Lue keskustelun säännöt.
Mitä "yliluonnollisia" juttuja teille on käynyt?
Otsikolla tarkoitan siis sitä, että ovat kuitenkin järjellä selitettävissä vaikka ehkä kaukaa haettujakin. Lähinnä milloin olette pelästyneet tai alkaneet miettiä, että onkohan tässä nyt jotain muutakin. Saa toki kertoa asioita joita ei voi selittää, mutta haluaisin pitäytyä tositapahtumissa.
Kommentit (3731)
Vierailija kirjoitti:
"Kohtaamiset" ovat olleet välillä pitkään poissa, mutta huomaan että joka kerta kun mun mieliala alkaa olla myrskyinen, se herättää hengissä vipinää. Ihan kuin negatiivinen energia houkuttelisi niitä.
Näin joskus valo-olennon yhden ihmisen luona. En sanonut mitään. Viimeksi pari päivää sitten menin käymään taas ja mietin mielessäni ettei ole tätä sen yhden kerran jälkeen näkynyt. Samalla hetkellä lensi tavaroita lattialle, siten että me molemmat paikallaolijat sen näimme.
Olen saanut tiedon tuttujeni kuolemasta ennakkoon. Myös erään kuolinhetkellä hän kävi kertomassa terveisensä.
Huomasin keväällä ajattelevani yhtä asiaa aika vahvasti ja aloin myös samalla järkeillä siihen ratkaisua. Niin sitten kävi, että huomasin kesän mittaan että pahin kauhuskenaarioni toteutui, tosin yllätti laajuudellaan. Onneksi en ollut niin yllättynyt, koska oli vahva intuitio että näin tulee tapahtumaan. Muutenkin vaistoan melko nopeasti ihmisistä heidän todelliset ajatuksensa.
Olen muutamia kertaa ajatellut aika vahvasti joidenkin ihmisten kuolemaa tai yhtäkkiä jotain julkisuuden henkilöä, joka ei ole minulle mikään seurauksen kohde, tai ollut oikeastaan julkisuudessakaan pitkään aikaan ja kohta tämä onkin kuollut tyyliin heti seuraavana päivänä.
Astiat, esineet ja ruoat lentäneet joskus nenän edessä tai suorastaan päälle. Yhden kerran paiskautui kaapista puukko jalkaan, verta tuli paljon, mutta en löytänyt kohtaa mihin se olisi osunut. Jalassa ei ollu kipua, eikä haavaa.
Mt-ongelmat aiheuttavat poltergeistia. Olen vierestä todistanut ilmiötä. Syytä ei vielä tiedetä.
Tuskin se on hengistä peräisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kenellekään ei ole käynyt koskaan mitään yliluonnollista, pahoittelut. Yhtään todistetta ei ole koko maailmanhistoriassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Kohtaamiset" ovat olleet välillä pitkään poissa, mutta huomaan että joka kerta kun mun mieliala alkaa olla myrskyinen, se herättää hengissä vipinää. Ihan kuin negatiivinen energia houkuttelisi niitä.
Näin joskus valo-olennon yhden ihmisen luona. En sanonut mitään. Viimeksi pari päivää sitten menin käymään taas ja mietin mielessäni ettei ole tätä sen yhden kerran jälkeen näkynyt. Samalla hetkellä lensi tavaroita lattialle, siten että me molemmat paikallaolijat sen näimme.
Olen saanut tiedon tuttujeni kuolemasta ennakkoon. Myös erään kuolinhetkellä hän kävi kertomassa terveisensä.
Huomasin keväällä ajattelevani yhtä asiaa aika vahvasti ja aloin myös samalla järkeillä siihen ratkaisua. Niin sitten kävi, että huomasin kesän mittaan että pahin kauhuskenaarioni toteutui, tosin yllätti laajuudellaan. Onneksi en ollut niin yllättynyt, koska oli vahva intuitio että näin tulee tapahtumaan. Muutenkin vaistoan melko nopeasti ihmisistä heidän todelliset ajatuksensa.
Olen muutamia kertaa ajatellut aika vahvasti joidenkin ihmisten kuolemaa tai yhtäkkiä jotain julkisuuden henkilöä, joka ei ole minulle mikään seurauksen kohde, tai ollut oikeastaan julkisuudessakaan pitkään aikaan ja kohta tämä onkin kuollut tyyliin heti seuraavana päivänä.
