
Se harmaa mummo on karmeen näköinen ja demoni.
Olen myös nähnyt joskus 2000- luvun alkupuolella.
Se mummo liikkuu nopeasti .
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei mitään, eikö olekin yliluonnollista.
Jeesus Kristus pelasti minut ja paransi allergiani ja sairauteni. Kiitos ylistys Herralle taivaassa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suurin osa näistä kokemuksista on kohtaamisia pimeyden henkivaltojen kanssa. Jeesus Kristus on tie totuus ja elämä. Ainoa totuus ainoa tie ja ainoa elämä, muuta tietä valoon ei ole.
Hain jotain vaatehuoneesta ja en päässyt pois kun ovea painettiin toiselta puolelta. Huusin "lopeta mulkku!",luulin että avomies (nyk.ex) pelleilee. Kiinnipitävä voima väistyi eikä asunnossa ollutkaan ketään. Ex oli yhä kaverillaan toisella puolella kaupunkia.
Näin yhdessä vanhassa kerrostaloasunnossa asuessani aina hyvin kummallisia unia pienestä pojasta ja isännästä, joka kiusasi häntä. Siellä liikkui itsekseen lamput, tavarat vaihtoivat paikkaansa ja yhtenä aamuna katsoessani peiliin näin pääni yläpuolella ihmisen käden, joka napsautti sormiaan ja kuulin telepaattisesti "kummituksen" nauravan takanani. Joskus nuorena tein töitä siivoojana ja siivosin mm. kerrostaloja ja pelkäsin kuollakseni mennä yhteen melko uuteen kerrostaloasunnon yhteiseen saunaan, koska vaistosin siellä asustavan sydänkohtaukseen kuolleen vanhan naisen hengen. Se oli selittämätön tunne, joka yhdistyi esimerkiksi siihen, että aloin kuulla tämän naisen muistoja hänen kuolintilaneestaan ja kuulin oudosti kissan aina maukuvan siellä ollessani, vaikka kissoja ei ollut lähimainkaan. Näin välillä myös suihkun letkun liikkuvan oudosti. Kyseessä oli uudehko, hyväkuntoinen saunatila kiiltävine pintoineen, sellainen jollaisia olin siivonnut tusinoittain ilman mitään ongelmaa. On muitakin tällaisia fyysisiin tiloihin liittyviä outoja kokemuksia, telepatiaa, esineiden liikkumista vastoin fysiikan lakeja. Tuntuu, että mieleni jossain vaiheessa herkistyi vaistoamaan ulottuvuutta, jonne elävillä ei oikeastaan ole asiaa. Näin kuolleita ihmisiä, heidän muistojaan, heidän kuolemaansa liittyviä tapahtumia. Sitten vähitellen kun ikää tuli, tuo verho sulkeutui minun ja "tuonpuoleisen" välillä ja tietoisuuteni kapeni.
Eräänä yönä havahduin siihen että aloin kuulla outoa musiikkia, se oli hyvin kaunista, kuin kuoro olisi laulanut surumielistä hymniä. Surullista mutta hellää ja lohduttavaa. Nousin ylös tarkistamaan oliko telkkari jäänyt päälle. Ei ollut. Ajattelin että varmaan kuuluu naapurista ja menin takaisin nukkumaan. Sitten kuulin samaa musiikkia myös aamulla herättyäni, työmatkalla, työpaikalla kesken palaverin ja kauhistuin, että se kuuluu mun pään sisältä! Aloin googlata oiretta ja joitain vaihtoehtoja oli mm. kova stressi, -ei ollut juuri silloin kovaa stressiä, aivokasvain, psykoosi, henkinen trauma, skitsofrenia, aivotapahtuma kuten verisuoni katkennut tai pieni veritulppa... Huh! Sitten päädyin sivuille jossa oli vertaistukiryhmä henkilöille jotka "kuuli ääniä päässään" ilman lääketieteellistä syytä.
Mietin, että kai tässä pitää tilata aika lääkärille. Yleensä näissä kaikissa tapahtumissa musiikki oli jotain minkä tunnet entuudestaan ja mihin liityy jotain lapsuudenmuistoja, esim. joululauluja. Oma musiikkini oli itselletuntematonta hyvin kaunista hymniä.
