Paljonko ns. "tavallinen" ihminen ymmärtää kemiasta? Käsitykseni on tainnut päästä hämärtymään.
Tuntuu että on vaikea enää hahmottaa, mitä ns. "keskimääräisen" ihmisen voi olettaa tietävän tai ymmärtävän kemiasta, kun itse on tullut opiskelleeksi sitä jo lukiossa huomattavasti normaalia enemmän (yliopisto-opinnoista puhumattakaan). Sitten sitä aina välillä häkeltyy, kun ihmisillä on esim. netissä ihan kummallisia virhekäsityksiä vaikkapa kosmetiikan kemikaaleihin liittyen...
Kysymys teille jotka pidätte itseänne "taviksina" tämän asian suhteen: Osaatteko arvioida rakennekaavan perusteella esim. tällaisen molekyylin vesiliukoisuutta? Pystyttekö päättelemään kaavasta, liukeneeko yhdiste parhaiten happamaan, neutraaliin vai emäksiseen liuokseen? Tai mitä ylipäätään ymmärrätte tuosta rakennekaavasta?
Olen ihan aidosti kiinnostunut kuulemaan.
Kommentit (57)
Vierailija kirjoitti:
Ja vielä vetykin, jäi huomaamatta.
Onko nuo tuplaviivat kaksoissidoksia?
Mutta miksi kaikki viivat ei osoita mihinkään kirjaimeen, sitä en tiedä.
nro 38
Tuplaviivat ovat kaksoissidoksia juu. Tuo on yksinkertaistettu esitystapa, eli hiiliatomit jätetään kokonaan merkkaamatta. Ne sijaitsevat viivojen kulmissa/yhdistymiskohdissa.
T. Nro 17
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja vielä vetykin, jäi huomaamatta.
Onko nuo tuplaviivat kaksoissidoksia?
Mutta miksi kaikki viivat ei osoita mihinkään kirjaimeen, sitä en tiedä.
nro 38
Tuplaviivat ovat kaksoissidoksia juu. Tuo on yksinkertaistettu esitystapa, eli hiiliatomit jätetään kokonaan merkkaamatta. Ne sijaitsevat viivojen kulmissa/yhdistymiskohdissa.
T. Nro 17
Tätä voisi täydentää vielä lisäämällä, että myös hiileen sitoutuneet vetyatomit jätetään merkitsemättä. Niiden määrä on tarkoitus päätellä siitä, että jokainen hiiliatomi muodostaa aina 4 sidosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko sulla ap asperger-piirteitä?
Auts. Pakko myöntää rehellisesti, että on. Tuliko se niin vahvasti esiin tuosta aloituksesta, vai mistä arvasit?
- ap
Kyllä sun aloitus kuulosti kovasti aspergerin tekstiltä. Ymmärrän kyllä, jos on välillä vaikeaa ihmisten kanssa.
Ehkä sun kannattaisi ajatella ihmisten yleissivistystä silleen, että oletat muiden osaavan keskeisen sisällön peruskoulun oppimäärästä. Eikä kukaan osaa kaikkea siitäkään - tuskin sinäkään kaikkia pesäpallon sääntöjä ja talvisodan käänteitä. Vaikka nekin opetettiin jo peruskoulussa.
Kemia ei aineena juuri kiinnosta enkä ole opiskellut sitä lukion pakollista kurssia lukuun ottamatta ollenkaan. Outoa jos jonkun pitää kysyä mitä kaltaiseni aloituksesta ymmärtää - ei tietenkään yhtään mitään.
Oliko tämän tarkoitus jotenkin ylistää omaa älykkyyttään kun saa vastauksia ymmärtämättömyydestä? Kun eihän kukaan noin pihalla voi olla siitä mitä alaa opiskelematon tietää aiheesta johon ei missään arkielämässä törmää ikinä. (Ei, lääketietoutta etsiessä ei todellakaan tule vastaan mitään hitsin kaavoja hei haloo!)
