Mitä "yliluonnollisia" juttuja teille on käynyt?

Vierailija kirjoitti:

Kuollut äitikö kävisi laittamassa hellan täysille omille lapsilleen, ja yrittäisi polttaa talon mukana??? Onpa kauniisti ajateltu epäilys toisen muistolle.

Hellaan voi pukata ohimennessään niin, että säätönuppi menee päälle. Tai sitten lähimuisti poistaa asioita, joita ei rekisteröi tärkeiksi. Hakeutukaa mielenterveysapuun, jos edes sekään enään voi auttaa. Toki huono vaihtoehto sekin. Jos määrätään lääkitys, se sekoittaa vielä enemmän.  

 

Ja hakeudu sinä takaisin peruskouluun kun et osaa kirjoittaa. 

90-luvun alussa minä ja ystäväni näimme ison, sinisen valon taivaalla, josta tuli maahan asti valoa. Mitään ääntä ei kuulunut ja se katosi, kun katsoimme sitä. Helikopteri se ei voinut olla, sillä siitä olisi kuulunut ääntä. Se valaisi niin hyvin, että viereinen suuri, kolmikerroksinen rakennus tuli aivan siniseksi. Eikä helikoptereista mitään sinisiä valoja osoitella maahan, jos se sellainen olisi ollut. Toinen on kymmenisen vuotta tuon jälkeen. Erään tyhjillään pitkään olleen rakennuksen yläkertaan syttyi valo hetkeksi ja sammui. Mukana oli tuolloinkin toinen ihminen ja tämä on näistä kahdesta huomattavasti jännempi kokemus jostakin syystä.

Kiipeää vanhan navetan ylisille ja aivan ilmeinen holkkitupakan tuoksu sitten lapsuudesta tulee vastaan.Yleensä ei tupakoitu tuossa tilassa tulipalo vaaran takia ja jokin kulkumies kyllä oli tuota tehnyt?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija wrote:

Ainoa mikä tulee mieleen on se kun äitini tehdessä kuolemaa, päälleni laskeutui Suruvaippa perhonen, eikä lähtenyt siitä pitkään aikaan mihinkään. Olimme kumppanini kanssa laiturilla ja Suruvaippoja oli itseasiassa kaksi, mutta vain toinen niistä laskeutui kummankaan luo ja oli siinä pitkähkön aikaa. Äitini sitten tuon kyseisen viikonlopun jälkeisenä maanantaina kuoli saattohoidossa. 

Nuorin setäni oli viimeiseen asti iloinen ja liikkuvainen mies, vaikka invalidi olikin. Kun hänen arkkuaan vietiin kirkosta hautaan, jostain lensi nokkosperhonen kukkalaitteeseen. Viipyi siinä hetken ja liihotti pois.

Kun oli isäni hautajaiset oli synkkä sateinen päivä. Oli pakko päästä kirkosta ulos(olin vain 27-vuotta silloin, isä kuoli sairauteen suht nuorena) Istuin pihalla penkille ja itkin, ulkona ei ollut ketään muuta. Yhtäkkiä taivas repeili ja auringonsäteet osuivat minuun. Jostain myös pöllähti iso kimalainen ja se lensi suoraan kohti ja istui olkapäälleni. Se oli siinä aika pitkään. Haluan ajatella että isäni tuli moikkaamaan minua ennen lähtöä.

Miksi ihmisten täytyy avata uusia ketjuja vanhoista aiheista?

https://www.vauva.fi/keskustelu/5441166/onko-sinulla-ollut-yliluonnolli…

Minulla ei ole aiemmin ollut mitään yliluonnollisia kykyjä. Mutta mieheni kuoltua  minulla oli todella vaikeaa, lapsetkin olivat vielä nuoria ja menettivät isän. Eräänä  yönä heräsin siihen että joku silitti hartiaa ja kun aukaisin silmät näin makuuhuoneesta poistumassa enkelin. Enkeli oli oviaukon kokoinen ja siiivet olivat takana. Jonkin sikaa tämän jälkeen (pari kk). minulle tuli hirvittävän vahva Toivon tunne, että selviän tästä. Neljän vuoden päästä tapasinkin nykyisen mieheni. Miehen vanhemmat olivat tosi läheisiä  minulle. Mieheni isän kuollessa olimme heidän talossaan ja yöllä, kun heräsin, niin mieheni isä seisoi keittiössä hymyilevänä, suorana ja nuoremman näköisenä. Hän tuli vielä tervehtimään tuonpuoleisesta minua. Meillä oli hyvin samanlainen huumorintaju ja nauroimme yhdessä paljon. 

Vierailija kirjoitti:

90-luvun alussa minä ja ystäväni näimme ison, sinisen valon taivaalla, josta tuli maahan asti valoa. Mitään ääntä ei kuulunut ja se katosi, kun katsoimme sitä. Helikopteri se ei voinut olla, sillä siitä olisi kuulunut ääntä. Se valaisi niin hyvin, että viereinen suuri, kolmikerroksinen rakennus tuli aivan siniseksi. Eikä helikoptereista mitään sinisiä valoja osoitella maahan, jos se sellainen olisi ollut. Toinen on kymmenisen vuotta tuon jälkeen. Erään tyhjillään pitkään olleen rakennuksen yläkertaan syttyi valo hetkeksi ja sammui. Mukana oli tuolloinkin toinen ihminen ja tämä on näistä kahdesta huomattavasti jännempi kokemus jostakin syystä.