Odotin n. 4 päivää, jos tila menisi ohitse. Sitten sain pysähdyttävän soiton. Espanjassa asuva rakas ystäväni, joka oli läheisempi kuin oma sisko, oli menehtynyt. Menin jonkinlaiseen shokkiin ja kaikki tuntui epätodelliselta. Mieheni piti minua kainalossaan ja huomasin jossain vaiheessa että musiikki päässäni oli lakannut. Koska oli korona-aika, hautajaisiin sai osallistua vain muutama henkilö, jouduin osallistumaan netin välityksellä. Tuo kaunis surumielinen musiikki oli siis enne. Kävin myös tarkemmissa kokeissa mutta mitään lääketieteellistä syytä ei löytynyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin ollut alkoholisti, viinan orja parikymmentä vuotta. Oli hirveää masennusta ja ahdistusta ollessani selvinpäin. Eräänä iltayönä päätin rukoilla raitistumista. Rukoillessani lämpö laskeutui päälleni kuin peitto, tunsin lepoa ja rauhaa.
Tuon yöllisen tapahtuman jälkeen olin täysin raitis. Kaikki minut tunteneet sanoivat, että kyllä todella on tapahtunut ihmeitten ihme.
Raittiina nyt jo 21 vuotta.
Miksi muille juopoille ei tapahdu tuollaista?
Ehkeivät rukoile. Ainakaan tosissaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsena tuli usein vihapäissään kostettua kiusaajille jännällä tavalla, ei nimittäin itse tarvinnut tehdä muuta kuin ajatella. Sain ihmiset kompastelemaan omiin jalkoihinsa/törmäilemään seiniin jne..harmi kun ei enää onnistu.
Minulla oli myös tuo erikoinen taito nuoruudessa, jos minua loukattiin sanallisesti tai minuun suhtauduttiin väheksyen, niin sillä henkilöllä alkoi verinoro juosta nenästä, näin kävi kolmelle ihmiselle. Miehiä kaikki, itse olin nuori nainen. En ole koskaan ollut väkivaltainen mutta ehkä ajatuksiltaan voi sitten olla. Tähän liittyi, että kilttinä ihmisenä en osannut puolustautua. Tuli vain paha mieli. Muutenkin olen huomannut ettei minun tarvitse kostaa, "vihollisilleni" käy joka tapauksessa huonosti, osa jopa kuollut.
Kannattaa olla varovainen ajatustensa kanssa, jos havaitset niistä koituvan vakavaa haittaa muille.
Pyri muuntamaan ne myönteisiksi, koska muille aiheuttamasi vahinko kääntyy yhtä vakavana itseäsi vastaan ennemmin tai myöhemmin. Anna siis anteeksi "vihollisillesi". Vaikka tekisit sen vain ajatuksissasi, ne vaikuttavat myös heidän asenteisiinsa ja suhtautumiseensa sinuun - ja ajatuksen voiman oletkin jo pannut merkille.
Käytä "kykyäsi" hyvään. Kyllä näitä "kykyjä" muillakin on. Kaikki eivät vain niitä tiedosta. - Ajattele hyvää, kohtaat hyvyyttä. Kuten olet huomannutkin, pahasta seurasi paha mieli itsellesi.
Ikävästi käyttäytyviin ja typerästi puhuviin voi ottaa etäisyyttä ja silti tietoisesti toivoa heille hyvää, ettei alitajunta lähetä heille "iskua nenään". :)
Vaistokin voi olla ja vaistohan liittyy koko elämään, se voi suojella meitä tapaturmiltakin. Joskus taas toisinpäin. Kannattaa huolehtia siitä että havainnoi myös ympäristöä kun kulkee.
Joskushan voi käydä myös niin että varoitus tuleekin esimerkiksi joltakin toiselta ihmiseltä ja sen avulla pelastumme.
Yliluonnollistahan nämä asiat eivät kuitenkaan ole mutta toisinaan sitä miettii että kävipä tuuri ja saa olla vain kiitollinen siitä että on selviytynyt jostakin tilanteesta.