Kyllä mulla ainakin on aika hyvä kuva siitä mitä alan ulkopuoliset alastani voivat ymmärtää, vaikka kyseessä on kuitenkin hieman maalaisjärkisempi aihe.
Oon opiskellut kemiaa yliopistossa enkä silti osaa vastata sun kysymyksiin :D Opinnoista tosin on jo aikaa, mutta hyvin on unohtuneet kun en ole työelämässä tarvinnut noita tietoja.
Tuollaiset kaaviokuvat ovat itselleni yhtä ymmärrettäviä kuin varmaan tietokoneohjelman lähdekoodi sellaiselle, joka ei osaa koodata. Eli suunnilleen voi päätellä, että tuo lienee koodia, mutta ei mitään siitä, mitä se tekee tai onko ylipäätään toimivaa vai siansaksaa.
Ymmärrän (siis muistan 30 vuoden takaa), että H2O on molekyyli ja O on ioni (en muista oliko + vai -).
Ja jotain hiilivetyjuttuja muistan sieltä täältä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen fyysikko, ja olen lukenut sivuaineena kemian perusopinnot, mutta en pysty yhdisteen rakennekaavan perusteella sanomaan yhtään mitään siitä, mihin se liukenee. Tosin minun opinnoistani on jo parikymmentä vuotta aikaa, enkä ole tarvinnut niitä tietoja sen jälkeen, joten en muista, opetettiinko se silloin.
"Hauska" kuulla, että kemiastakin on ihmisillä mitä omituisimpia käsityksiä, kun fysiikasta on myös.
Sanoin lopulta pimun saunaan, mutta kauan oli sitä mieltä että saunassa kuolee jos on 100 astetta kun 100 asteinen vesi on sama kuin 100 asteinen ilma. Siinä kohtaa piti hieman omia taitoja hieman kelata miksi onkaan ettei sitä kuole saunassa :D
Ja joo, energiavarausta mahtuu enemmän veteen ku kiveen eikälämpö snääsnäs kerro mitään.Josta herääkin teoreettinen ihmetys, joku semmoinen aine johon voi varautua tappava määrä energia ihan huonelämmössä.... tosin maapallolla ei taida näitä olla tai ne tunnettaisiin tosi vaarallisina koskettaa.
Toi vika olisi plutonium
Ei tarvitse edes klikata aloituksen molekyyliä, että voin sanoa, että en osaa. Vai oliko se H2O?
t. Farmaseutti
Vierailija kirjoitti:
Ei tarvitse edes klikata aloituksen molekyyliä, että voin sanoa, että en osaa. Vai oliko se H2O?
t. Farmaseutti
No nyt on kyllä sen verran törkeää epäpätevyyttä, että et saa anteeksi. Kas kun kyse on nimenomaan farmakologista aktiivisuutta omaavasta molekyylistä, jonka ominaisuuksia sinun pitäisi farmaseuttina kyetä arvioimaan. Teillä on koulutuksessa useita kursseja, joilla käsitellään juuri näitä asioita.
Vierailija kirjoitti:
Kemia ei aineena juuri kiinnosta enkä ole opiskellut sitä lukion pakollista kurssia lukuun ottamatta ollenkaan. Outoa jos jonkun pitää kysyä mitä kaltaiseni aloituksesta ymmärtää - ei tietenkään yhtään mitään.
Oliko tämän tarkoitus jotenkin ylistää omaa älykkyyttään kun saa vastauksia ymmärtämättömyydestä? Kun eihän kukaan noin pihalla voi olla siitä mitä alaa opiskelematon tietää aiheesta johon ei missään arkielämässä törmää ikinä. (Ei, lääketietoutta etsiessä ei todellakaan tule vastaan mitään hitsin kaavoja hei haloo!)
Kyllä mulla ainakin on aika hyvä kuva siitä mitä alan ulkopuoliset alastani voivat ymmärtää, vaikka kyseessä on kuitenkin hieman maalaisjärkisempi aihe.