Astiat, esineet ja ruoat lentäneet joskus nenän edessä tai suorastaan päälle. Yhden kerran paiskautui kaapista puukko jalkaan, verta tuli paljon, mutta en löytänyt kohtaa mihin se olisi osunut. Jalassa ei ollu kipua, eikä haavaa.
Mt-ongelmat aiheuttavat poltergeistia. Olen vierestä todistanut ilmiötä. Syytä ei vielä tiedetä.
Tuskin se on hengistä peräisin.
Eivät aiheuta. Tai sitten todisteet pöytään telekineesistä. Aivan.
Vierailija kirjoitti:
Vaistoan hyvin herkästi, jos joku on raskaana. Aika kieli keskellä suuta on saanut joskus olla, ettei seurassa vaan vahingossa sano mitään hölmöä ennen kuin henkilö itse haluaa kertoa raskaudestaan. Jotenkin vaistoan sen alavatsasta, siinä on omanlainen väreily, elämä.
Olen myös nähnyt enneunia. On aina yhtä hämmentävää kun ensin herää sen unen jälkeen ja tajuaa että tämä oli ehkä enneuni, koska oli niin voimakas, ja sitten vielä päivällä huomaa, että hei, näinhän tässä kävi.
Höpönlöpönlööperi. Kerran itsellänikin oli enneuni jossa oli kakkahätä ja heti herättyäni menin rieskalle. Halleluzah!
Vierailija kirjoitti:
Kenellekään ei ole käynyt koskaan mitään yliluonnollista, pahoittelut. Yhtään todistetta ei ole koko maailmanhistoriassa.
Älä nyt pilaa kun pompot leikkii satumaailmaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi joillakin on niin kova tarve pilkata ja väheksyä tapahtumat joille auktoriteetti ei ole antanut hyväksyttyä leimaa, joka piettää ihmisen kunnollisten ja auktoriteetin määrittelemän viisauden leirissä? Uskaltakaa tutkia muualtakin elämää kuin niiden valtaapitävien kokoamista kirjastoista
Vierailija kirjoitti:
Miksi joillakin on niin kova tarve pilkata ja väheksyä tapahtumat joille auktoriteetti ei ole antanut hyväksyttyä leimaa, joka piettää ihmisen kunnollisten ja auktoriteetin määrittelemän viisauden leirissä? Uskaltakaa tutkia muualtakin elämää kuin niiden valtaapitävien kokoamista kirjastoista
Todisteet kulta, todisteet. Niitä kun ei ole yhdestäkään väitetystä yliluonnollisesta tapauksesta. Todisteita pöytään arvon tietäjät ja larppaajat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä muutamat samat ihmiset pilkkaavat kaikkea yliluonnollista tai uskontoon liittyvää samoilla iänikuisilla argumenteilla kerta toisensa jälkeen. Ei mitään uutta auringon alla.
Jos haluaa oikeasti keskustella näistä asioista, netistä löytyy siihen parempia sivustoja kuin tämä, jossa sallitaan kaikki negailu, ettei mistään keskustelusta tule oikeasti mielenkiintoista.
Ei kannata reagoida noiden skeptikoiden viesteihin ollenkaan. He nimenomaan haluavat reaktioita. Jos lähtee väittelemään heidän kanssaan, keskustelu ajautuu sivuraiteille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi joillakin on niin kova tarve pilkata ja väheksyä tapahtumat joille auktoriteetti ei ole antanut hyväksyttyä leimaa, joka piettää ihmisen kunnollisten ja auktoriteetin määrittelemän viisauden leirissä? Uskaltakaa tutkia muualtakin elämää kuin niiden valtaapitävien kokoamista kirjastoista
Todisteet kulta, todisteet. Niitä kun ei ole yhdestäkään väitetystä yliluonnollisesta tapauksesta. Todisteita pöytään arvon tietäjät ja larppaajat.
Miten todistan sen, kun ensimmäinen kommentti, joka tulee mieleen ystävän esitellessä kihlasormustaan, että mitään häitä ei tule?? En todellakaan päästänyt suustani sellaista sammakkoa, kun toinen on niin onnellinen! Mutta häitä ei tullut. Mistä tiesin sen?? Itselläni ei ole hajuakaan. Jostain vain välähti mieleen moinen ajatus. Mitä itse olisit tehnyt vastaavassa tilanteessa, jotta jälkeenpäin voit sellaisen ajatuksen todistaa?