Aivan samanlaisen valoilmiön olen nähnyt samoihin aikoihin. Paikkakunnan nimi alkaa koolla ja päättyy aahan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

90-luvun alussa minä ja ystäväni näimme ison, sinisen valon taivaalla, josta tuli maahan asti valoa. Mitään ääntä ei kuulunut ja se katosi, kun katsoimme sitä. Helikopteri se ei voinut olla, sillä siitä olisi kuulunut ääntä. Se valaisi niin hyvin, että viereinen suuri, kolmikerroksinen rakennus tuli aivan siniseksi. Eikä helikoptereista mitään sinisiä valoja osoitella maahan, jos se sellainen olisi ollut. Toinen on kymmenisen vuotta tuon jälkeen. Erään tyhjillään pitkään olleen rakennuksen yläkertaan syttyi valo hetkeksi ja sammui. Mukana oli tuolloinkin toinen ihminen ja tämä on näistä kahdesta huomattavasti jännempi kokemus jostakin syystä.

Aivan samanlaisen valoilmiön olen nähnyt samoihin aikoihin. Paikkakunnan nimi alkaa koolla ja päättyy aahan.

Ei Kakka ole paikkakunta.

Vierailija kirjoitti:

Kiipeää vanhan navetan ylisille ja aivan ilmeinen holkkitupakan tuoksu sitten lapsuudesta tulee vastaan.Yleensä ei tupakoitu tuossa tilassa tulipalo vaaran takia ja jokin kulkumies kyllä oli tuota tehnyt?

Päreet imenyt savua itseensä kun on lämmitetty karjakeittiössä vettä, se haju säilyy vuosikymmeniä.

Olin töissä rauhallisella hautuumaalla, jossa ei pahemmin käynyt ihmisiä. Odotin työpariani, joka lähti hakemaan traktoria ja peräkärryä. Minua väsytti ja koska hänellä vierähti hetki, niin päätin ottaa noin vartin nokoset kohdassa, josta hän ajaisi kohta ohi.

Kävin makuulle jonkun haudalle, koska siinä ei ollut parempaakaan paikkaa ihan lähettyvillä. Pyysin kyllä erikseen vainajalta lupaa ja kiitin. Koska olin tuolloin lopen uupunut, niin uni tuli heti.

Kun heräsin, niin kuulin itkua siitä noin 20 metrin päästä itsestäni rinteessä olevien hautojen luota. Nostin päätäni ja näin siellä ihan selkeästi jonkun harmaisiin pukeutuneen naisen huppu päässään suruttelemassa polvistuneena yhtä hautaa kohden. Kun katsoin siinä päivänvalossa tarkemmin häneen, niin hän näytti läpikuultavalta.

Nousin ylös haudalta ja katsoin naiseen päin uudestaan, niin ketään ei enää näkynyt missään, eikä itkua kuulunut.

Se oli sellainen kokemus, joka sai minut vahvistumaan kummitusten olemassaolosta.

Lisää kokemuksia ja muuta tietoa.

Vierailija kirjoitti:

- Teininä puhuin ystäväni kanssa (lanka) puhelimessa, äkkiä kuulin miten möreä miesääni sanoi ystäväni nimen. Nauroin että onko sun faijalla flunssa, mutta ystäväni supisi paniikista tukkoisella  äänellä että on yksin himassa ja vaati minua sinne 

-Venasin bussia 6.00 sumuisena syysaamuna, pysäkillä ei ollut muita. Pysäkin takana on iso niitty ja  kun kun vilkaisin sinne, näin mörkömäisen hahmon häämöttävän sumun keskellä Kun katsoin uudestaan, hahmo näytti siirtyneen vähän lähemmäs ja siinä vaiheessa alkoi kyllä olla jännäpissa pöksyssä. Onneksi bussi tuli

- Eräs ystäväni teki itsarin, pian sen jälkeen näin unta jossa ollaan jossain  kalliolla ja tiedän että roikkuvien hiusten alla kaverin naama on jotenkin päin halvattua,  vaatteetkin ovat veressä ja ääni kuin puuroa suussa. Ystäväni   sanoi ettei tahtonut olla enää kuollut ja otti ranteest

Tuli mieleen Oulunsalon harmaat tuosta "möröstä"

Nukuin ja yhtäkkiä tunsin kuinka joku puri selkääni kovasti. Heräsin heti ja käännyin toiseen suuntaan katsomaan silloista miestäni, että puriko hän minua. Hän nukkui sikeästi selkä minuun päin. Aamulla peilistä katsoessani oli selässäni puremajäljet.  

Varmaan pari viikkoa on tullu nukuttua kaikki maholliset valot päällä, kiitos tämänki keskustelun. :D

Joku piilotti verstaalla kaikki 13 mm kiintolenkit. Vaikka työskentelin yksin.

Sain työkkärin kautta töitä. 6kk mutta jotain kuitenkin, eikä ollut pakkotyötä karenssin uhalla.

Vierailija kirjoitti:

Joku piilotti verstaalla kaikki 13 mm kiintolenkit. Vaikka työskentelin yksin.

10mm hylsy, aina jossain toisaalla, ärsyttävää.

Että  sain  töitä, näin  kävikin  parin päivän sisällä.  Viihdyn  siellä   yli  20 - Vuotta. 

Kohtasin Jeesuksen sienimetsällä. Hän kehotti eroamaan armeijasta ja liittymään punakaartiin.

Vierailija kirjoitti:

Jääkaapin juttelut aika moninaisia ja toisinaan karmeankin kuuloisia. 

Tietysti taikauskoisuuteen taipuvainen selittäisi nekin siten, että henget/alienit/väliulottuvuuden mato-olennot/mitkälie puhuvat jääkaapin kautta!

Meillä jääkaappi välillä voihkii kuin vatsaa vääntäisi ja välillä karjahtelee kuin mikäkin demoni. Ekana yönä oltiin kumpikin miehen kanssa että mitä hel""ttiä :D ja mies lähti ihan  etsimään äänen lähdettä.