Olen silti aika ylpeä, että pelkästään sillä, että onlin kuullut typpihappo sanan, niin pystyin kuitenkin laatiomaan sen teorian, että typen täytyy sitten olla happoon ja veteen liukenava yhdiste. Maalaisjärjellä päättelyllä saatttaa silti päätyä ratkaisuun, vaikka ei ymmärtäisikään atomitasolla kemiasta juuri mitään.
Kyllä kemiaa on kuitenkin opiskeltu koulussa, mutta kaikki vaan unohtuu, kun oikeastaan vain alalle hakeutuvat käyttävät sitä tietioa. Melkein pitäisi pistää koululaiset uudelleen kurssille, jos selviää, ettei asiaa ole opittu. Esimerkiksi Fysiikan laskuja osa käyttää taas jopa ihan jatkuvastin arkielämässään, kun niitä ilmiöitä kuitenkin on koko ajan ympärillämme.
En ymmärrä kemiasta yhtään mitään ja pelkästään nuo aloitusviestin kysymyksen tuntuivat lähinnä heprealta. Lukiossakin kemia oli selkeästi mun heikoin aine, ja tuotti vaikeuksia ymmärtää edes sen ainoan pakollisen kurssin (vai oliko niitä enemmän kuin yksi?) asioita, vaikka muuten olinkin ihan perushyvä koulussa. Muutaman alkuaineen lyhenteen muistan, siinä mun kemian taidot.
Vierailija kirjoitti:
Vähän kemiaa lukeneena väittäisin, että suurin osa ei muista mikä on molekyyli. Tai mitä eroa on molekyylillä ja ioniyhdisteellä.
Noihin kysymyksiisi vastaaminen ei sitten tosiaankaan ole enää tavallisen ihmisen heiniä.
Itse kävin kouluni siihen aikaan noin 40 vuotta sitten, kun kemiassa ei tehty mitään hauskoja saati hassuja kokeita vaan kökötettiin tiiviisti pulpetissa. Alkuainetaulukkoa muistan edelleen huomattavasti keskimääräistä enemmän ja perusmolekyylit (H2O ym. ) tunnistan, mutta ei mitään hajua rasva- ja vesiliukoisuudesta. Kemia kyllä muuten on kiinnostanut, mutta se opetus oli prcstä.
Minun käsitykseni asiasta ei ole hämärtynyt, vaikka olenkin biotekniikan ammattilainen. Tiedostan, ettei ihmiset muista sellaisia asioita, jotka ovat koulussa joskus mahdollisesti kuulleet, mutta eivät ole tietoa sen jälkeen koskaan tarvinneet. t. insinööri
Vierailija kirjoitti:
Kyllä kemiaa on kuitenkin opiskeltu koulussa, mutta kaikki vaan unohtuu, kun oikeastaan vain alalle hakeutuvat käyttävät sitä tietioa. Melkein pitäisi pistää koululaiset uudelleen kurssille, jos selviää, ettei asiaa ole opittu. Esimerkiksi Fysiikan laskuja osa käyttää taas jopa ihan jatkuvastin arkielämässään, kun niitä ilmiöitä kuitenkin on koko ajan ympärillämme.
Olen tekniikan alalla töissä, mutta en todellakaan tarvitse fysiikan laskuja arkielämässäni, vaikka niitä osaisinkin käyttää. Ainoastaan kemian peruslaskukaavoja tulee käytettyä työssäni. Arkielämässä tarvitsen korkeintaan prosenttilaskuja, inter- tai extrapolointia ja tilavuus- & pinta-alalaskuja.
Olen nyt valmistuva abi, kävin sen yhden pakollisen lukion kemian kurssin vuonna 2016 ja en ymmärrä tuosta kuvasta yhtään mitään. Jos joku mulle tuon näyttäis niin osaisin sanoa että siinä on kemiallinen kaava ja siinä se. En ymmärrä mitä nuo viivat ja kirjaimet tarkoittavat.