Alkoholi houkuttaa negatiivisia henkiä, siitä johtuu englannin sana spirit kun viinasta puhe.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olisko epilepsiaa, kun oot ollut ns.kuutamolla hetken aikaa matkastasi?
Ei ole epilepsia syynä. Asia jäänee toisteiseksi ratkaisematta... Oon teoriassa miettinyt, että asian voisi yrittää ratkaista seuraavasti:
-kysyä kunnan tiemestarilta johtaako alueelle joku "salatie"... Ei varmasti kyllä johda.
-hypnotisoijan avulla voisi koittaa ratkaista, mitä silloin tapahtui. Jos olisi mahdollista(?).
-nämä on vain teoriassa ajateltuja ratkaisuja, en aio em. juttuja toteuttaa.
- kai siinä joku kumma erehdys on täytynyt tulla.
(juttu edellissivulla, jossa autoreitti harhautui sivukylälle).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun olin joku 3-4 vuotias, meinasin hukkua järveen. Muistan tuon tapahtuman. Mutta muistan sen niin, että olin sivustakatsojana en se joka hukkui. Ihan niinkuin joku muu olisi hukkunut.
Tämä asia mietityttänyt usein.
Minä meinasin hukkua pienenä. Muistan kun ensin säikähdin, mutta pian ihailin pohjan kasveja jotka heiluivat vedessä sekä kaloja. Oli oli hyvä. Sitten näin ylhäältä kun tuttava äperheen isä soutaa vauhdilla kohti laituria mistä olin pudonnut. Minua harmitti, olisin halunnut jäädä siihen hyvään oloon. Sitten olinkin jo laiturilla ja yskin vettä pois niin että sattui.
Tämä on mielenkiintoinen juttu tämä hyvän olon tunne... muistan kun työharkkapaikassa vanhempityöntekijä kertoi vastaavasta kokemuksesta kun hän pienenä meinasi hukkua järveen. Hän koki samanlaisen sanoin kuvailemattoman hyvänolon tunteen. Mielenkiintoinen tuntemus tilanteeseen nähden.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Kohtaamiset" ovat olleet välillä pitkään poissa, mutta huomaan että joka kerta kun mun mieliala alkaa olla myrskyinen, se herättää hengissä vipinää. Ihan kuin negatiivinen energia houkuttelisi niitä.
Näin joskus valo-olennon yhden ihmisen luona. En sanonut mitään. Viimeksi pari päivää sitten menin käymään taas ja mietin mielessäni ettei ole tätä sen yhden kerran jälkeen näkynyt. Samalla hetkellä lensi tavaroita lattialle, siten että me molemmat paikallaolijat sen näimme.
Olen saanut tiedon tuttujeni kuolemasta ennakkoon. Myös erään kuolinhetkellä hän kävi kertomassa terveisensä.
Huomasin keväällä ajattelevani yhtä asiaa aika vahvasti ja aloin myös samalla järkeillä siihen ratkaisua. Niin sitten kävi, että huomasin kesän mittaan että pahin kauhuskenaarioni toteutui, tosin yllätti laajuudellaan. Onneksi en ollut niin yllättynyt, koska oli vahva intuitio että näin tulee tapahtumaan. Muutenkin vaistoan melko nopeasti ihmisistä heidän todelliset ajatuksensa.
Olen muutamia kertaa ajatellut aika vahvasti joidenkin ihmisten kuolemaa tai yhtäkkiä jotain julkisuuden henkilöä, joka ei ole minulle mikään seurauksen kohde, tai ollut oikeastaan julkisuudessakaan pitkään aikaan ja kohta tämä onkin kuollut tyyliin heti seuraavana päivänä.
Astiat, esineet ja ruoat lentäneet joskus nenän edessä tai suorastaan päälle. Yhden kerran paiskautui kaapista puukko jalkaan, verta tuli paljon, mutta en löytänyt kohtaa mihin se olisi osunut. Jalassa ei ollu kipua, eikä haavaa.
Mt-ongelmat aiheuttavat poltergeistia. Olen vierestä todistanut ilmiötä. Syytä ei vielä tiedetä.
Tuskin se on hengistä peräisin.Eivät aiheuta. Tai sitten todisteet pöytään telekineesistä. Aivan.
Muutin yhteen ihmisen kanssa, jolla oli taustaa ja diagnooseja. Hän puhui näistä asioista, mutta otin jutut juttuina.
Kun hän alkoi oireilla mm. voimakasta ahdistustaan, sain todistaa näitä ilmiöitä omin silmin. Minun päässäni ei ollut vikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun olin joku 3-4 vuotias, meinasin hukkua järveen. Muistan tuon tapahtuman. Mutta muistan sen niin, että olin sivustakatsojana en se joka hukkui. Ihan niinkuin joku muu olisi hukkunut.
Tämä asia mietityttänyt usein.
Minä meinasin hukkua pienenä. Muistan kun ensin säikähdin, mutta pian ihailin pohjan kasveja jotka heiluivat vedessä sekä kaloja. Oli oli hyvä. Sitten näin ylhäältä kun tuttava äperheen isä soutaa vauhdilla kohti laituria mistä olin pudonnut. Minua harmitti, olisin halunnut jäädä siihen hyvään oloon. Sitten olinkin jo laiturilla ja yskin vettä pois niin että sattui.
Tämä on mielenkiintoinen juttu tämä hyvän olon tunne... muistan kun työharkkapaikassa vanhempityöntekijä kertoi vastaavasta kokemuksesta kun hän pienenä meinasi hukkua järveen. Hän koki samanlaisen sanoin kuvailemattoman hyvänolon tunteen. Mielenkiintoinen tuntemus tilanteeseen nähden.
Keho tekee asiasta miellyttävän kokemuksen, mahdollinen lähtö on tuskattomampi. Ehkä pelastuminenkin on todennäköisempää, kun ei räpiköi vettä keuhkoihin ja tuhlaa energiaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisko epilepsiaa, kun oot ollut ns.kuutamolla hetken aikaa matkastasi?
Ei ole epilepsia syynä. Asia jäänee toisteiseksi ratkaisematta... Oon teoriassa miettinyt, että asian voisi yrittää ratkaista seuraavasti:
-kysyä kunnan tiemestarilta johtaako alueelle joku "salatie"... Ei varmasti kyllä johda.
-hypnotisoijan avulla voisi koittaa ratkaista, mitä silloin tapahtui. Jos olisi mahdollista(?).
-nämä on vain teoriassa ajateltuja ratkaisuja, en aio em. juttuja toteuttaa.
- kai siinä joku kumma erehdys on täytynyt tulla.
(juttu edellissivulla, jossa autoreitti harhautui sivukylälle).
Stressiperäinen poissaolokohtaus.
Vierailija kirjoitti:
Lähdin syyspimeällä kaupungin keskustasta ajamaan tuttua reittiä kotiin kohti. Reitti meni aivan selkärangasta, parista risteyksestä kääntyen.
Löysin itseni ajamasta sivukylältä, jonne en mielestäni ollut ajanut. Sivukylälle ei myöskään johtanut mikään kiertotie. Sivukylälle päätyminen olisi voinut tapahtua vain "linnun tietä" tai peltoja pitkin ajamalla. Meno-paluu, josta jäi puuttumaan meno-osuus.
En tiedä, miten päädyin sivukylälle. Huomasin ajavani sieltä pois päin, vaikka en ollut edes ajanut sisään alueelle.
Tapahtumalle lienee jokin (luonnollinen) selitys. En vain tiedä, mikä... Osaisko joku esittää ratkaisun?
Täysin selittämättömät teleportaatiot:
https://michael-chen-mg2n.squarespace.com/news/2017/7/14/real-life-stor…
Vierailija kirjoitti:
Alkoholi houkuttaa negatiivisia henkiä, siitä johtuu englannin sana spirit kun viinasta puhe.
Ei vaan viimeisestä tisleestä, alkoholin "sielusta " tai "hengestä".
Ei ehkä yliluonnollinen, mutta ihmeellinen. Kaksi kertaa olen todennut ettei leivänpaahtimen lopetus enää useankaan yrityksen ja käytön jälkeen toimi. Ääneen olen huokaillut, että täytynee sitten ostaa uusi leivänpaahdin. Ennen uuden leivänpaahtimen ostamista, otan edelleen pakkasesta aamiaisleivän ja paahdan sen. Yllättäin huokailua seuraavana aamuna leivänpaahdin toimiikin ihan oikein ja myös sitä seuraavina aamuina.
Tässä alkaa pikku hiljaa inhimillistämään tuon leivänpaahtimen empaattiseksi kanssakulkijaksi, josta olisi vaikea luopua, jos se jossakin vaiheessa pysyisi epäkuntoisena.
Olisko epilepsiaa, kun oot ollut ns.kuutamolla hetken aikaa matkastasi?